Kesäpaita

Heipä hei, se olisi paita valmiina taas.

Ohje Suuri käsityö -lehti 3/2020
muokkaukset: lyhyet hihat ja täysipuuvillainen lanka

Lanka: Novita Cotton Soft
Puikot: 5 mm

Neuloessa tuntui, että puikkokoko oli aivan liian suuri ja pitsikuvio venyy aivan valtoimenaan. Pesun jälkeen asettui kuitenkin oikein hyvin. Ja jos lörpähtää niin ei muuta kuin pesuun taas, tämän saa pestä jopa 60 asteessa.

Lanka sattui sopivasti oleen tarjouksessa lähikaupassa, joten paidalle ei paljoa hintaa tullut.

Kolmannet sukat Laineen sukkakirjasta

Kolmantena sukkaparina Laineen 52 x villasukat -kirjasta valmistuivat Caitlin Hunterin Boyland -sukat.

Langat ovat jämiä muista tänä vuonna valmistuneista sukista. Vihreä on Ruskanlehden merinosukkalankaa, violetti Novitan Venlaa ja ruskea itse avokadolla värjättyä Dropsin Fabelia. Puikot olivat 2,5 mm.

Näissäkin sukissa on nyppyjä! En ole about koskaan neulonut nyppyjä, paitsi nyt tänä vuonna tämä on jo kolmas nyppyprojekti. Edelleen vähän epäröin, kannattaako sukanvarressa mitään nyppyjä olla painamassa, mutta kun on niin hirveä sukkainto päällä, niin menkööt. Toki nämä voisi neuloa ilman nyppyjäkin ja olisivat silti yhtä kivat. Ainakin minun mielestäni.

Kantapääksi tein ranskalaisen kantapää, koska se istuu omaan jalkaani kokemukseni mukaan parhaiten. En edes katsonut, millaista kantapäätä ohjeessa suositeltiin.

Rakastan sitä, että tuossa sukkakirjassa on ohjeista kaksi kokoa ja ainakin näissä, mitä tähän mennessä olen neulonut, on ollut tarjolla minun isoon jalkaani sopiva koko enkä siis ole joutunut itse laskeen, säätään ja kikkaileen mitään. Arvostan tätä aivan valtavasti.

Nyt tuli ihan hirveästi otettua kuvia yhdestä sukkaparista, pieniä iloja tässä koronaepidemia-arjessa lähteä sukankuvausretkelle.

Niin että yksi kuva vielä. Jes. Semmoset sukat.

Urbanum

Kun Leena Männistö suunnitteli syksyllä Urbanum-paidan, halusin ehdottomasti alkaa sellaista tehdä, mutta en nähnyt itseäni käyttämässä sitä. Aika nopsaan keksin, että voisin pienentää sen lapsen kokoon, sillä esikoiselleni se sopisi tosi hyvin, jos tekee täyspitkät hihat ja helman. Hetki siinä kuitenkin meni ennen toteutusta, mutta nyt se on valmis.

Lankoina tässä on Novitan Muumitalo ja Majakkasaari. Puikot 5 mm.

Paita neulotaan hauskasti aina oikein siten, että nurjaa ei tarvita ollenkaan, vaikka tämä tehdään pyörönä. Keskellä edessä vaihdetaan aina suuntaan ja pidetään langat omilla puolillaan kieputtelematta ja kiertämättä, jolloin keskelle muodustuu hauska yksityiskohta.

Koska käytin itse raidoittuvaa lankaa toisena lankana, hihoihin tuli tietenkin vähän leveämpää raitaa, mutta eipä se juurikaan haittaa.

Muuten paita on perus raglan ilman resoreita.

Ohje löytyy ilmaiseksi Ravelrysta ja Kaupunkilangan kotisivuilta.

Sukat. Taas. Ei yllätä.

Hölmö rakkaus on sukkamallin nimi. Se on Niina Laitisen Villasukkien uusi vuosi -kirjasta. Otin ne puikoille tammikuussa, mutta vierähti hetki jos toinenkin, että sain ne oikeasti valmiiksi. Kaavioissa riitti seurattavaa ja lisäksi yritin (ja onnistuinkin) säätään ne isompaan kokoon, kyseisessä kirjassa kun ei eri kokovaihtoehtoja ole tarjolla ja mun jalkaan se standardikoko ei vaan sovi.

Lankana on Ruskanlehden merinosukkalankaa, sävy on upea, todella kirkas ja voimakas ja upea, mutta se ei mun taidoillani ikuistu kameran ruudulle ei sitten millään. Ja kuvankäsittelytaidot ovat vielä surkeammat, joten se jää teiltä nyt täysin kokematta. Sävyn nimeäkään en muista.

Nämä ovat kyllä kauniit sukat ja niin ihanan pehmeät. Halusin kuvata nimenomaan sammaleella, ettei näiden ylellinen pehmeys vaan mene ja repeydy luontokuvan takia, mutta kuvista sitten jälkikäteen hyvä huomata, mitä kaikkea siellä sukan pohjassa tosiaan onkaan tarttuneena. No, reikiä ei tullut. Ei sillä, että olisin yksiinkään villasukkiini koskaan reikiä saanutkaan, mutta tahallista kaltoinkohtelua toki kannattaa silti välttää.

Puikot olivat 2,5 mm ja olikohan vielä jotain muuta mainittavaa, ei varmaan.

Uusia keittiörättejä kevääseen

Neuleiden kuvaaminen, aika ja järjestelyt, on nyt ollut hankalaa, joten heitetään tähän väliin muutama jämälankarätti, joiden en ensin ajatellut edes olevan bloggaamisen arvoinen asia. Hölmö ajatus, myönnän.

Keittiöräteistä osa jouti taas menemään, kun olivat tulleet aikansa päähän. Neuloin puuvillajämistä muutaman lisää. Kulmasta kulmaan ja aina oikein. Raidoitus matkittu mun siskon tekemistä vastaavista.

Hyvin pyyhkii.

Toiset sukat Laineen sukkakirjasta

Ei, en aio jatkaa otsikointia tuohon tapaan, mutta en nyt keksinyt muutakaan. Joka tapauksessa, toiset valmistuneet sukat 52 x villasukat -kirjasta ovat tässä. Malli on Porch Light ja suunnittelija Lindsey Fowler.

Lankana Dropsin Fabel long print ja tehostevärinä Regian merino yak. Puikot 2,5 mm.

En tiedä sitten, miten käytännöllisiä ovat nypyt sukat varressa, mutta en edes välitä juuri nyt, on sellainen kuherruskuukausi menossa tuon sukkakirjan kanssa, etten voi olla neulomatta, käytännöllisyydestä viis!

Lanka on lojunut varastossani vuosia, ihanaa, että sain senkin nyt käyttöön.

Kyllä, seuraavat sukat on jo puikoilla. Ja yhdet ois valmiinakin, tosin ei tästä kirjasta. Mutta kuvaamista ja esittelyä vailla kuitenkin. Sukatuttaa, todellakin.

Ensimmäiset sukat Laineen sukkakirjasta

Helmikuun puolivälissä ilmestyi kauan odotettu Laine-lehden julkaisema 52 x villasukat -kirja ja siinä tosiaan on 52 mallia sukkaihanuutta, joten voisi kuvitella olevan vaikeus valita, mitkä tekisi ensin. Mutta ei ollut, sillä nämä sukat, nimeltään Lempi (Rachel Coopey), kolahtivat kaikkein eniten.

Langoiksi valitsin avokadolla värjäämäni Fabelin, Novitan Venlaa (violetti) ja Filcolanan Arwetan jämää (minttu). Sukat neuloin 2,5 mm puikoilla.

Kantapäät ja kärkikavennukset tein siten, kun tiedän omaan jalkaani parhaiten istuvan, enkä edes katsonut, mitä ohjeessa olisi neuvottu. Silmukkamäärää myös säädin omaan jalkaani sopivammaksi varren kirjoneuleosuuden jälkeen.

Kun sukat tulivat valmiiksi, huomasin, että toisen olen neulonut kireämmällä kuin toisen. Se ei onneksi tunnu jalassa, mutta valitettavasti pistää ainakin omaan silmääni. Mutta pääasia, että toinen sukka ei kiristä ja toinen putoa jalasta, joten en anna sen häiritä.

Seuraava parikin on jo puikoilla ja edelleen on työn alla myös tammikuussa ilmestyneestä Niina Laitisen sukkakirjasta sukkia. Sukatuttaa nyt aika paljon!