Jämäpipo

Tyttären cashmirmerinosilkki-hattarapipo on löpsähtänyt melkeinpä käyttökelvottomaksi. Pitänee katsoa, saisiko sen pestyä vielä kuosiinsa, mutta sitä odotellessa oli nopeampaa neuloa äkkiä uusi pipo, joka tapauksessa käytännöllisempi vähemmän hattarainen, mikä menee esimerkiksi luistelukypärän alle, täällä kun tosiaan oli kolmen päivän ajan pakkasta ja kenttiä alettiin jäädyttään. Kerran ehdittiinkiin sille melkein jo valmiille jäälle, ennen kuin se aamulla oli jo sulanut.

Kaivoin DK-vahvuiset merinojämät esiin ja neuloin niistä joustinpipon. Sain tähän meneen kaikki käyttämäni jämänötöt kokonaisuudessaan, uskomaton tuuri! Musta tuntuukin, että nämä samat värit ovat pyörineet joka ikisessä jämäprojektissa ainakin viiden vuoden ajan. Vähäh liioittelun makua, tiedän. Mutta nyt ne on ainakin käytetty loppuun.

Valmiin pipon kastelin ja pingotin sen lapsen pään kokoiseksi puhalletun ilmapallon päällä, jotta joustin aukeaa kauniisti, eikä kavennuksien päähän jää nuppia. Piti olla varovainen, ettei pallo ole liian suuri, koska merino joustaa kyllä niin äärimmilleen, että pipon saa helposti pilallekin. Eli itsekin jouduin pallosta kertaalleen ilmoja päästään vähän ulos, jotta päästiin toivottuun lopputulokseen.