Minä olen kaupunkilomaihminen. Sellainen joka juoksee pää kolmantena jalkana paikasta toiseen ja kokee lepäämisen reissun tuhlaamisena koska laakereillaan voi maata kotonakin. En pidä perinteisistä rantalomista. Suurin osa syistä johtuu pelkästään ennakkoluuloista, joistakin asioista on toki omakohtaistakin kokemusta ja tiedän ettei joka paikassa ole samat ongelmat mutta listaan nyt kuitenkin syitä miksi en pidä perinteisistä rantalomista:
-Yleensä pitkähkö tai hiton pitkä lentomatka.
-Helvetin kuuma.
-Nahka palaa samantien kun astuu ovesta ulos.
-Vedessä on kaloja, simpukoita, levää, haita, meduusoja, merisiiliä ja muita ällötyksiä.
-Rannassa vielä enemmän ällötyksiä, niin orgaanisia kuin epäorgaanisiakin plus lasinsiruja ja roskia.
-Ruokamyrkytykset, elintarvikeinfektiot jne paskataudit ja niiden pelko sekä yleinen epähygieenisyyden fiilis lähes joka puolella.
-Torakat, luteet, tauteja levittävät hyttyset, muuten vaan rumat ötökät ja toukat sekä kaikenmaailman koppakuoriaiset.
-Pahimmassa tapauksessa myös hämähäkit ja liskot.
-Krääsää myyvät tyypit kaduilla, joista ei pääse eroon ja joiden kanssa täytyy tingata.
-Oksettavat gigolot.
-Vielä oksettavammat 24/7 humalassa riehuvat suomalaisjuntit.
-Kerjäläiset.
-Liian eksoottinen ruoka (oon nirso).
Jostain syystä lapsen myötä alkoi kuitenkin houkutteleen ajatus rantalomasta mutta onneksi löytyi järkevä ratkaisu jossa maksimoituivat kaikki positiiviset asiat ja haittapuolet olivat hyvin minimissä.
Ratkaisu kaikkeen oli
Tropical Islands Saksassa. (Heti ensimmäinen hyvä puoli on lyhyt lentomatka!)
Kas siinä meillä länsimainen, steriili (mielikuvissani!), puhdasvetinen mukava paikka jossa on 200 metriä pitkä hiekkaranta, viidakko, altaat, ravintolavaihtoehtoja nirsompaankin makuun, saunasysteemit (joita tosin en käyttänyt koska en sauno), leikkipaikat lapsille, se on auki 24 tuntia vuorokaudessa mutta silti ainakaan meidän kohdalle ei osunut känniääliöitä (eipä sillä, ehdottomasti olisin känniääliöinyt itse illalla rantapirskeissä mikäli olisin ollut ilman lasta liikenteessä) ja siellä voi yöpyä joko huoneessa, teltassa tai ihan vaan altaan reunalla. Ötököitä ei näkynyt ja kalatkin pysyivät omissa altaissaan, kuten myös papukaijat ja flamingot ja muut epäihmiset. Juomat myytiin kovalla mukipantilla varustettuna joten niitä ei lojunut ympäriinsä. Iso osa kylpylästä oli UV-säteiden ulottumattomissa joten aurinkorasvan kanssa ei tarvinnut läträtä kuin erityisissä auringonottomestoissa.
Paikalle pääsi hienosti Berliinistä julkisilla kulkuvälineillä joten ryhmämatkaturistibussimummoleimaakaan ei tarvinnut otsaansa hommata.
Suomessa niin perinteinen "peseydy ennen altaaseen menoa" -periaate ei ollut tuolla voimassa, omia tavaroitaan sai rehata rannalle mielin määrin ja hypätä veteen milloin huvittaa. Tämä oli siinä mielessä äärimmäisen mukavaa että rattaatkin kulkivat kätevästi mukana (mikä ei suomalaisissa kylpylöissä tulisi kuuloonkaan) ja jäbä sai nukkua päikkäreitään altaan reunalla ja vaunulenkit voi halutessaan suorittaa kilometrin pituisella viidakkoreitillä.
Ostokset kirjautuivat rannekkeeseen mikä toimi myös säilytyslokeron ja huoneen oven avaimena ja kulkukorttina joten mitään ns arvokamaa ei tarvinnut rehata mukanaan ellei sitten halunnut nauttia ilmaisesta wifistä ;)
Taaperoiden kahluuallas (kuvassa tosin täynnä vähän vanhempaa väkeä) ei ihan soveltunut konttaamiseen, liuskakivipohja repi jäbän jalkoihin pahannäköiset hiertymät :( Mutta muuten ei mitään valittamista ja tuokin oli ihan oma vika kun ei vaan tullut ajatelleeksi että niin voi käydä. Mitään ylimääräistä tulehdus/verenmyrkytys/kuolio/amputaatiopaniikkia ei tarvinnut nostaa koska yleisfiilis oli niin puhdas että jopa minä pystyin oleen levollisilla mielin ja laittaan vain laastarit ja sukat jäbälle kuivalle maalle.
Ja kaikista parasta on se että kun yhden yön jälkeen alkaa rantatuolissa makoilu ja altaassa lilluminen riittää, voi lomansa muuttaa pienellä junamatkalla kaupunkilomaksi museonörtteilyineen ja kreisishoppailuineen Berliinissä.
SUOSITTELEN!
"Lomalla viimeinkin, voin suorittaa enemmän..."