Sivut

perjantai 12. heinäkuuta 2019

Olohuoneen uusi matto

Virkkasin tässä kesän aikana olkkariin maton. Siitä huolimatta, että tiesin miten sen kanssa käy ja siitä syystä meillä ei ole ollut moneen vuoteen mattoa olohuoneessa. Koska lasten leikit levittäytyvät tottakai usein olohuoneenkin puolelle ja tiellähän ne semmoiset matot on, jos on rakenteilla about mitä tahansa junaradasta legoviritelmiin. Niinpä matot lentävät kaaressa nurkkaan ja tämäkin matto on ollut survottuna sohvan alle tai poljettuna parvekkeen oven eteen pölyä keräämään. Turhaan virkkasin, mutta kun halusin. Oli niin hieno malli!


Malli on Molla Millsin Katialle suunnittelema "laatikko rug" ja vingutin ohjeen Visalla Katian verkkosivuilta. Ohjeen mukaan tähän tulisi vielä korostevärillä pienet pitsit päihin, mutta ne on nyt toistaiseksi tekemättä ja katselen josko tekisin myöhemmin vaiko en. Langat, tai siis kuteet, tähän ostin Lankamaailmasta. Jotain Lankavan ontelokuteita olivat molemmat. Luonnonvalkoinen puuvillaa ja vihreä jotain keinokuitua, jonka väri on aivan mahtava, enkä edes saa tähän nyt kuviin toistuun sävyä niin upeana kuin mitä oikeasti on.


Tein tarkoituksella löysempää jälkeä, kuin ohjeessa. Eli otin paljon isomman koukun. Halusin matosta ison ja löperön pienen ja peltisen sijaan ja löysän virkkaaminen on ranneystävällisempää kuin tiukan. Tarvitsen käsiäni kuitenkin myös leipätyössäni, niin ei viitsi rasitusvammaa hankkia kotona.


Matto tuntuu tarvitsevan vähän stailausta ympärilleen, mutta meillä lapsiperhekaaoksessa se on vähän turhaa. Niinpä maton kohtalo on vielä vähän auki, että rullaanko varastoon vai annanko pyöriä ryönäkasan keskellä, päällä tai seassa.


Mutta kun jaksoin silittää valkoiset verhot ikkunalle ja sain Muumityynyn (jossa myös vihreää) valmiiksi, onhan tää toisaalta ihan kiva näin, jos vaan saa olla paikoillaan.


Maton virkkaaminen oli tosi kivaa, kyllästyminen iski vasta noin kymmenen kerrosta ennen finaalia. Niiden tekemiseen menikin sitten aika hyvä tovi. Sellaista se on.

13 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niin on :) Materiaalit tällaisiin on sen verran arvokkaita, että ihan mitä tahansa mallia ei viitsi alkaa virkkaan, mut tää on hieno!

      Poista
  2. Upea, kolmiulotteinen taideteos. Pian ne lapset kasvavat ja leikit rauhoittuvat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Ja esikoinen jo olisi vain ja ainoastaan kännykkänsä kanssa, jos saisi, joten äkkiä se koittaa seuraava vaihe elämässä, mihin sisältyy vähemmän lelukaaosta. Mutta antaa lasten olla lapsia nyt sen aikaa kun ovat, mattojen aika tulee sit myöhemmin :D

      Poista
  3. Hieno matto! Olohuoneessani on nyt portaat yläkertaan. Välillä mäen tuossa myös avoimia kirjoja. Virkkasitko tuon yhtenä kappaleena? Oli varmaan melkoisen painava loppuvaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtenä kappaleena joo, oli tosi painava, mutta eipä sitä koko mattoa onneksi tarvinnut sylissä pitää tehdessä :)

      Poista
  4. Todella upea! Tosiaan lapset kasvavat nopeasti, mutta matto kestää. Miten paljon tähän kului kudetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muista enää varmaksi paljonko meni valkoista, mutta vihreetä meni noin 2 kg. Todnäk valkosta joku 2 tai 3 kg sit kans. En kyllä valitettavasti yhtään muista ja tätä on aika hankala lähtee punnitseen enää.

      Poista
  5. Kiva malli ja hyvä väri tuo vihreä. Hauska tuo porraskuvio tai siltä se ainakin minusta näyttää.

    VastaaPoista

  6. Hieno matto. Sen voi punnita ottamalla kainaloon ja sitten henkiövaakalle.
    Tyyny on myös tosi hieno. Oliko siihen jossain ohje?
    kopmar

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, voishan sen toki joo sylissä punnita, mutta meidän henkilövaaka heittää aina pari kiloa sinne tänne perättäisillä mittauksilla, joten se ei ole luotettava näin tarkoissa punnituksissa.

      Tyynyyn on ohje Novitan Muumilehdessä, mikä ilmestyi alkuvuodesta.

      Poista