Kässämessut 2019

Yhteistyössä: Suomen kädentaidot / Pääsylippu messuille saatu

On taas ollut vuoden toiseksi odotetuimman käsityötapahtuman aika (vuoden odotetuimmaksi on kiilannut minun osaltani Jyväskylän neulefestarit), mikä kokoaa yhteen neulojat, virkkaajat, ompelijat, askartelijat, solmuilijat, muotoilijat ja ihan kaikki muut kädentaidoista tavalla tai toisella innostuvat ihmiset Tampereelle.

Itse kävin messuilla eilen lauantaina. Minulla ei ollut sen kummemmin suunnitelmia, kuin vaan hengailla ja koluta kaikki kolme messuhallia läpi moneen kertaan. Nykyään kun kuljen töihin metrolla, osaan jo äärimmäisen hyvin tuon ihmispaljouden läpi pujottelun.

Yleensä yritän kiinnittää huomiotani tuttujen ja turvallisten juttujen lisäksi myös uusiin asioihin ja nouseviin trendeihin. Vaikka en koe kuuluvani vain yhdenlaiseen käsityökuplaan, en silti mitenkään pysy kärryillä kaikista villityksistä.

Ihan ensitöikseen on aina kiva käydä katsomassa messujen vuoden uutuustuote -näyttely ja tänä vuonna voittajaksi oli noussut suomenlampaan villasta tehty sukkalanka, missä nylonin sijaan oli vahvikkeena tenceliä. Itsekin ostin lopulta kaksi vyyhtiä Penttiä ihan vain mielenkiinnosta. Muovittomat sukkalangat ovat tietyissä piireissä olleet kova juttu jo pidempään, mutta itse vielä olen ollut sitä mieltä (kokeiltuani mm nokkoskuidulla vahvistettua villasukkalankaa), että mieluummin vähän muovia langassa ja todella pitkään kestävät sukat, kuin ei-muovinen vahvike ja nopeasti hajoavat sukat. Sama pätee myös kankaisiin. Mieluummin keinokuidulla vahvistettu trikoo, kuin pelkkä puuvillaneulos, sillä haluan trikoovaatteideni pysyvän kuosissa 10 vuotta kahden pesukerran sijaan. Mutta no joo, Penttiä tulossa puikoille! Luotan siihen, että vielä löytyy muovin veroinen vahvike, onko se sitten tämä tencel, se jää nähtäväksi.

Messuilla halusin myös aivan ehdottomasti käydä ostamassa Sanna Vatasen Jämä 2 -kirjan, mitä valmistettiin käsin sitoen vain 150 kappaletta messuilla myytäväksi. Sannan kymmenisen vuotta sitten julkaistu jämälankakirja oli aikoinaan mulle todella inspiroiva teos ja neuloin ja virkkasin siitä vaikka ja mitä ja esim neulotut jämälankashortsit ovat mulla edelleen joka talvi käytössä. Tämäkin kirja, kuten kaikki Sannan aikaisemmatkin, on täynnä mitä upeampia kuvia ja inspiroivempia juttuja.

Osastolla oli näytillä myös mallineuleet tästä, sekä siitä aiemmasta jämälankakirjasta. Hehkutin taas kerran faniuttani suunnittelijalle, mutta en kaiken hehkutuksen lomassa älynnyt lainkaan pyytää kirjaan omistuskirjoitusta tai ottaa fanikuvaa.

Marttojen osastolla oli yllätyksenä näytillä mun neulomat himmelisukat ja oletettavasti muutkin Marttojen sukkakirjan sukat.

Muista trendeistä sen verran, että makrameeta näkyi todella paljon. Ja vuosi vuodelta aina vain hienompia ja erikoisempia juttuja. Valitettavasti kuvia ei tullut näistä otettua.

Monella osastolla oli myös valotauluja, missä oli upotettu ledivaloja kehykseen pingotettuun kankaaseen siten, että valot sopivat kankaan kuviointiin hienosti. Näistäkään ei kuvia. Ihan oikeasti, oli todella hankalaa pujotella ruuhkassa itsensä kuvausetäisyydelle ja odottaa, ettei siinä sitten ole jonkun pää silti edessä.

Muovitonta sukkalankaa tosiaan oli jonkun verran, mutta varsinainen läpimurto taitaa olla vasta tulossa.

Ensi vuoden käsityötekniikaksi valittiin vuoleminen, joten toivon mukaan ensi vuonna saa ostettua puun palasia sitä varten tällaisille kaupunkilaisille, joita saattaisi Eemeli-hommat kiinnostaa, mutta ei ole työkaluja alkaa pilkkoon pölkkyä pienemmäksi.

Omat ostokseni ovat hyvin epä-terhimäisiä niin väritykseltään kuin osittain materiaaleiltaankin. Harmaan tilalangan ja käsinsidotun kirjan lisäksi ostin läjän jouluisia trikoita (Verson puodilta ja Paapiiltä), minivyyhdin cozy memories -peittoani varten ja muutaman nahkaisen ompelumerkin.

Minulle messuilla kuitenkin kaikkein parasta on se, että tapaa somesta tuttuja käsityöihmisiä ympäri Suomen! Jo junamatkalla Helsingistä Tampereelle meni jutellen ja neuloen, kun viereinen paikka ja käytävän toisella puolen oleva paikka oli sattumalta myyty neulesomettajille. Messuilla näki kaikkia mahdollisia tuttuja blogien, instagramin ja youtuben maailmasta sekä todella todella monia ihania ihmisiä, jotka tulivat juttelemaan, kun tunnistivat minut ja kertoivat niin ihania asioita siitä, miksi minusta pitävät, että ihan liikutuksen vallassa olen vieläkin. Kiitos! Ihanaa kun rohkaistuitte jutteleen. Ja kiitos ihan kaikki, joiden kanssa sain kunnian viettää aikaa tai vaihtaa sanasen. Ihana messuviikonloppu siis takana!