1,5-vuotiaat eivät varmasti tarvitse ulkomaanmatkoja mutta jos itse on kuitenkin menossa niin kyllähän siinä pikkuinenkin samalla kulkee.
Aiempien kokemuksieni perusteella tiesin että Lontoon metro ja rattaat ovat kutakuinkin mahdoton yhtälö, tosin en muistanut sitä että ne pitävät niin tajutonta meteliä että pieni pelkäsi alkumatkasta olla niissä niin että itku tuli jo kun huomasi että ollaan menossa undergroundiin. Lastenkidutuksesta huolestuneille kuitenkin tiedoksi että käytettiin tästä syystä mahdollisuuksien mukaan busseja ja että loppumatkasta metroissa oli jo jäbänkin mielestä ihan ok-kivaa olla.
Parasta kaikesta oli jäbän mielestä bongailla junia, busseja ja laivoja. Osoittaa niitä kädellä, huudahtaa "hää!" ja huolehtia että muutkin varmasti näkivät.
Tämän ikäinen ei vielä ymmärrä mahtavien lelukauppojen päälle eikä siis onneksi myöskään vaadi tai tahdo sieltä mitään, itse asiassa Hamleysille ei saatu tyyppiä edes sisälle koska siellä oli kamala meteli, tajuttoman paljon väkeä ja vielä saippuakupliakin yritettiin puhaltaa naamaan ovella. Joten, sain ihan rauhassa fiilistellä leluja itsekseni lapsen jäädessä kadulle bongailemaan busseja 8D Disney-storessakin oli hirveä meteli (vaikka ei juurikaan väkeä sillä hetkellä), ihan rupes jo itseäänkin ahdistamaan. Ensi kerralla peltorit päähän molemmille!
Eikä tämän ikäinen lapsi oikein tajua Disney-kahvilankaan päälle, itse asiassa hänen ylhäisyytensä nukkui päiväuniaan juuri silloin kun Harrodsissa kävimme (jossa siis tämä kahvila), mutta ehkä tämä olikin porukan naispuolisten aikuisten mieltymyksien mukaan valittu ;D
Hänen ylhäisyydestään puheen ollen...
Mua itseäni kiinnostaa muissa blogeissa matkakokemukset taaperon kanssa joten siksi jaan nämä. Meillä siis kaikki sujui tosi hyvin, leikkipuistoja ei aktiivisesti etsitty mutta niitä löytyi kyllä ja toisaalta, meidän tapauksessa ylipäätään konttaaminen ja tallustelu on hauskempaa kuin yksikään hiekkalaatikko, keinu tai muu vempain joten niiden suhteen ei huolta edes ollut. Mukana oli sekä matkarattaat että kantoreppu (ja valjasreppu!!!) eikä missään nimessä sovi unohtaa tabletti/älypuhelinpelien känkkäränkänlievennysvaikutusta.
Yksi kohde matkallamme oli puhtaasti taaperon intressejä varten, siitä seuraavassa postauksessa!