Sivut

sunnuntai 31. elokuuta 2014

8 / 14

Elokuussa sain valmiiksi pojan villapaidan, ompelin tosi hienosta junakankaasta pussilakanan ja tyynyliinan, neuloin taas vaihteeksi tiskirätin, ompelin itselleni legginssit ja väänsin ystävänauhoja ysärifestareita varten.






Elokuussa myös käytiin retkellä Lammassaaressa ja juhlittiin sadannetta geokätköä. Lapsi oli mallina Mainion syksy ja talvi -mallistoon, käytiin mummulassa (kuten joka kuukausi mutta aina se tuntuu mainitsemisen arvoiselta koska on niin mukavaa), vietettiin turistipäivää Helsingissä tsekaten Manta-hotelli, Katajanokan maailmanpyörä ja museoraitiovaunuajelu. Käytiin myös Lastenfestareilla Mimin ja Kukun keikalla. Elokuussa aukesi #snapshot-näyttely Suomen valokuvataiteen museossa ja siellä on mun jalkakuvakirja 2013. Hotelli- ja ravintolamuseo tuli tsekattua myös 80-lukunäyttelyineen. 90-luvun fiilis haettiin viikkoa myöhemmin We love the 90's festareilta. Syyskuu avataan perinteisesti syysflunssalla, huoh.  

lauantai 30. elokuuta 2014

We love the 90's festarit

Ah, tänä viikonloppuna oli huhtikuusta asti odottamani ysärifestarit. Voi pojat, voi pojat!!! Ja onhan se varmaa että kun jotain menoa puoli vuotta innolla odottaa niin itku pitkästä ilostahan se sitten on. Eilen oli jo kurkku vähän kipeä mutta tosi vähän vain. Illalla olo alkoi pahentua ja lähdin kesken jatkobileiden kotiin. Aamulla ajattelin että krapula se vaan on mutta ei helkkari, festarialueelle päästyäni olin jo aivan varma että mulla on kuumetta. Ja niinhän minulla nyt sitten onkin. En ollut onneksi tänään muutenkaan suunnitellut enää juovani koska ihmisen humaltuminen oli festareilla tehty todella hankalaksi, kiitos huonojen järjestelyiden, mutta en sentään uskonut että kävisi vielä näin. Onneksi eilen oli hieno fiilis ja tänäänkin silti oikein mukavaa vaikkei viinaa ja tanssia voinutkaan harrastaa ja lähdin kotiin ennen viimeisiä esiintyjiä. Kyllä se silti vähän harmittaa, oon nimittäin ihan tosissani vouhkannut näitä bileitä keväästä asti.





Viikolla solmeilin iltaisin ystävänauhoja ystävilleni festareita varten. 



Muutenkin oli kiva miten ihmiset olivat panostaneet. Vaikka ei koko asukokonaisuus olisikaan ollut ysäriä niin melkein kaikilla oli kuitenkin edes joku detalji. Ja parasta antiahan festareilla olikin se miten kaikki innoissaan muistelee ja fiilistelee menneitä ilmiöitä. 


5 siideriä alle ja Ecuador soimaan niin se niistä meikeistä sitten.



Itselläni oli ysärihenkinen kampaus. Korut ja karvareunaiset sormikkaat oli ehtaa Terhi-museokamaa 90-luvulta. Tänään kun flunssan vuoksi palelsi niin kovin, hengasin koko päivän anorakissa mikä kyllä sopi teemaan myös vaikka käytän sitä normaalistikin. Ysärikengät löytyivät Citymarketin alelaarista.





Pakko silti myöntää että pidän ehkä perinteisestä ysäridiscosta enemmän kuin näistä livevedoista. Bändeissä kun ei välttämättä ole yhtäkään alkuperäistä jäsentä mukana (ja esim E-rotic veti pelkästään kertosäkeistöjä, se miesräppäri puuttui kokonaan) ja monella ei omia hittejä riittänyt edes siihen tosi lyhyeen keikka-aikaan. Mutta olihan tämä nähtävä koska en päässyt Rantarockiin teininä (ei sillä että mua sinne olisi todellakaan tarvinnut sen ikäisenä päästääkään ja kävinhän mä kuitenkin yksittäisillä keikoilla ja muutenkin rilluteltiin paljon) ja kun festarointia varten vaaditut kriteerit täyttyivät, olin jo kääntänyt kelkkani ja menin metallifestareille. Oi nuoruus, niin paljon ehtii lyhyen ajan sisään, nyt on vetänyt vähintään 10 vuotta samoissa vaatteissa ja samat biisit mp3-soittimessa. 





Aivan huippua että tällainen järjestettiin! Nyt sitten syksyllä olisi kuulemma luvassa Stratovariuksen Visions -kiertue ja Apulantakin tekee Attack of the A.L. people -levyn uudelleen ja keikkaa kans! Kyllä kelpaa olla vanha, nostalgisoitavaa riittää!


Nyt flunssalääkettä ja nukkumaan.

Mainio AW14

Olen kieltämättä lipsunut tässä blogissa kässäaiheista aika paljon lapsi/perhejuttuihin mutta niin pitkälle en sentään ole mennyt että esittelisin uusia lastenvaatemallistoja. Nyt teen poikkeuksen. Ja arvatkaapa miksi? Koska lastani pyydettiin malliksi tätä Mainion uutta syysmallistoa varten ja olen niin älyttömän ylpeä äiti ja nämä vaatteet ovat aivan mielettömän hienoja. Mallisto julkaistaan vasta 5.9. (en malta odottaa lisäkuvia!!!) mutta sain nähtäväkseni jo osan.


Juu, se keskimmäinen on mun!



Kyllähän tämä siinäkin mielessä vähän liippaa kässäblogiin että kuoseissa on silmukoita ja esim ristipistohämähäkki. Tässä mallistossa onkin otettu vaikutteita räsymatoista, ristipistoista ja kotikuteisista neuleista.



Nyt kun kaikilla kuitenkin käy mielessä että miksei aikuisille ole niin nyt on niitäkin, tunikoina kuudessa eri kuosissa ja ribbilegginssit. 


Syyskuun viidettä päivää odotellessa siis!

perjantai 29. elokuuta 2014

Kamerakalsarit

Olen ennenkin kitissyt että jotkut jutut on vaan sellaisia ettei hyviä blogikuvia tunnu saavan sitten mitenkään. Kun tarpeeksi kauan on yrittänyt niin sitä vain luovuttaa. Joten olkaatte hyvät, tässä on ompelemani legginssit Noshilta tilaamastani kamerakankaasta. Ihanan paksua jerseytä. Oli hirmu hankala päättää väriä mutta kyllä tämä sininen on legginsseiksi paras just nyt!