Tänä vuonna tosiaan yritän suorittaa Retkihaastetta, joskin aika löysin rantein ja itselleen sopivaksi muokaten. Onhan se selvää, että lapsiperheessä ei aina pysty tai jaksa ihan kaikkea, mitä on etukäteen kuvitellut, sillä joskus esimerkiksi seuralaiset ovat niin vastahankaisia, että lopulta ei huvita enää itseäänkään lähteä. Siitä huolimatta, että on varsin hyvin tiedossa, että kun vaan lähtee, kyllä se yleensä on kaikille kivaa. No, joskus käy myös niin, että jotkut huutavat koko reissun, kuin pistetyt siat. Vähän sillä tavoin saattoi käydä eilen, kun lähdettiin metsään kuvaan mun lapasia. Toisaalta oma vika, kun en alunperin jo selittänyt, että sen jälkeen, kun lapaset on kuvattu, jatketaan sitä metsäretkeä vielä. Voin kertoa, että ei muuten jatkettu.
Mutta ei se mitään, lapaset tuli kuvattua ja voidaan tehdä uusi retki sitten myöhemmin. Eilen vaan oli tosi hyvä päivä retkelle, koska vapun vuoksi oli piirun verran vähemmän tungosta poluilla, kuin mitä olen kuullut normiviikonloppuina kyseisessä paikassa olevan. Hemmetin korona.
Lankoina on jämiä, Novitan Nordic Woolia, jotain Muumilankaa ja 7 veljestä. Puikot 3,5 mm. Lapasiin tein intialaisen peukalokiilan, kuten oli tehnyt myös sukkaohjeen takana oleva Henni Mustakorpi, joka oli myös tehnyt lapasversiotkin ja niistä innoistuin tekeen nämä omani.
Syksyä ja lapaskelejä odotellessa. Saas nähdä, millainen maailma on silloin vai retkeilenkö jo vehreämmillä niityillä.
Meilläkin vastustetaan uloslähtöä välissä hyvinkin tunteellisesti. Kaiken tsemppaamisen ja väännön jälkeen yleensä saadaan poppoo ulos. Ulkona on hauskaa, mutta sitten kun pitäisi lähteä sisälle alkaa taas se marmatus! Onneksi ovat jo sen verran isoja, että voi jo vähän naureskella ja muistella lähtötilannetta... lapset, nämä hetkessä eläjät!
VastaaPoistaKyllä! :D
Poista