Ja ai niin miten en kyllä mitään vauvavaaleanpunaista laita?
Mutta olin alunperin tehnyt vauvanpeittoa vaaleanpunaisista ja keltaisista tilkuista, en meidän vauvalle, vaan muualle, mutta se oli jäänyt kesken. Hyödynsin peiton alun päällystäessäni tämän hitokseen ruman sitterin mikä meillä on ja tällainen tuli.
Luulin että päällystäminen olisi hankalaa mutta se sujuikin kuin tanssi, ymmärsin kertakokeilemalla kaiken että missä järjestyksessä tätä kannattaa tehdä ja olin niin ylpeä itsestäni että melkein jo vaihdoin blogin nimeksi "Hupsistarallaa pro". Sitten huomasin että yksi sauma repsottaa pahasti ja alkuperäisessä tilkkutäkkipohjassa josta tätä aloin työstään, on yksi vino sauma ja lopulta kun pingotin päällisen kehikkoonsa, nuo reunat onkin ihan tosi rumat koska se ylläri ylläri onkin aina piukea. En siis kantannut reunoja nauhalla vaan taitoin vaan tuosta reunan yli ja tikkasin kun kuvittelin ettei se näy. Juu eipä näy, ei.
Kyllä tätä silti käyttää tuhannesti mieluummin kuin sitä alkuperäistä aivan todella rumaa nallekuosia (mun piti päällystää se jo silloin reilut 3 vuotta sitten mutta en vain jaksanut). Nuo kantoremmit leikkasin kans pois sillä koin että vauva voi kieputtaa ne kaulansa ympäri tai jotain muuta hirvittävää ja niiden kanssa olikin aina melkoinen säätö että ne sai pois lapsen ulottuvilta. Ei sitten käynyt silloin mielessä näyttää niille vain tylysti saksia.
Melkoisessa pesunypyssäkin tämä jo oli sillä tätä pestiin USEIN.
Päällystin tuon siis siten että kankaan saa reunat ratkomalla pois ja alkuperäinen on siellä alla täysin vahingoittumatta (tosin ilman kantoremmejä). Vielä olisi toinen päällinen päällystettävänä sillä tuo ruskeakaan ei hirveästi silmiä hivele. En kuitenkaan uskalla tehdä sitä ennen kuin on käytännössä todettu että sitterin ominaisuudet eivät kärsineet päällystämisestä, siitä kun tuli tosiaan aika pinkeä.
Jäbä 2 kk, vaatekoko 50 vielä liian suuri, sniif.