Spårvägsmuseet Tukholmassa

Terveisiä Ruotsista! Kesälomaristeilyllä oltiin ja päivä Tukholmassa vietettiin ihan Viking Linen terminaalin läheisyydessä, Spårvägsmuseetissa ja Södermalmilla. Niin ihana kun Djurgårdenin Junibacken onkin, oli tämä museo kyllä meidän perheelle aivan ykkönen! (Katsellaan sitä Junibackenia sitten taas vaikka ensi kerralla.)

Julkiseen liikenteeseen keskittynyt Spårvägsmuseet ei kyllä ole liiemmin itseään mainostanut, kotisivutkin ovat jotenkin epähoukuttelevat eikä rakennus ulkoa päinkään ollut silmiinpistävä. En edes muista mistä tämän olemassaolon alunperin bongasin mutta sen jälkeen se on kummitellut mielessä. Ja kun se tosiaan on ihan todella lyhyen kävelymatkan päässä terminaalista niin mikäs sen parempi. Sisäänpääsymaksu aikuisilta oli vain 50 kruunua, alle kouluikäiset pääsivät ilmaiseksi. Minitunnelbana-ajelusta tosin veloitettiin ylimääräiset 10 kruunua. Kahviteltiinkin museossa mutta en muista lainkaan hintatasoa, oli niin kamala nälkä että ihan sama paljonko se sämpylä maksaa siinä vaiheessa. Tästä voinee päätellä että viihdyttiin museossa pitkään ja hartaasti. Ja paljon siellä olikin katseltavaa! Todella paljon!

Edustettuna olivat raitiovaunut, metrot, bussit ja junat. Oli siellä jotain pientä laivoihinkin liittyvää. Osaan kulkupeleistä ei saanut mennä sisälle ollenkaan, joihinkin sai mennä tiettyyn merkittyyn alueeseen (eikä kukaan näyttänyt perseilevän ja menevän köysien yli, mutta eipä siellä muita suomalaisia näkynytkään) ja sitten oli ilahduttavan paljon niitä joissa sai kulkea aivan vapaasti. Paikalla oli myös ihan nykyaikainen metrovaunu. Parasta oli että osassa kulkuvälineistä pyöri etuikkunassa video jolloin rattiin tarttuessaan pystyi paremmin kuvitteleen itsensä kuskiksi. Voin kertoa että kolmevuotias oli aivan liekeissä sekä ohjatessaan metroa raiteilla että vanhaa bussia todella retromaisemaisessa Tukholmassa vanhojen autojen seassa (mistä ne ovat sellaista videota edes saaneet?).

En tiedä kiinnostaako tämä ketään muuta puoliksikaan niin paljoa kuin meitä mutta jos tuntuu vähäänkään siltä että kiinnostaa niin menkää ihmeessä käymään!!! Aivan huikea museo (vrt. raitiovaunumuseo Suomessa jossa on tasan kolme vaunua sekä rautatiemuseo jossa mihinkään junaan ei saa mennä sisälle) jossa sai tehdä paljon pelkän katselun sijaan!

Ja ai että oli kiva sekin kun sai juosta sellaisen tukholmalaisen metroportin läpi ees taas!

Farkkuhaalari in action

Nyt on just sopivat ilmat tammikuussa ompelemalleni nollan vesipilarin kesähaalareille! Ne ovat oikein hyvät, vähän liian isot mutta ei liian ja tarkoitukseensa täydelliset! Ei vuorta vaan pelkkää farkkua ohut suojahaalari pihaleikkeihin jolloin ei tarvitse vaihtaa erillisiä ulkohousuja jalkaan. Ja minusta nämä on kivat kaupungillakin, ei näytä niin rymyämishaalareilta kuin tekniset välikausihaalarit vaikka rymytä näilläkin toki saa, kuivalla kelillä.

Käytännölliset ja hienot. Hyvä minä!

Kristiinankaupunki

Kesälomaviikko mummulassa, niin paljon olin etukäteen ajatellut että missä kaikkialla olisi kiva käydä jne mutta täällä on ollut kauhea myrsky ja itselläni flunssa joten oman pihan traktoreita ollaan sitten lähinnä ihmetelty. Kun myrsky viimein muutaman päivän jälkeen loppui ja vain tihkusade oli jäljellä, suunnattiin auton nokka kohti Kristiinankaupunkia. Ihanan idyllinen ja suloinen pikkupaikkakunta Pohjanmaan rannikolla.

Sateen vuoksi kamera viihtyi enimmäkseen laukun suojassa. Ja kun ei älytty ottaa rattaita mukaan niin oli ihan täysi työ pitää lapsi hengissä noilla pikkukujilla joissa ei tietenkään ole kevyenliikenteenväylää mutta autot ajaa yllättävän lujaa.

Nippelitietona muuten että Kristiinankaupunki on Suomen pisin kunnan nimi.

Käytiin Kristiinankaupungissa (tai siis Kristiinassa kuten meilläpäin sanotaan), viimeksi kuusi vuotta sitten. Miten siitä on jo niin kauan aikaa? Silloin oli kova juttu neulegraffitit, nyt näillä retkillä logataan geokätköjä. Tämä kuva sieltä kuuden vuoden takaa, ei jaksettu ottaa uutta vaikka tämä edelleen nauratti :D

Lasten Helsinki -kartta

Käytiin tänään hakemassa Helsingin turisti-infosta Lasten Helsinki -kartta josta luin Oi mutsi mutsi -blogista (kyllä, oon tosifani!). Vaikka ollaan melkein paikallisia (no siis, vantaalaisia) ja koluttu todella monet kohteet pk-seudulla, on tää kartta silti aivan huippu myös meidän käyttöön.

Esimerkiksi kantakaupungin leikkipuistojen suhteen olen aivan ulalla, en osaa äkkiseltään kertoa yhdenkään tarkkaa sijaintia vaikka nimiä osaisin kyllä mainita.

Ja karttaan merkityistä ruokapaikoistakin ollaan normi Hesen ja Cafe Picnicin lisäksi käyty vain Annantalon lasten kirjakahvilassa ja Alppilan kirkolla (kerran) joten vinkit tulivat tarpeeseen.

Pidän siitä että saaret on listattu, nekin kun ovat jotenkin jääneet vähän vieraiksi Suomenlinnaa lukuun ottamatta eikä edelleenkään olla käyty ihan noissa kaikissa kartassa mainituissa.

Pienen ja olemattoman budjetin kohteet tulee taas ajankohtaiseksi äitiysloman myötä ja sydäntä lämmittää erityisesti tuo junien bongaus Linnunlaulun sillalta ;) Tosin en löytänyt että karttaan olisi merkitty kyseistä siltaa mutta me onneksi paikan tiedämme.

Ja ulkopaikkakuntalaisille tässä oli hirveen hyvin neuvottu julkisilla kulkemiseen liittyviä asioita ja vaipanvaihtopisteitä yms.

Koen silti että tämä palvelee todella hyvin myös paikallisia. Tästä näkee heti yhdellä silmäyksellä mitä on tarjolla ja lisätiedot ja reitit julkisilla paikan päälle on helppo googlettaa ja tarkistaa reittioppaasta itse. Näin ei tarvi kokonaista kirjaa (niitäkin kun on, lasten kohteista pk-seudulla) vaan pelkkä taiteltu paperi laukun pohjalla riittää älypuhelimen kaveriksi.

Ihan mahtava opus, kymmenen pistettä!

Museoista tulikin mieleen että pitää tutustua siihen uuteen museokorttiasiaan.

Tuttinaru vauvalle

Ensimmäinen tuttinaru valmiina! Tein sen ystävännauhatekniikalla. Aluksi sidoin langat suoraan tuohon renkaaseen mutta tällaisella raitakuvioinnilla nauhasta tulee varsinkin näin monella langalla huomattavan vino joten se oli todella hölmön näköinen. Niinpä katkaisin narun ja ompelin ompelukoneella päät jotta sai renkaan ja klipsin suoraan nauhaan vinoraitakuviolla. Nyt sitä täytyykin sitten vähän testailla ennen vauvaa että pitääkö nuo ja lähteekö purkautuun. Ainakin pesen sen pesukoneessa jospa siinä rispaantuisi kaikki mikä on rispaantumassa.

Vähän poikavärit tuohon nyt tuli mutta sopiihan sitten kaikkiin jäbältä jääneisiin vaatteisiin, oli vauva  kumpaa sukupuolta tahansa.

Idean sain tähän kun näin aikoinaan Sort of Pink -blogissa (nykyinen Mona & Saga) tällä tekniikalla tehdyn tuttinauhan.

Tuttinaruosia olen ostanut Nappikauppa Punahilkasta.

Lentsikkamuseon lasten päivä

Otettiin kunnon lomasuorittamisote heti näin kesäloman alkajaisiksi kun eilisen museojuna-ajelun jälkeen ajeltiin tänään Suomen ilmailumuseoon täällä Vantaalla. Koska siellä oli lasten päivä ja siellä oli viime vuonnakin niin kivaa! Paras ylläri oli kun aiemmin ilmoitetun hernekeiton sijaan siellä myytiinkin makkarakeittoa ja voi pojat että se oli hyvää! Viihdyttiin tapahtumassa 2,5 tuntia ja itse asiassa lähdimme kotiin vasta sen vuoksi että väkeä alkoi oleen niin älyttömän paljon että joukossa tyhmyys tiivistyi siihen malliin ettei me säännöistä kiinni pitävät ihmiset enää kestetty sitä kun pitää kieltää lasta koskemasta sellaisiin koneisiin joihin ei saisi koskea mutta kaikki idiootit kiipesivät niihin silti sisään (ne oli erikseen merkitty joihin sai mennä) ja se aiheutti hämmennystä pienessä lentokonefanittajassa. Kiitos taas kerran kanssaihmiset.

Lomasuorittaminen taisi sitten hiipua heti alkuunsa, mies kun palaa huomenna töihin ja jatkan lomailua jäbän kanssa kahdestaan. En ole ihmeempiä uskaltanut suunnitella ettei sitten tule pettymyksiä jos raskauteni vuoksi en jaksa tai pysty. Ärsyttää jo itseänikin tämä jatkuva uikutus pelosta että tämäkin raskaus puretaan ennen aikojaan mutta eiköhän me silti kiva loma saada aikaiseksi :)

Kesäloma alkoi museojuna-ajelusta

Matkustettiin tänään perinnejuna Valtterilla Helsingistä Hyvinkään rautatiemuseoon ja takaisin. Reissu oli mitä mainioin, tosin aika pitkä (perilläoloaika) joten kotimatkan nukkui äiti ja jäbä ihan kokonaan. Siinä mielessä mikä tahansa juna olisi kelvannut mutta ollaan ehdottomasti nyt silti sitä mieltä että museojunassa unet olivat paremmat ja osa kokemusta! :D

Juttu viime vuoden vastaavasta reissusta täällä. Huh miten jäbä on kasvanut vuodessa isoksi pojaksi! Onneksi junat kiinnostavat edelleen.