Sivut

torstai 13. helmikuuta 2020

Niina Laitisen Villasukkien uusi vuosi

Niina Laitisen kolmas sukkakirja ilmestyi tammikuussa ja odotin sitä niin innolla, että meinasin hermostua, kun sitä ei heti ilmestymispäivänä löytynyt paikallisesta kirjakaupasta. Odotellessani kerin sukkalankoja valmiiksi ja heti saatuani kirjan käsiini, laitoin puikoille jo etukäteiskuvien perusteella valkkaamani lempparit.


Kuvittelin paria päivää myöhemmin esitteleväni valmiit sukat ja kirjan siinä samalla, mutta niin vaan ovat sukat edelleen kesken ja huomenna ilmestyy Laineen sukkakirja, joten halusin nyt saada tämän eetteriin vielä ennen sitä. Sukat valmistuvat sitten, kun ovat valmistuakseen. Toinen on jo valmis, mutta pari sille uupuu. Niitä on kyllä ihana neuloa, mutta eivät sovellu työmatkaneuleeksi, niin aika, jolloin voisi seurata joka kerroksen ohjeesta, on melko kortilla.


Kirjasta ei muuten oikein kummoista sanottavaa ole, täynnä hienoja malleja, joista itse tykkään enemmän juurikin näistä pitsipalmikkosukista. Kirjoneulesukkia kirjassa siis on myös. Tämä kolmas kirja on todella samaa sarjaa kahden aiemman kanssa. Saman tyyppisiä sukkia, selkeät isot kaaviot, saman tyyliset kuvat ja vaihtoehtoisia lankoja listattuna joka paksuusluokassa. Valitettavasti sama meininki aiempien kirjojen kanssa on myös sukkien koossa, eli niistä on vain yksi koko, mikä ei tietenkään ole se, mitä minun jalkani edustaa. Onneksi osaan soveltaa ja sukkia voi toki neuloa muillekin, kuin vain itselleni.


Sukkaohjeita on kolmelle eri langan paksuudelle fingeringistä "seiskaveikkaan".


Ensimmäisestä Niinan sukkakirjasta olen neulonut useat sukat ja tästä aion neuloa ainakin heti kättelyssä kahdet. Siitä edellisestä en ole vielä neulonut mitään, mutta tarkoitus on kyllä joskus. Näitä sukkia kun ei tosiaan neulota ihan silmät kiinni, niin se ottaa aikansa.


Tosi kiva kokonaisuus kuitenkin kässäkirjahyllyssä nämä, niin kauniita sukkia!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti