Jouluvalot

No niin, huomenna on joulukuu joten saa (vihdoin) laittaa jouluvalot päälle!

Sen Ikea-härpäkkeen lisäksi (mikä näkyi samassa kuvassa kuin Polaroid-kuusi) mulla on mummuni vanha kynttelikkö jonka muoviset "havut ja kultaisen kävyt" -mansetit eivät olleet ihan tätä päivää joten solmin kynttilöihin rusetit ja nyt tuo on tosi nätti :) En ole vuosikausiin jouluvaloja jaksanut edes laittaa, ja tämä on varsinkin hankala kun tarvitsisi ikkunalaudan, tässäKÄÄN asunnossa ei ole kuin yksi ikkunalauta joten ei tarvitse ainakaan arpoa että mihin tuon laittaisi.

Samaa nauhaa sidoin myös tähän mieheni siskon tekemään jouluvaloon mikä on neulottu paperinarusta ja on aivan mielettömän ihana!!! :)

Nuo pääskysverhot eivät ole kovin talviset mutta en ole varma jaksanko ruveta ihan niin hifistelijäksi että laittaisin eri verhot 8) 

Hemtex ajan hermoilla

Monessa blogissa olenkin jo nähnyt että Hemtexistä saa nykyään lankoja ja puikkoja ja ja ja ja kaikkee muutakin kivaa! Piti käydä itsekin siis toteamassa paikan päällä enkä edes ehtinyt kiinnittään huomiota mahdollisesti epämääräisiin "villalankoihin" koska pistin heti merkille mahtavan värivalikoiman puuvillalankoja! Yritin ottaa kännykällä kuvan mutta ne puuvillalangat aika kehnosti mahtuivat mukaan koska en halunnut jäädä tähtäilemään (mutta tuolla vasemmalla ylhäällä siis vähän pilkistää).

Eräiden lankafirmojen talvivalikoimiin kun ei puuvillat juurikaan kuulu eikä muutenkaan kovin hirmusti ole värivalikoimaa niissä niin tämä vaikuttaa kovin potentiaaliselta vaihtoehdolta mikäli ei jostain syystä asioi varsinaisissa lankakaupoissa missä vaikka mitä saisikin.

Ostin uteliaisuuttani muutaman sinisen vaikka mulla kyllä onkin melkoinen kokoelma entuudestaankin :P

Ja hei, se ristipistoiltava iPhone-suojalerpake!!! :D Tosin ajattelin jotain vähän menevämpää mallia kuin nuo mukana tulleet ohjeet ;D

Papu

Kuin tilauksesta rusettipipoangstini jälkeen, tuli nyt Kanelimaa-blogiin infoa mistä ja koska Papu-vaatteita saa. Ajattelin infota ennen kuin joku tulee kommentoimaan että olenko huomannut sillä olen huomannut.

Joulukalenteri

Minilapaset laitoin narulta roikkumaan minipyykkipojilla. En laita näihin mitään karkkia sisään vaan aikuismaisesti tyydymme joulukuussa sitten kääntämään joka päivä yhden lapasen toisin päin. Näissä kun siis on kaikissa erilainen kirjoneule toisella puolen. Langan laitoin roikkumaan olohuoneen ja nörttikamarin väliseen oviaukkoon joka muuten nyt on tilkitty tuolla tv-tasolla jotta pikkujäpsy ei pääse sinne trossalehtimaan. Huoneeseen on siis myös toinen ovi olemassa ;D (Tuossa oli haitariovi silloin kun ostettiin tämä kämppä mutta se oli ensimmäinen asia mikä revittiin irti.)

Rusettipipo

Olen nyt jo muutamassa eri blogissa törmännyt aivan mielettömän hienoon rusettipipoon (esim tuolla!). En kuitenkaan ahkerasta googlailusta huolimatta ole pystynyt selvittämään että mistä sellaisen pipon saisi vaikka tuotemerkki onkin selvillä (Papu). Se on kuulkaas semmonen homma että jos ei anneta mahdollisuutta pienellä vaivalla jostain kivasti ja vaivattomasti klikkaamalla ostaa itselleen alkuperäistä asiaa eikä myöskään kerrota että mistä niitä saisi paikan päältä niin ei se auta kuin tehdä itse. Mitäs teette noin hienoja asioita peruskuluttajan ulottumattomiin.

Sitä paitsi mä puolustelen tätä kopiota myös sillä että mulla on paha mieli siitä ettei mulla ole enää tukkaa ja siksi mun täytyy tuoda persoonaani esiin esimerkiksi pipolla. Joka mätsää mun kotiäitianorakkiin ja raitahuiviin. Tämä on kerännyt jo aika paljon katseita tai ehkä paremminkin virneitä ohikulkijoilta :D

Raitatrikoo Marimekon tilkkusäkistä, vuorikankaaksi leikkelin vanhaa collegehupparia joten on siis myöskin lämmin. Rusetti on lakanakangasta.

Polaroid-kuusi

No niin, mä oon nyt jo ihan jouluhössönmössön täällä! Polaroid-kuusi, josta aiemmin höpötin, on nyt seinässä (alkuperäinen idea oli täältä bongattu, klik). Oon yleensä tosi tarkka siitä että vasta joulukuussa saa tämmösiä mutta nyt on eri asia koska  tämä on mun eka joulu äitinä eli hössöttäjänä. Tästä tuli tosi hieno! (psst... jouluvalot laitan päälle vasta joulukuussa vaikka ne tossa jo roikkuukin!)

Toinen alakulma jäi nyt sitten kuitenkin kuvaamatta mutta ei voi mitään.

Kirjahylly kirjahyllyssä

Meidän kirjahyllyssä oli ennen telkkari ja nuo kaikki dvd-soittimet ja digiboksit ja muut härvelit. Alkoi siis käymään melko ahtaaksi. Lisäksi miestä tietenkin harmitti se että isompaa telkkaria ei siihen tv-koloseen mahdu. Ollaan alettu laittaan nyt vähän järjestelyjä uusiksi kun Jäpsy alkaa jo repiin tavaroita alas ja kummasti se pääsee etenemäänkin vaikkei varsinaisesti vielä ryömiä osaakaan. Niinpä uusiin järjestelyihin tuli mukaan myös erillinen tv-taso (johon sitten voi joskus hommata sen isomman tv:nkin). Vanhasta Ikeahyllystä ei kuitenkaan tarvinnut luopua koska MINÄ MINÄ MINÄ keksin aivan mahtavan "like a glove" -mentävän ratkaisun. Ostettiin siihen nelireikäinen Expedit, se mahtui juuri sentilleen kun jätti yläreunan pois ja koska se olisi aika hassun näköinen ilman yläreunaa, Expedit-laatikostot paikkasivat hassun ulkonäön oikein passeliksi! Näin siis monta kärpästä yhdellä iskulla ja taas on tilaa hyllyssä. Tosin aloin jo täyttään sitä Jäpsykän tavaroilla ja siirsin lastenkirjat alemmas joten äkkiäkös se taas täynnä on ;)

Tässä siis jonkinlainen ennen-kuva toukokuulta kun miehet katsoivat jääkiekon MM-kisoja:

Ja tässä tänään!

Furoshiki

Sain Finlaysonilta pikkujoululahjan ja sen mukana myös kangasta jolla voi sitoa paketit furoshiki-tyyliin. Minä kun niin usein aina meuhkaan siitä että kaikki on jo niin nähty niin tässä nyt tuli kyllä jotain mikä virkistää mieltäni! :) Ne kaikki washiteipit, voimapaperit ja juuttinarut on jo ollut esillä kyllästymiseen asti paketointitrendeissä joten kankaaseen käärityt paketit ovat kyllä kaivattua vaihtelua! (Itsehän silti käytän niitä samoja 15 vuotta kierrätettyjä papereita mutta KUITENKIN!)

Onhan Finlaysonin kankaat melko arvokkaita käärepaperiksi kun aina ei edes paketoitavan lahjan arvo yllä samaan mutta tässä furoshikijutussa kangasta menee sen verran paljon että siitä oikeasti voi sitten ommella jotain joulun jälkeen!

Finlaysonilla on käärimisohjeita mm Pinterestissä ja itsekin kokeilin suurieleisesti kietaista sohvatyynyn pakettiin. (Koska oli kiire päästä kirjoittaan tästä heti eikä sitten kun tämä on jo nähty kaikissa muissa blogeissa!)

Enemmän silti lämpenen kankaaseen käärittyihin paketteihin ulkonäöllisesti perinteisempään menetelmään kuin furoshikisolmuihin mutta silti olen todella innoissani tästä ideasta! Jos siis haluaa lahjoja jotakuta myös sillä kankaalla. 

Itse en taida kuitenkaan malttaa tätä punaista Elefanttikangastani laittaa käärepaperiksi ;D Joten nähtäväksi jää mitä siitä keksin :)

6 kuvaa kesältä

Virkatussa linnussa oli tällainen haaste ilmoille heitettynä ja tartuin siihen. Mullahan meni tuo viime kesä HIEMAN ohitse joten koko kesältä ei ole juurikaan muuta kuvamateriaalia (joista tajuaisi että kyseessä on kesä ja joissa ei olisi vain esitelty jotain käsityötä tai vauvaa) kuin nämä missä oltiin kesäretkellä (no melkein jo meinas olla syksy!) Lammassaaressa. Pikkuinen Jäpsy oli tätinsä kannettavana, minä keskityin räpsiin kuvia.

Ensi kesänä paremmalla onnella sitten kesäjuttuja mutta mä oonkin ehkä universumin ainut joka ei ole marraskuualakuloinen vaan ikään kuin herännyt vasta henkiin tälle vuodelle :D

Mun käsivarsi ja päälaki alakulmassa! 

6 kesäkuvaa ilmoille te muutkin siis!

Ensimmäinen tilkkutäkki

Ja sen kyllä huomaa! Tämä lojui keskeneräisissä ties kuinka pitkään koska idioottina lähdin ihkaensimmäistä tilkkutäkkiäni (vauvan kokoinen!) toteuttamaan suoraviivaisilla tikkauksilla, joista ei siis ikinä tullut suoria vaikka maalariteipillä vedin niitä siihen että voi vaan vierestä ommella, aaaargh. Purin monta kertaa. Sen verran monta että koko peittotekele jäi liian pitkäksi aikaa marinoitumaan. Ja nyt siis on sellainen tilanne, että mun pikkujäbä ei enää kauaa peiton päällä pötköttele. Voi olla että kun se nyt herää tuolta päikkäreiltään, se on jo keksinyt miten ryömitään. Oli siis tehtävä päätös ja ommella viivat just niin vinoon kuin ne sattuu tulemaan ilman mitään aputeippejä ja systeemejä mikäli halusi että peittoa ehdittäisiin vähän käyttäänkin pötköttelytarkoituksessa. Ja nyt se on valmis! Laitoin väliin Ikean fleecepeittoa ja taustakangas on meidän vanhasta rumasta verhosta. Terveisiä sille jonka mielestä nuo tummat osat eivät sovi ja ne pitää ottaa pois (silloin kun tätä keskeneräisenä täällä esittelin) että en ottanut koska mun mielestä ne nimenomaan sopii siihen. Laitoin myös muutaman nauhanpätkän lerpattamaan saumoista koska vauvat tykkää niistä.

Kiva tästä silti tuli vaikka onkin kupruileva ja vinoviivainen :)

Elefantti-kankaat ylijäämää kevään Finlayson-yhteistyöstä ja peitossa on myös muutamia lukija-Aijalta saatuja tilkkuja, kiitos vielä! :)

-----

No niin ja nyt se päikkäriläinen heräsi ja söi ja sattuipa oleen mätsäävän väriset vaatteet niin laitetaan nyt vielä tällainenkin kuva ;)

bambua

Sohvannurkassa on joulupukin pajan sivutoimipiste. Don't ask koska osa mahdollisista lahjojen saajista lukee tätä.

Koska näyttää siltä että ehdin tekeen vielä ainakin yhden jutun, piti äkkiä hommata lankaa! (Tuo edellinen kuva otettu vain siksi ettei seuraava kuva näyttäisi yksinäiseltä) Olin aiemmin ostanut Be Sweetin bambulankaa ja tehnyt siitä projektia jonka purin valehtelematta ainakin 13 kertaa. KYLLÄ! En olisi ikinä uskonut moiseen kärsivällisyyteen mutta halusin sen jutun tehdä valmiiksi ja virheet paistoivat ihan liikaa läpi. No, pointtihan oli se että jos joku lanka pysyy hyvännäköisenä vielä noin monen purkamisen jälkeen niin sen täytyy olla hyvää! Niinpä klikkasin itseni taas La Mimmiitan lankakauppaan ja tässä puolet ostoksista :)

Tänä viikonloppuna voi tilata ilman postikuluja koska siellä vietetään varjomessuja Tampereen kässämessujen aikaan. Itse siis olin hätähousu ja olin ehtinyt tilaan jo ennen sitä mutta ihana lankakauppias oli laittanut mulle lohdutukseksi silmukkamerkkejä pakettiin mukaan :)

Mutta nyt pitänee taas hetkeksi keskeyttää neulominen ja netissä istuminen, pikkujäbällä on niin meno päällä että se kaivannee nyt jotakuta heitteleen (vierittämään) hänelle palloa :D

Kirppismyynnin vaikeudet

Pidin viime viikon jaettua pöytää kirpparilla.

Pahin pelko kirpparilla myydessä on tietysti päätyä Paskat kirppislöydöt -blogiin tai että semitutut ihmiset käyvät naureskelemassa sun tavaroita. Siksi asiasta ei sovi huudella missään vaikka se mahdollisesti voisi vilkastuttaa myyntiä.

Toinen ongelma tulee siitä että neuloo paljon itselleen ja aina ei tule sopivia tai sitten niihin kyllästyy koska pitäähän joka talveksi neuloa tietenkin uudet asusteet. Jokainen, joka vähääkään seuraa neulemaailmaa, tunnistaa tietyt mallit. Ja aina on joku Malmin kutojamummojen vastustaja joka tekee johtopäätöksen että tässä ollaan nyt tekemässä (kaikenlisäksi pimeätä) rahaa toisten neuleohjeilla. Upouutta pipoa ei haluaisi myydä tappiolla eli halvemmalla mitä langat maksoivat mutta vähänkin extraa niin joku neuleaktivisti saattaa älähtää. Hitto mitä ongelmajätettä nuo neuleet! Niinpä sitä sitten selittelyjen kanssa pyytää vitosen piposta jota ei ole kertaakaan käytetty ja langat maksoivat 8 euroa. (Käytetyt pipot myin 1-2 eurolla.)

Kolmas ongelma on se että läskit ihmiset valittaa aina ettei kirppareilta löydy heille vaatetta. Sitten kun joku läski, kuten minä, yrittää myydä vaatteitaan niin eihän niitä kukaan osta. No mutta ei se mitään, tuodaan takas kotiin ja leikellään siivousräteiksi (ja parhaimmassa kunnossa olevat menevät UFF-laatikkoon). Näillä voi pestä sit roskakaappia ja muita ällötyksiä joiden jälkeen samaista rättiä ei halua enää käyttää mihinkään muuhun. (Haha, kuvassa näkyy vain alle kolmannes mun Tolu-arsenaalista.)

Kirppikselle vietävien tavaroiden mittayksikkö on tietenkin Ikea-kassi. Vietiin yhteensä 5 aivan täyttä ja takas tuotiin vain kaksi löyhästi pakattua joten hyvä keikka oli kyseessä kuitenkin ;)

Vauva ja käsityöt

Aika ajoin bongaan jostain ihmettelyjä että miten jotkut äidit ehtii tekeen niin paljon käsitöitä ja missä välissä ne sitten leikkii lasten kanssa. Ok, mulla on vain yksi lapsi tai siis VAUVA mutta oma selitykseni on tämä:

Käsityöt on mun intohimo, niille löytyy aikaa (kaikki vähäinenkin luppoaika voidaan hyödyntää esim automatkoilla mummulaan saa tehtyä vaikka mitä!). Jotkut haluaa katsoa Emmerdalen tai käydä kauppakeskuksessa hengailemassa vaunujen kanssa, minä haluan neuloa tai ommella tai whatever. Mulla on välineet ja materiaalit käsillä. Mun ei tarvi raivata tilaa ompelukoneelle koska sille on paikka olemassa. Samoin kaikki muut kamat joten voin vaan alottaa tekemisen. Mä olen myös nopea. Olen harrastanut tätä pitkään ja olen varmasti nopeampi neulomaan kuin he jotka neulovat kerran vuodessa ja aloittavat siitä että miten tää nyt menikään....

Ja sitten, mä tein vähän laskelmia käytettävissä olevasta ajasta:

a) Ennen raskautta.
Aamuvuoropäivinä heräsin neljä jotain ja menin kuudeksi töihin. Töistä pääsin kahdelta ja olin kolmelta kotona. Bussimatkat nukuin molempiin suuntiin. Kotona meni pari tuntia keposesti siihen että istuin koneella ja voivottelin sitä miten oon niin helvetin väsynyt etten jaksa yhtään mitään. Sitten lähdin spinningiin, zumbaan tai bodycombattiin ja sen jälkeen kello olikin jo niin paljon että loppuilta meni kriiseillessä siitä että ehdinkö varmasti nukkumaan tarpeeksi ajoissa kun herätys on niin pirun aikaisin. Aikaa käsitöihin oli max pari tuntia, niinä päivinä jolloin en jaksanut lähteä jumppaan, tunti enemmän. 

Iltavuoropäivinä nukuin puolillepäivin, ryntäsin kauheella kiireellä kaupan kautta bussiin ja kotona olin yhdeltätoista illalla. Sitten istuin pikkutunneille koneella ja/tai mahdollisesti neuloin sen tunnin tai pari.

Viikonloppuisin kävin kylillä, tapasin ihmisiä, juhlin ja sitten makoilin krapulassa vapisten sunnuntai-iltaan

b) Äitiyslomalla
Vauva nukkuu yöllä 12 tuntia sekä noin kolmet päikkärit yhteensä 4 tuntia joista tosin yhdet päikkärit nukutaan yhdessä ja yhdet ulkoillaan. Silti, 14 tuntia joista minä nukun 8, tekee 6 tuntia (tosin en tietenkään koko aikaa tee käsitöitä mutta olemassaolevaa aikaa, jolloin teoriassa niitä voisi tehdä, on enemmän!!!). Plus että pystyn jonkin verran tekemään käsitöitä myös samalla kun hengaan vauvan kanssa. Mutta kyllä, me ainakin leikitään ja lauletaan (ja tehdään kotitöitä) aivan varmasti aivan normaalisti. Niin ja tosiaan, nykyään läppärini on leikkimaton vieressä, samoin 4 keskeneräistä neuletta. Asiaan tulee varmasti muutos sitten kun jäbä alkaa konttaamaan mutta nyt on ollut tällaista.

Niin että näin meillä.

Terveisiä täydellisistä blogikulisseista

Tiedättekös...

Sitä mä vaan että toi "sisustusblogikaakao" on oikeesti tosi pahaa vaikka purkki oiski nätti.

Ja Kotoliving-lehti on toki visuaalisesti kaunis mutta mitään uutta se ei tarjoa ihmisille jotka vähääkään pyörivät blogeissa ja pinterestissä. (Mutta se ei tarkoita tietenkään että lehti olisi huono vaan että allekirjoittanut ei vaan kuulu kohderyhmään. Mut toi kaakao on oikeesti pahaa.)

Väärennetty irtovaletukka

Jouduin leikkaamaan tukastani värjätyn osan pois lääkärin määräyksestä. Olen keskustellut asiasta jo niin paljon tuttavieni kanssa että en tarvitse ainakaan vierailta ihmisiltä enää yhtään:

-spekulointia siitä että oliko diagnoosi oikea
-spekulointia siitä että olisiko tukkaa tarvinnut oikeasti leikata pois
-voivottelua, sääliä, vertaistukea
-selittelyä siitä kuinka siili on ihan ok näköinen eikä sitä tarvitse hävetä (ok, leikataan sunkin tukka niin mä tuun sitten kertoon saman ja katotaan tuntuuko kivalta)
-jeesustelua kemikaaleista

Ja lisäksi minä en halua missään nimessä ruveta miksikään varoittavaksi esimerkiksi enkä tasan aio kieltää lapseltani hiusten värjäystä tulevaisuudessa.

Jos syöpäpotilaatkin saa käyttää peruukkia niin yhtä lailla minäkin menetin tukkani vastoin tahtoani. Ja koska näytän ihan hirvittävältä pipon kanssa ilman että tukkaa roikkuu yhtään ulkopuolella, kävin ostamassa klipsihiustenpidennyksen, ohuen muovisen hiuspannan ja liimaa. Sitten leikkasin tukan tarkoitukseen sopivaksi. Ja tadaa, näillä mennään sitten ensi kesään asti jos pitää ihmisten ilmoilla käydä! Tai siis lähinnä tähän totutteluvaiheeseen sillä uskon kyllä että tästä vielä noustaan!

Ja koska mua ei oikeesti huvita keskustella tästä asiasta yhtään, suljen kommentoinnin tästä tekstistä. En kuitenkaan pysty peittelemään tapahtunutta koska vaikka tukkani nopeasti kasvaakin, menee tässä silti piiiiiiiiitkään joten siksi tästä ylipäätään täällä avaudun.

Nyt alkaneekin sitten pipojen tehtailu.

Just nyt ei ehdi

Ja jos jotain teenkin niin todnäk jotain joululahjan tapaisia joita ei voi esitellä vielä. Niin tai sitten kaikki upeat luomukset ovat tuolla joulublogin puolella. Onneksi ette tiedä miten äärettömästi olen käyttänyt aikaa (ja vähän rahaakin) noiden paskojen joulujuttujen eteen. Kuinka paljon on valmis panostamaan yhteen suureen vitsiin? Aika paljon :D Mutta on ollut niin hauskaa, kaikki suunnitteluvaiheesta lähtien. Ja edelleenkin tottakai ideoidaan jatkuvasti lisää! 

Mutta mitään taukoa ei tässä ruveta pitämään, yleensä kun tulee blogiin raportoimaan kiireestä niin jo seuraavana päivänä putkahtaa jotain merkintää! ;D