5 / 14

Toukokuussa virkkasin kameraan uuden remmin ja lapselle liian pienen lentäjälakin, neuloin tiskirättejä katsellessani Euroviisuja sekä ompelin legginssit itselleni, hellepaidan ja trikoohousut lapselle.

Toukokuussa myös käytiin Suomenlinnassa, museojunalla junamuseossa, ilmailumuseon lasten päivillä, lasten kirjakahvilassa ja mummulassa sekä pyörittiin Siivouspäivän kirppiksillä. Kävin katsomassa Kiasmassa Kimpassa -näyttelyn. Toukokuussa myös vetisteltiin äitienpäiväkorttia ja päiväkodin kevätjuhlaa. Skipattiin kuumeilun vuoksi rokkimuskarin kevätkonsertti ja sittemmin toinenkin kierros flunssaa ehti luonamme vieraileen.

Miniminä

Olen ennenkin maininnut että olen vahingossa pukenut lapsen miniversioksi itsestäni. Luulen että nyt kävi niin taas kun ompelin legginsseistäni ylijääneestä kankaasta (Paapiin Iso Hippu) pojalle housut. No joo, sentään lökähousut eikä leggarit ettei nyt ihan samis mutta resorin värin valkkasin mukamas sattumanvaraisesti ja vasta myöhemmin huomasin että itselläni oli justiinsa saman värinen tunika legginssieni parina ylläni.

Ja molemmilla tietenkin saman väriset Crocsit!

Housut leikkasin käyttäen mallina yksiä Tutan housuja mitkä sattuivat käteen. Hyvin simppeli malli kahdesta symmetrisestä palasta.

Ole tarkka, ota Pirkka!

Sunnuntaina ostetut pensasmustikkataimet istutettiin siis Pirkan kestokasseihin joissa Vallilan Bulevardi -kuosi koska ruukut on ihan liian kalliita, painavia ja rumia. Kassit  maksoivat 1,2 euroa kappale ja ovat ihan kivan näköiset. 90 kg havu- ja rodomultaa ei osoittaunut lainkaan liioitelluksi määräksi. Toivotaan menestystä ja pitkää ikää. Olen miettinyt että puskat voi siirtää talveksi kylmäkellariin tai sitten kääriä parvekkeella johonkin lämpöeristeeseen koska jättiruukun tuomaa suojaa näillä ei nyt tietenkään ole.

Perhekuva

Tulostin valokuvatulostimella taannoiselta museojunareissulta otetun perhekuvan kymppikoossa ja lapsi omi sen heti itselleen nukkuenkin muutaman yön kuva kainalossa. Tajusin ettei meillä muuten edes ole perhekuvaa missään esillä, on vain kirjahyllyn päällä hääkuva ja pojan ultrakuva. Niinpä otin ja teetin niin rakkaasta junakuvasta A4:n ja nyt meillä on perhekuvakin ihan kehyksissä asti. Vaikka pyydettiin ventovierasta ihmistä ottaan se kuva, siitä tuli juuri sellainen kuin halusinkin, ellei jopa parempi.

(joo heijastukset ja kännykällä otetut kuvat ja plaaplaaplaa seliseliseli)

Hellekaapuyritelmiä sekä mansi- ja mustikoita

Lapsi sairastui viikonloppuna ja kuumetokkuraisten päiväunien aikana olikin aikaa tehdä yhtä sun toista. Hellepäivät ja herkästi palava lapsi saivat muistelemaan että jossain on kaava sellaiseen lakanasta tehtyyn ihanan vilpoisaan hellepaitaan mikä ei ole selkeästi vain tyttöjä varten. Minulla on tosi hyvä kuvamuisti joten olin varma että sellainen on. Selasin ihan kaikki kässälehtien kesänumerot mitä mulla oli, tuloksetta. Kyllä siihen melkein vuorokausi meni ennen kuin ahaa-elämyksen koin jonkin ihan muuhun liittyvän asian äärellä. Ei se ollut lehti vaan kirja. Hanna Välitalon Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua. Siinä se on!

Mutta ohjeistus oli vain koossa 80 joten säätämiseksihän se meni. Insinöörinä tietenkin vertailin eri kokoisten lasten vaatemitoituksia ja tein niistä verrantolaskelmia ja nyhräsin ja säädin ja sain aikaiseksi aivan liian pitkähihaisen kaavun jossa niin iso pääntie ettei se pysy edes harteilla.

Toinen yritys alkoi jo tuottaan tulosta mutta nyt jos tekisin kolmannen niin en totisesti leikkaisi hihoja erikseen kun kerta mitään muotoilua niissä ei ole niin tämänhän tekisi helposti yhdestä kappaleesta johon tekisi reiän päälle ja ompelisi kaksi saumaa.

En päässyt vielä testaamaan tätä käytännössä (välivaiheissa kuitenkin sovitin ja vaikutti ok:lta) koska lapsen tauti tarttui nyt tietenkin minuunkin enkä kyennyt työpäivän jälkeen muuta kuin nukkumaan horkassa. Paitahan on täysin symmetrinen tuota halkiota lukuun ottamatta joten itse ajattelin pukea sen lapselle kirjan kuvista poiketen rusetti niskaan. Lakana josta paidan tein, on ikivanha kirppislöytö ja alun perinkin ompelumatskuksi sen ajatellut.

No, ehkä niitä hellepäiviä tulee vielä. Kuvitetaan nyt kuitenkin loppuun vielä mansi- ja mustikkahankinnoista eiliseltä jolloin kellään ei ollut kuumetta. Mustikoiden istuttaminen jää tosin nyt myös odottamaan tämän mamman partantumista. En edes kehtaa kertoa minne aion ne istuttaa, budjetti kun ei venynyt enää ruukkuihin. Toivon mukaan talvehtiminen onnistunee silti keinolla tai toisella. Ihan ei ole mun mukavuusalueella nämä viherhommat mutta yritetään nyt kuitenkin.

Siivouspäivän saalis

Eilen vietettiin siivouspäivää ja kiertelin itse ihan vain kotilähiömme kävelyraitilla jossa tyypillisesti on nimenomaan lapsille suunnattua tarjontaa. Ja lapsellehan sitä löytyikin. Reiman uintikengät, Polarn o Pyretin T-paita, pari Sanna-kirjaa ja niskatyyny pitkille automatkoille, kaikki yhteensä 5,5 e.

Olen ottanut tänä vuonna tavaksi kuvata jossain muodossa kirppissaaliit instagramiini. Pelkästään tässä kuussa olen kirpparoinut esim nämäkin:

Olen pitänyt tavoitteena etten osta kauheasti varastoon liian isoja vaatteita pojalle koska kirppareilla tarjontaa on niin paljon että yhtä hyvin voi ostaa sitten vasta sopiviakin eikä kaapit niin täyty. Mutta kun löytyy niin kivoja niin pakkohan sitä on ollut! Viimeisessä kuvassa tosin myös farkkuhame MULLE ja pala kangasta.

Marimekko ja Kiasma / Kimpassa

Uujea, "viimein" pääsin katsomaan livenä Kimpassa-näyttelyn Kiasmassa vaikka onhan kaikki teokset jo blogeissa nähty monen moneen kertaan. Siinä mielessä tuntuikin vähän hölmöltä maksaa täysi hinta sisäänpääsystä mutta kun en ole vielä saanut kulttuuriseteleitä (vai millä nimellä nykyään sitten ovatkaan, vapaa-ajan setelit(?)) töihin paluuni jälkeen ja mä nyt vaan halusin mennä koska olen tätä niin innolla odottanut niin eipä siinä. Liittyäkseni nyt siis muiden kuvaspoilaajien joukkoon, tässä kännykkäräpsyjä todisteeksi kultturellisuudestani.

Eniten pidin Maailman Mekoista ja siis koko näyttely oli kyllä upea. Harmitti ihan että kävin sen ensin ja sitten vasta yläkerran Alfredo Jaarin (no koko rahan edestä tietenkin) josta en tykännyt yhtään. Pitäisi aina säästää oletettavasti paras viimeiseksi. Kiasma Hits oli tietty jees.

Nokkoset

En ole ainakaan viikkoon vilkaissutkaan minkään käsityöprojektin päälle mutta lifestyletetään nyt sitten jollain muulla. Miten olisi nokkoset? Nyt ei värjätty lankoja vaan herkuteltiin ääntä kohti aivan parhaassa mahdollisessa muodossaan eli lettuina.

Olin kutsunut kaveriporukan lapsineen kylään. Oli sopivasti vielä sen ikäisiä ettei ymmärrä sanoa yäk nokkosille ja sen ikäisiä että nokkosta sopii jo syödä (ja loput oli vauvoja). 6 alle 3-vuotiasta saman katon alla äiteineen niin kyllähän siitä melkoinen hulabaloo tulee aikaiseksi. 

Mutta se on varmaa että nämä sotkut on paljon mukavampi siivota ennen nukkumaanmenoa kuin mikä olisi vastaava setti (tosin siis maitovahinkojen sijaan jotain tahmeampaa nestettä) jos treffit olisivat olleet viikonloppuna ja ilman lapsia ja tämä siivo odottaisi darra-aamun ilostuttajana ;) 

Kiitos vielä asianomaisille ja otetaan uusiksi taas!

Len-kon-kon

Otsikossa lentokone 2-vuotiaan sanavarastolla. Nyt onkin ollut harvinaisen superviikonloppu meillä kun eilisen museojunapäivän jälkeen ampaisimme tänään lentokentän kupeeseen Suomen ilmailumuseon lasten päivään. Vaikka poikamme kovasti lentokoneista pitääkin, ei museo tuottanut ollenkaan samanlaista täpinää ja riemua kuin juniin liittyvät asiat. Näistä kuvista ehkä voikin päätellä että mikä oli hänen mielestään ilmailumuseon parasta antia. Ja niistä sitä riemua sitten revittiinkiin toden teolla. Porrasmuseo olisi kova juttu!

Ilmailumuseo on ollut retkihaavelistallani mutta onneksi huomattiin tämä lasten päivä joka siis on osana Vantaan kaupunkijuhlaa. Sen lisäksi että lapset pääsivät sisään ilmaiseksi, oli museossa pääsy monien sellaisten lentokoneiden ohjaamoihin joihin ei normaalisti pääse. Ja ulkona oli ihanan lentokoneaiheisen leikkipuiston lisäksi mm hälytysajoneuvoja laidasta laitaan esittelyssä, myös erikoisempia tosi isoja (palo)autoja lentokentältä. Ja puolustusvoimiltakin oli jotain (en minä niin itse noista koneista ja autoista ymmärrä mutta lapset ja miehet näyttivät olevan aivan pähkinöinä!), niin ja soppatykki nakkikeittoineen! Ensi vuonna uudestaan!

Se käsityöblogiin liittyvä osuus tulee tässä:

Virkkasin pari viikkoa sitten tämän kesän Novita-lehden ohjeella lentäjälakin josta tuli aivan liian pieni vaikka tein siihen lisäkierroksiakin. Laitettiin nyt kuitenkin ensimmäisen ja viimeisen kerran päähän ihan vaan teeman vuoksi. Lanka: Novita Miami, koukku: 3,5 mm.