Liput saatu Messukeskukselta
Jo alkusyksystä tupsahti sähköpostiini kutsu (ja liput) tulla lasten kanssa tutustuun Helsingin Kirjamessujen lasten alueeseen. En ole koskaan käynyt kirjamessuilla ja ajattelin että noh, mennään jos sattuu sopiin kalenteriin. No, sattuihan se sopiin ja sinne lähdettiin!
Saatoin olla vähän ennakkoluuloinen ja niin olivat lapsetkin, vaikka toki meillä lastenkirjoja luetaan paljon. En vaan ole ehtinyt tietokirjoja lukuun ottamatta lukeen mitään aikuisten kirjoja juuri ollenkaan vuosikausiin. Ennen kuin hurahdin lopullisesti neulomiseen, luin kyllä paljon ja rakastin lukea kirjoja ja varmasti tulee vielä elämänvaiheita, jolloin ahkera lukeminen palaa ohjelmistoon, se vaan ei ole juuri nyt. Oletin siis, että kirjamessuille olen jotenkin liian tavis, että pitäisi olla jotenkin kultturellimpi tyyppi. Mistä lie näitä ajatuksia tulee, mutta onneksi ennakkoluulot on helppo rikkoa.
Messut siis olivat ja menivät, ne olivat viime viikonloppuna Helsingin messukeskuksessa. Lasten alue oli IHANA. Harmittaa vähän, että ehdimme sinne vasta sunnuntaina, sillä perjantaina ja lauantaina siellä olisi ollut Pikku Kakkosenkin porukkaa paikalla. Mutta kyllä sunnuntainakin oli kivaa. Lasten kirjastoauto oli paikalla ja siinä riitti ihmeteltävää, monessakin eri paikassa luettiin satuja ääneen ja oli paljon askarreltavaa ja puuhattavaa. Alueella kävi kaikenlaisia hahmoja kuten Muumit, Supermarsu ja Tatu ja Patu.
Muuallakin, kuin varsinaisella lasten alueella oli kyllä kivaa. Lasten (ja minun) suuresti fanittama Kalevauva.fi veti pienen keikan ja satuttiin sattumalta paikalle. Lisäksi esillä oli toki tietokirjojakin, eli meillekin mieluisia käsityö- ja retkikirjoja. Joskaan lasten levottomuuden vuoksi en päässyt niihin kovin läheisesti tutustuun.
Mulla oli tarkoituksena vaivihkaa ostaa se uusin Tatu ja Patu olettevasti hemmetin hyvällä messualennuksella joulupukin pussiin, mutta nyt kävi niin, että löytämäni halvinkin tarjous oli kalliimpi, kuin normihinta Prismassa, eli ei sitten ostettu.
Lapset eivät kovin pitkään jaksaneet messualueella pyöriä, mutta piristyivät kun kuulivat samalla olevista ruoka ja viini -messuista ja kävivät maistelemassa hienon asiantuntevasti kaikki maistiaiset, tai lähinnä jälkkärit ja sipsit.
Kyllä mä voisin lähteä ens vuonnakin ja luulen, että lapset ovat ihan samaa mieltä.
Jo alkusyksystä tupsahti sähköpostiini kutsu (ja liput) tulla lasten kanssa tutustuun Helsingin Kirjamessujen lasten alueeseen. En ole koskaan käynyt kirjamessuilla ja ajattelin että noh, mennään jos sattuu sopiin kalenteriin. No, sattuihan se sopiin ja sinne lähdettiin!
Saatoin olla vähän ennakkoluuloinen ja niin olivat lapsetkin, vaikka toki meillä lastenkirjoja luetaan paljon. En vaan ole ehtinyt tietokirjoja lukuun ottamatta lukeen mitään aikuisten kirjoja juuri ollenkaan vuosikausiin. Ennen kuin hurahdin lopullisesti neulomiseen, luin kyllä paljon ja rakastin lukea kirjoja ja varmasti tulee vielä elämänvaiheita, jolloin ahkera lukeminen palaa ohjelmistoon, se vaan ei ole juuri nyt. Oletin siis, että kirjamessuille olen jotenkin liian tavis, että pitäisi olla jotenkin kultturellimpi tyyppi. Mistä lie näitä ajatuksia tulee, mutta onneksi ennakkoluulot on helppo rikkoa.
Messut siis olivat ja menivät, ne olivat viime viikonloppuna Helsingin messukeskuksessa. Lasten alue oli IHANA. Harmittaa vähän, että ehdimme sinne vasta sunnuntaina, sillä perjantaina ja lauantaina siellä olisi ollut Pikku Kakkosenkin porukkaa paikalla. Mutta kyllä sunnuntainakin oli kivaa. Lasten kirjastoauto oli paikalla ja siinä riitti ihmeteltävää, monessakin eri paikassa luettiin satuja ääneen ja oli paljon askarreltavaa ja puuhattavaa. Alueella kävi kaikenlaisia hahmoja kuten Muumit, Supermarsu ja Tatu ja Patu.
Muuallakin, kuin varsinaisella lasten alueella oli kyllä kivaa. Lasten (ja minun) suuresti fanittama Kalevauva.fi veti pienen keikan ja satuttiin sattumalta paikalle. Lisäksi esillä oli toki tietokirjojakin, eli meillekin mieluisia käsityö- ja retkikirjoja. Joskaan lasten levottomuuden vuoksi en päässyt niihin kovin läheisesti tutustuun.
Mulla oli tarkoituksena vaivihkaa ostaa se uusin Tatu ja Patu olettevasti hemmetin hyvällä messualennuksella joulupukin pussiin, mutta nyt kävi niin, että löytämäni halvinkin tarjous oli kalliimpi, kuin normihinta Prismassa, eli ei sitten ostettu.
Lapset eivät kovin pitkään jaksaneet messualueella pyöriä, mutta piristyivät kun kuulivat samalla olevista ruoka ja viini -messuista ja kävivät maistelemassa hienon asiantuntevasti kaikki maistiaiset, tai lähinnä jälkkärit ja sipsit.
Kyllä mä voisin lähteä ens vuonnakin ja luulen, että lapset ovat ihan samaa mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti