Sateenkaaripaita

Tein tyttärelle kaikista hattaranvärisistä jämälangoista paidan, josta piti tulla hillityn hempeä pienellä sateenkaariyksityiskohdalla, mutta laukallehan se lähti ja pahasti. Eli tuli hyvin sateenkaarinen ja pilvenreunainen, aikamoinen sekamelska, mutta silti tosi suloinen.

Sovelsin paitaan Veera Jussilan Neulekekkerit-kirjan mallia Rae ja lisäsin siihen sitten kaikki kuviot ja jutut matkan varrella. Tein koon 122/128 mukaan.

Pienemmät sateenkaarikuviot taas tulivat Sukat hukassa -blogin sateenkaarisukista ja siinä onkin loistava idea saada hienosti käyttöön kaikki ns. värioksennuslangat.

Tässä on ohuempia lankoja kaksinkertaisena ja paksumpia ihan vaan yksinkertaisena. Ja tosiaan jämiä kaikki, joista ison osan sain käytettyä tähän kokonaan.

Kasvunvaraa tuli aika reippaastikin, mutta se ei haittaa yhtään mitään. Liian iso se ei kuitenkaan ole ja meneepähän sitten vielä monta vuotta, mikäli teema vielä iskee.

Olipa mukava pitkästä aikaa ihan asiakseen ottaa kuvia lapsesta, vaikkakin sitten villapaidan sometuksen varjolla, mutta on nyt myös kymmenittäin muuten vaan ihan todella ihania ja iloisia kuvia lapsesta muistoksi itselleen ja minulle.

Hillityn hempeä paita voidaan neuloa sitten erikseen.

Marimekon logokasseista paita

Tämä ajatus on muhinut päässäni jo ihan todella pitkään ja nyt elämä antoi aikaa toteuttaa yhtä sun toista ja luovuus on palannut rytinällä, joten siinä se nyt on, Marimekon kangaskasseista ommeltu vaate.

Ennen -kuvia ei nyt ole, mutta kyseiset kaupanpäälliskassit lienee about kaikille ilmiönä tuttu.

Mekko oli haaveissa, mutta kasseja ei ollut riittävästi, joten tein paidan. Vähän ikitahrainen ja reikäinenkin oli materiaali, mutta ei haittaa yhtään, tästä tuli ihana hellepäivien taiteilijapaita. Selkäpuoli on saman väristä lakanaa.

Kaava valikoitui Suuren Käsityö -lehden numerosta 6-7/2018. En ole ihan hirveästi ommellut vaatteita joustamattomasta kankaasta, joten valitsin mahdollisimman muodottoman kaavan. Napinläpiä olin tehnyt ompelukoneella yhtä kokeilua lukuun ottamatta viimeksi yläasteella, nappeja en ollut koneommellut silloinkaan. Molemmat sujuivat tosi hyvin.

Ihan ei mulle tällä hetkellä ominta tämä mustan ja punaisen yhdistelmä, mutta ei haittaa kyllä yhtään, sillä tässä paidassa se idea on melkeinpä kaikkea muuta tärkeämpää. Ihana kangaskassipaita ja vanha kunnon Hupsistarallaa-ideointi!

Panta

Tänä vuonna en ole tainnut blogiin asti tuodakaan (instagramista löytyvät ne kaikki), kuin paitaprojektit. Pitäisi ryhdistäytyä! Oon nimittäin neulonut kyllä jokuset sukat, yhden piponkin ja nyt panta. Viimeksi esitellyn paidan jämälangoista.

Eli Novitan Woolly Woodista. Ei siis ala haiseen märältä lampaalta, jos hikoilee ja se on aika tärkeä ominaisuus lenkillä.

Se on tätä tällä hetkellä hyvinkin suosittua mallia, missä pötkön päät on yhdistetty otsalle limittäin siten, että näyttää solmulta.

Minä tein sen kaksivärisenä ja se kiilasi heti paikkansa lempparipantana. Neuloin pyörönä pitkän putken ja yhdistin päät. Väri vaihtuu noin puolimatkassa.

En minä oikeasti näillä keleillä enää pantaa tarvitse, mutta tulee se marraskuu taas tänäkin vuonna.

Reed-paita lyhythihaisena

 Kirja saatu: Laine publishing

Tämän vuoden alussa julkaistiin Anna Johannan neulekirja, Onnensäikeitä (saatu PR-lahjana) ja niin pitkään mietin kahden villatakin välillä, että päädyinkin tekemään aivan muuta. Nimittäin paidan. Ja koska on jo kevät pitkällä, tein siitä lyhythihaisen ei-villavillaisen.

Malliksi valikoitui tosiaan Reed ja langaksi valitsin korona-ajan klassikon eli Novitan, koska on muka jotenkin niin hankala nettikaupoista lankoja valita ja kaupoilla ei nyt juurikaan tule käytyä. Paitsi siellä lähikaupassa. Niin, valitsin Novitan Woolly Woodin, se on isoimmaksi osaksi Tenceliä ja loput merinovillaa, se kiiltää melkeinpä jopa ylellisen kauniisti, joten siitä sai tosi kauniin paidan, mikä ei ole kuuma.  Muokkasin tosiaan ohjetta sen verran, että hihat ovat lyhyet ja helma suora.

Kyllä, tuntuu oikein mukavalta päällä ja ekasta pesustaankin selvisi priimana.

Auringon kirkkaus se yllätti taas kerran keväiset neulepaitakuvaajat, joten nyt on aika ylivaloittunutta settiä.

Kokoa pienempi olisi varmasti mennyt vähän paremmin, mutta oma moka, kun otin ohjetta paksumman langan ja ilman mallitilkkua ajattelin tietäväni, mihin osuu. Tai no, arvaavani riittävän lähelle. Oikein hyvä tämä on tänkin kokoisena.

Paita kyllä selkeästi kaipaisi kuvausmiljöökseen jotain klassisen kaunista arkkitehtuuria vantaalaisromantiikan sijaan, mutta olen silti aivan tohkeissani näistä rautatiekuvista.

Ja siitä, miten siistiä ja tasaista mun kirjoneulekäsiala on.

Joten kyllä kelpaa taas.

Neljäs Soldotna Crop

Caitlin Hunterin Soldotna Crop taitaa olla yksi lempipaitamallini, koska tämä on jo neljäs itselleni neulomani. No, lieventäviä asianhaaroja lienee se, että tammikuussa neulomani oli aivan liian suuri, niin suuri, että vein sen lopulta hyväntekeväisyyskirpparille. Aiempina vuosina neulomistani toinen oli alunperin hyvän kokoinen, mutta tällä hetkellä aivan liian suuri sekin. Ja ensimmäinen, no, se on hyvä, koska olen pienentänyt sitä ompelukoneella. No, tästä tuli kuitenkin just sopivan kokoinen ja muutenkin aivan todella ihana!  

Langat ovat valikoituneet jämälaatikosta, harmaata tosin ostin lisää. Nämä ovat enimmäkseen Novitan Cotton Softia, tuo vaaleansininen oli jotain muuta, oliskohan ollut Novitan Siroa, joku vanha sesonkilanka kuitenkin.

Sävyiltään ei ehkä eniten minua, näyttää vähän auringon haalistamalta verrattuna yleiseen värimakuuni, mutta siitä huolimatta tämä miellyttää silmääni valtavasti ja olen paidastani todella onnellinen.

Helman ja hihat neuloin ohjetta pidemmiksi.

Paita miehelle

Oisko taas paita-asiaa? No ois! Tällä kertaa tein paidan miehelleni. Ohje löytyy Novitalta ja tein sen ohjeen mukaisesti 7 veljestä -langasta. Ohjeesta poiketen tein niskapuolelle lyhennettyjä kerroksia ja hihoista tuli vahingossa vähän pidemmät, kuin ohjeessa.

Alunperin motiivini tehdä miehelle kirjoneulekaarroke, oli ihan vain se, että haluan kuvan, jossa halataan kirjoneulekaarrokepaidat päällä. Ajattelin, että ihan sama, tykkääkö mies sellaisesta paidasta vai ei, kunhan saan sen foton. Mutta onhan se selvää, että hän tästä tykkää! Kukapa ei tykkäisi!

Malli valittiin yhdessä ja itsekin tykkään tästä, kun on vähän tällainen graafisen moderni -vivahde, eikä folklorepaita.

Nyt melkein harmittaa lankavalinta, koska mikään erityisen lämminhän tällainen sukkalangasta tehty paita ei ole verrattuna täysvillaan, mutta onpahan sitten hyvä syy tehdä lisää paitoja, koska aikansa ja paikkansa on tällaisellekin. Itsellänikin on sekä täysvillaisia ja sukkalangasta tehtyjä ja molemmille on käyttöä.

Se halauskuva on vielä ottamatta.

Hnetur

Heipparallaa, ihan vaan paita-asioilla täältä taas kerran soittelen.

Nyt on nimittäin valmiina Veera Jussilan suunnittelema Hnetur, mistä oli tammikuussa mysteeriyhteisneulonta testineulonnan merkeissä ja nyt se on paranneltuna versiona saatavilla maksullisena Ravelrystä.

Ohje oli tehty Lettlopille, mutta itse en oikein innostu noista islantilaisista karheuksista, joten otin vähän pehmeämmän vaihtoehdon, tosin 100 % villaa sekin, eli Hjertegarnin Lima. Puikot oli 4,5 mm, resoreissa vähemmän.

Tein paitaan aika paljon muokkauksia. Ensinnäkin ensimmäisessä versiossa ohjetta isoihin kokoihin tuli joillekin, kuten minulle, aivan liian iso pääntie. Käytännössä mulla olisi muljahtanut sieltä olkaapää ulos. Niinpä muokkasin sen jälkikäteen jo ennen kuin siihen tuli erillinen ohje ja vetäsin pääntielle resorin rullaantuvan pääntien sijaan.

Lisäksi tein niskaan lyhennettyjä kerroksia enemmän, kuin silloisessa ohjeessa oli.

Ja kaarrokkeen kuviota jatkoin omasta päästäni sen verran, että kuvio kattoi koko kaarrokkeen, koska en halunnut tehdä senttikaupalla tyhjää vain siksi, että olen iso.

Hihoissa loppui lanka kesken (koska tuhlasin sitä siihen pääntien resoriin ja lyhennettyihin kerroksiin), joten ängin sinne kuviota enemmän ja hiharesorit jäi naurettavan lyhyiksi. Lanka oli loppu niin nettikaupasta kuin kivijalkakaupastakin, enkä sitten malttanut jäädä odotteleen, sillä pakkaset ja näin paksun villapaidan käyttökelit ovat juuri nyt.

Minulla oli pohjavärin kanssa suht saman sävyistä jämäsukkalankaa ja neuloin siitä paidan kuviovärien jämien kanssa mätsäävän pannan, koska sain sellaisen päähänpistoksen ja miksipä ei sitä toteuttamaan. Nyt on kunnon tårta på tårta -meininki siis.

Paita on tosissaan KUUMA tällaiselle ihmiselle, jolla useammin on hiki kuin kylmä. Ulkokäyttöön tämän siis tottakai ajattelinkin, mutta en esim pystynyt pukeen sitä sisällä, vaan piti heittää niskaan vasta rappukäytävässä.

Paita on ihan hurjan kaunis! Vaikka värit on valittu ennen kuin kuvio paljastui, yllättävän hyvin ne silti siihen sopii. Toki ihan jäätävä värikateus iski heti, kun näki muiden paitoja, mutta se nyt kuuluu asiaan.

Ei kai tässä muuta kuin paita päälle ja lenkille!

Queen of Hearts

Ostan yleensä langat vasta tietäessäni, mihin niitä tarvitsen. Tammikuun alussa kävi kuitenkin niin, että löysin laarillisen Novitan Suomivillaa, mikä oli ollut useammasta paikasta loppu sitä etsiessäni. Sekosin aivan täysin ja koska en tiennyt, minkälaisen monivärisen paidan niistä teen ja saako sitä sitten enää lisää, jos loppuukin kesken, ostin sitä niin paljon, että tämän paidan jälkeen sitä on edelleen yli kilo jäljellä. Että totanoin.

Novitan Suomivillaa tässä on tuo pääväri violetti, sitten valkoinen ja tumman harmaa. Punaisemmat sävyt ovat Novitan Muumitaloa ja Regian 6-säikeisen tweed-langan jämää. 4 mm puikoilla neuloin (resorit 3 mm)

Ohje on Kari Hestnesin Queen of Hearts (maksullinen ohje Ravelryssä). Se oli suunniteltu oversize-malliseksi, mutta halusin siitä ns normaalin, joten vähän piti kikkailla ja siitä syystä jouduin kertaalleen purkaankin aika ison pätkän.

Paita neulottiin alhaalta ylös ja tuntuipa se mukavalta vaihtelulta, yleensä kun neulon ylhäältä alas -malleja.

Ja hauskinta oli se, että mulla on samaan aikaan työn alla Käsityökekkerit-Veeran Hnetur-paita, mitä neulotaan ylhäältä alas, joten kun sen kaarroke oli valmis ja aika siirtyä tekeen helmaa, oli tästä helma valmiina ja pääsin kaarrokkeeseen. Eli koko ajan oli työn alla bussimatkoille ja palavereihin helmaa ja illaksi kotiin kirjoneuletta. Ihanan tehokasta!

Ai että, tästä tuli suloinen!

En oikein keksi tästä mitään moitetta. Aluksi mietin, että helma olisi saanut tällaiseen ulkoilupaitaan olla pidempikin (hankala oli sitä arvioida, kun yleensä neulon toisesta suunnasta), mutta ei sitä kaikkien paitojen tarvi samanlaisia ollakaan. Käyttötarkoituksensa löytyy varmasti tällekin.

Soldotna 3

Aloitin joulun jälkeen jämälangoista tekeen paitaa ja leikilläni ajattelin, josko sen saisi vielä sille vuodelle valmiiksi vähän lankavarastotilastoja kaunistaan. No ihan en siihen pystynyt, mutta ennen loppiaista kuitenkin se oli jo valmis.

Malli on Caitlin Hunterin Soldotna Crop (maksullinen ohje Ravelryssä) pienin muutoksin. Olen neulonut tällä mallilla jo kahdesti aiemminkin (postaukset niistä täällä ja täällä). Tästä piti tehdä pienempi, koska aiemmat ovat ainakin nyt just tällä hetkellä jääneet liian suuriksi. Aika iso tästäkin silti tuli. Mutta ainakin siinä on vähän pidemmät hihat, ettei kainalot näy.

Ohje on neljälle värille, mutta käytin tässä vain kolmea. Siitä johtuen tein ylimääräisenä nuo pikkuneliöt kaarrokkeeseen ja sit vielä hihansuihin ja helmaan tuota oranssiruskeaa myös tasapainoisemman vaikutelman vuoksi. Helma on pidempi kuin ohjeessa.

Lankana tosiaan jämäpussien sisältöä. Sininen on miehen joululahjapaidasta jäänyttä Hjertegarnin Merino Cottonia, Harmaa Novita Hetkeä, mitä jäi ihan valtavasti yli viime vuonna neulomastani Good Luck Sweaterista. Ruskea on Dropsin Cotton Merinoa, jämää viime vuoden alussa tekemästäni Golden Moon -paidasta.

Väriyhdistelmä ei ole sellainen, minkä valitsisin kaupasta, mutta jämien käyttö on todella inspiroivaa ja tykkää tästä kyllä kovin. On vähän sellaista vastavärityyppistä sekoilua tässä. Kuvia ottaessani tosin huomasin, että tarvitsen ehdottomasti uudet korvakorut, sillä rakastan valtavan isoja vanerikorviksia villapaitojeni kaverina ja väreistään mätsäävää paria ei ollut. 

Tänä vuonna haluan kyllä neuloa ihan tosi monta paitaa itselleni!

Sarka-paita

Ostin jo joulukuun puolella vielä langat miehen joululahjapaitaan. Vähän saatoin itsekin epäillä, että ei tule valmiiksi, mutta tulihan se.

Ohje on Marika Lepistön Sarka (maksullinen ohje Ravelryssä) ja lankana käytin Hjertegarnin Merino Cottonia, joten sitä pystynee pitään ihan sisälläkin.

Siitä tuli kyllä tosi hieno ja neulominen eteni nopeasti, kun oli tuota pintakuviota. Okei, hihat olivat tuskaiset, mutta niinhän ne on aina.

Ohje oli hyvä ja siinä oli tosi paljon kokovaihtoehtoja. Mulla oli aavistuksen verran ohuempi lanka, kuin ohjeessa, joten sen takia jouduin vähän kikkaileen, mutta halusin tehdä nimenomaan tästä langasta. 

Jotenkin ihan tosi hyvä mieli itselläni tästä paidasta, se on niin hieno. Ja kyllä mieskin siitä tykkää, sehän se tärkeintä, kun hänen paidastaan kyse.