Neuloin nyt joulukuussa pitkään haaveilemani jämälankakaulaliinan. Tämä on tosi klassinen, olen tainnut neuloa tällaisen jo alle 10-vuotiaanakin. Pakko myöntää, että huivin neulominen julkisilla paikoilla jopa vähän nolotti, koska kykenisin kyllä monimutkaisempaankin. Myönnän, aivan todella turha aihe tuntea noloutta, mutta ihmismieli on välillä kummallinen.
Nyt viimein pakkasta oli sen verran paljon, että pystyin kietoon tämän kaulaani, yleensä ei talvessa montaakaan sellaista päivää ole, että huivia kaipaisin. Mutta siitä huolimatta halusin tämän neuloa. Kaulaliina tuntuu nykyään kivemmalta, kuin huivit.
Käytin tähän noin seiskaveikkapaksuisia jämälankoja, mutta mahdollisuuksien mukaan ei-sukkalankoja, sillä sukkalankajämät on helpompi käyttää, kun niistä voi tosiaan tehdä sukkia. Tämän jämät ovat lähinnä piposta ja paidoista ylijääneitä. Tosin muutama sukkalankaraita on joukossa värinsä vuoksi. 5 mm puikoilla muistaakseni neuloin.
Kuvat napsaistiin tänään Kauhajoella Valkoisen puun kahvilan pihassa.
Tommonen olis kyllä kiva tehdä ihan vaan koska on niin kerrassaan nostalginen, tulee mieleen joku nuken kaulaliina tai vastaava minkä olen lapsena kutonut... :D Tai... ehkä voisin innostaa omaa lasta kutomaan vastaavan niin voisin itse vaan siinä siivellä fiilistellä. Siinäpä idea, kiitos tästä!
VastaaPoistaJep :D
PoistaTuo on vaan täydellinen! Tunnistan tuon julkinenpaikka-nolostelun, mä en tosin oo pitkään aikaan enää uskaltanut neuloa julkisilla paikoilla (koska väärinolettamisen pelko, ehkä vähän naurettavaa tääkin), mutta aina jos neulon, niin tuntuu että pitäisi neuloa jotain tosi hienoa ja monimutkaista, että ihmiset ei luulisi etten osaa. Sitten kuitenkin jos neulon itselleni, niin mähän haluaisin juurikin vaan yhdellä värillä neulottuja ainaoikein-kaulaliinoja/-huiveja tai yksivärisiä mustia miestensukkia pidemmillä 2o 2n -varsilla, että tuota... Neulon ne erikoisuudet sitten jollekin muulle ja toivon että joku jaksaisi neuloa mulle tylsiä neulomuksia joita en itse vana jaksa tehdä. Mulla on edelleen tummanharmaa ainaoikein-kaulaliina pikkuveljelle kesken, ollut jo yli vuoden, koska mä en vaan millään jaksa neuloa sitä valmiiksi.
VastaaPoistaMä julkineulon tosi paljon ja on ollut jännä huomata, miten jotkut projektit keräävät valtavasti huomiota ja melkein päivittäin joku tulee jutteleen neulomisen vuoksi ja sitten taas joku muu projekti ei aiheuta kanssamatkustajissa minkäänlaista reaktiota. Esimerkiksi violettiä kirjoneulepaitaa neuloessani sain tosi paljon juttuseuraa, mutta keltaista paitaa neuloessa en yhtään :D
PoistaIhan turha nolostella. Jos joku sinut tunnistaa, hän tietää että pystyt muuhunkin. Jos joku ei tunnista, mitä väliä hänen ajatuksillaan. Ei-neulojat eivät tule ajatelleeksi eroa, vähän neulovat henkäisevät että ooh, noin tasaista, heavy-neulojat tuntevat käsitteen tv-neule.
VastaaPoistaLuetaanhan sitä dekkareitakin, vaikka pystyttäisiin myös ns. syvähenkiseen kirjallisuuteen tai jopa ulkomaankieleen.
Mirja
Tuo on kyllä ihan totta! Totta joka sana :)
PoistaIhana kaulaliina!!! <3 Tekniikasta ja väreistä muistuu lämpöisesti mieleen se ihka ensimmäinen itse neulottu työ. Minulla oli siinä kyllä mutkittelevat reunat, hyvinkin Ü
VastaaPoistaJoo, tästä tulee mieleen ala-asteaikaiset käsityöt :D
Poista