Sivut

lauantai 15. syyskuuta 2018

Ihan uusi lasten luontopolku Vantaalla

Eilen oli Hämeenkylässä, Soltorpin luonnonsuojelualueella lasten luontopolun avajaiset (näin sattumalta somessa) ja me mentiin heti tänään tsekkaan paikka.


Navigaattoriin kannattaa syöttää Kesantotie, niin löytää perille.


Me tykätään luontopoluista ja metsäretkistä, mutta pakko myöntää, että itselleni erityistä lisäarvoa tälle polulle toi Matti Pikkujämsän kuvitukset. Rakastan!


Lapsia varmasti innostutti eniten kaikki toiminnallinen eli pelkkien infokylttien sijaan oli paljon luukkuja avattaviksi. Ja klassikko tän ikäisille, eli eläinten jätöksiin liittyviä juttuja.










Reitti oli jotain puolisen kilometriä pitkä ja siellä todennäköisesti pärjää rattaiden kanssa. Unohdin maastoa sillä silmällä katsoa, koska itsellämme ei ollut rattaita mukana, mutta mistään vaikeakulkuisesti reitistä ei ollut kyse.


Eväspaikkakin löytyi, jossa vetästiin kotoa mukaan napattu mustikkakeitto.




Ihana luontopolku, erottui kyllä edukseen muista (lapsille suunnatuista), missä ollaan käyty.

6 kommenttia:

  1. Todella hienoa, että tuollaisiakin tehdään lapsille.

    VastaaPoista
  2. Joo, pessimismistä päivää, kovasti toivoisin, että metsä olisi vain metsä, hyvä ja riittävä sellaisenaan ilman kuvituksia ja virikkeitä. Jokainen tällainen rakennettu 'luontoelämys' vie askelen kauemmaksi aidosta luontosuhteesta. Surullista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on surullista, että kaikesta pitää ajatella niin mustavalkoisesti. Eihän tällainen luontopolku poista mitenkään mahdollisuutta käydä myös ns pelkässä metsässä! Esimerkiksi meidän lasten päiväkodeissa he retkeilevät tavallisessa metsässä, mikä on vain metsä, joka viikko. Se, jos joskus menevät tällaiselle opetusmielessä tehdylle luontopolulle, ei varmastikaan pilaa aiempia ja tulevia kokemuksia pelkässä metsässä. Ja kyllä itsekin käymme metsissä ilman merkittyjä polkuja ja järjestettyjä hauskuutuksia, vaikka yleensä blogiin päätyykin nämä valmiit reitit.

      Itse ainakin koin tämänkin retken kuitenkin ihanan virkistävänä ja raikkaana. Tuntuu ikävältä, että joku arvostelee, että on nyt väärin nautittu luonnosta. Tämä ei kuitenkaan ole meidän ainoa tapa kehittää luontosuhdetta ja tuskin on kenellekään muulle se yksi ja ainoa.

      Ja jos tällainen luontopolku houkuttelee ihmisiä luonnon äärelle, jotka ilman polkua sinne eivät välttämättä edes menisi, niin senhän luulisi olevan vain hyvä asia. Ja voi olla juurikin se kipinä siihen, että lähtee luontoon useamminkin. Kaikilla vanhemmilla ja muilla kasvattajilla ei välttämättä ole kiinnostusta luoda itse opetuksellisia tietopaketteja metsästä, onhan se kiva siellä metsässä jotain oppiakin luonnosta ja metsästä ja elämän kiertokulusta, niin hyvä asiahan se vain on, että on valmiita opetuksellisia luontopolkuja olemassa vaihtoehtona tai ihan vain vaihteluna. Ja esimerkiksi lastenvaunujen kanssa on aika mahdotonta poluttomassa metsässä kulkea ja kyllä vauvat ja pienet taaperot perheineen myös nauttivat metsässä olemisesta, niin hyvä asiahan se on, että heillekin on mahdollisuus luonnon helmaan päästä.

      Ja tämä rakennettu luontoelämys oli kyllä ihan oikeassa metsässä, luonnonsuojelualueella, joten jättäisin kyllä nuo lainausmerkit pois tuosta luontoelämyksestä.

      Poista
    2. Aivan kuin minä olisin vastannut. Minusta koskematon luonto ja luontopolku ovat kaksi ihan eri asiaa. On todellakin hienoa, että rakennetaan myös tällaisia vaihtoehtoja. Tämä on kuin leikkipuiston ja perusmetsän välimaasto. Tänne on helppo pientenkin lasten kanssa jalkautua ja aloitella luontoon tutustumista. On paljon vanhempia, jotka tosiaan eivät "osaa mennä metsään" ihan luonnostaan. Tällainen reitti voi olla kuin kädenojennus: "Tule ja tutustu!". Mahtavaa, että jokainen voi mennä metsään omalla tasollaan. Itsekin menisin tuonne omien lasteni kanssa, jos olisimme siellä huudeilla, vaikka nuorin on jo neljä ja vanhin 12 ja vaikka ovat tottuneita vaeltajia ihan poluttomassakin maastossa.

      Poista