Housuhame 2019

Hieno hame, eikö? Haha, ei se ole hame!

Lämpenen aina vähän hitaasti uusille villityksille ja siksi aloin himoitsemaan culottes-housuja eli juntimmin sanottuna housuhametta vasta tälle kesälle, enkä esim viime kesälle.

Kangas on Paapiin Niittyleinikki-trikoota ja kaavan muokkasin aidosta 90-lukulaisesta housuhameesta leventäen ja pidentäen mallia reilusti. Heikompia varmasti olisi saattanut hirvittää taas katsella, miten upotin kangassakseni aika summanmutikassa pränikkään kankaaseen ja nämä housut todella ovat melkoiset kangassyöpöt! Ihan kertayrittämällä en onnistunutkaan, vyötäröosasta tuli aivan järjettömästi liian iso, mutta pelastin tilanteen ompelemalla muutaman laskoksen sekä etu- että takapuolelle.

Ja tosiaan ihan vaan kuminauhavyötärön tein. Ainut ongelma on nyt siinä, että minulla ei ole mitään yläosia housujen kanssa käytettäviksi (paitsi tämä yksi ja ainoa musta t-paita, jossa siinäkin housuihin täysin yhteensopimattomat yksityiskohdat olkapäillä). Olen näemmä jo vuosia kulkenut pelkästään tunikoissa ja mekoissa.

Nää on niin ihanan rennot ja mukavat päällä, että kuulkaas huh huh! Yhdet toisetkin vastaavantyyliset ompelin jo aiemmin keväällä, mutta sitä kaavaa yritin muokata leggarikaavasta ja ne jäi yrityksestä huolimatta vähän turhan kapeiksi. Mutta kyllä niitäkin käytän ja jossain vaiheessa kun saan jonkun pakotettua ottaan kuvia, voisin niitäkin vilauttaa.

Mun ei ikinä koskaan pitänyt lähteä mihinkään 90-lukuvaatetouhuihin mukaan, jos teemabileitä ei lasketa, mutta tää näyttää nyt vahvasti siltä, että kohta mulla on jo hiusdonitsikin päässä.

Mutta eipä siinä, maku saa muuttua, jos on muuttuakseen.