Sivut

lauantai 24. toukokuuta 2014

Marimekko ja Kiasma / Kimpassa

Uujea, "viimein" pääsin katsomaan livenä Kimpassa-näyttelyn Kiasmassa vaikka onhan kaikki teokset jo blogeissa nähty monen moneen kertaan. Siinä mielessä tuntuikin vähän hölmöltä maksaa täysi hinta sisäänpääsystä mutta kun en ole vielä saanut kulttuuriseteleitä (vai millä nimellä nykyään sitten ovatkaan, vapaa-ajan setelit(?)) töihin paluuni jälkeen ja mä nyt vaan halusin mennä koska olen tätä niin innolla odottanut niin eipä siinä. Liittyäkseni nyt siis muiden kuvaspoilaajien joukkoon, tässä kännykkäräpsyjä todisteeksi kultturellisuudestani.













Eniten pidin Maailman Mekoista ja siis koko näyttely oli kyllä upea. Harmitti ihan että kävin sen ensin ja sitten vasta yläkerran Alfredo Jaarin (no koko rahan edestä tietenkin) josta en tykännyt yhtään. Pitäisi aina säästää oletettavasti paras viimeiseksi. Kiasma Hits oli tietty jees.

6 kommenttia:

  1. Mahtavia noi räsymatot. Pitää itsekin mennä tuonne näyttelyyn, mulla vielä onkin niitä kulttuuriseteleitä.
    Musta taas paras eka, ainakin pätee muualla kuun Suomessa missä museot on ISOJA, koska jos menee vikana parhaaseen niin on jo nälkä ja jalkoja särkee ja muutenkin v..taa, eikä jaksa sit ollenkaan katsoa sitä parasta vaan juoksee vaan sen läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no, ehkä Kiasmaa ei tosiaan voi verrata kokoluokassaan mihinkään British Museumiin mutta semmosissa mestoissa täytyy sitten vaan kylmästi jättää jotain kokonaan väliin.

      Poista
  2. Tuonne pitää ehdottomasti mennä, ulkoimailla monista saa top10 listan, siis ne mitkä ainakin täytyy nähdä, siis tosiaan ne onkin sitten isoja paikkoja :D Kiasman nyt jaksaa kiertää kokonaan :D

    Jos haluat sadepäiville jotain kivaa tekemistä, tule osallistumaan blogini arvontaan, lippuja Hupipuisto SnadiStadiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Kiasman jaksaa kokonaan ja on aika nopeastikin juostu läpi jos on ihan evvk joku näyttelyistä.

      Kiitos vinkistä! :)

      Poista
  3. Itse kävin katsomassa Alfredo Jaarin opastetulla kierroksella ja pari teosta iski suoraan sydämeen. Tappavan ahdistava Ruanda-muistomerkkiteos sekä kaamean maalimantuskan ja syyllisyydentunteen herättänyt The Sound of Silence ( joka pitää muuten ehdottomasti nähdä alusta eli sisään vasta vihreällä) heittivät aivokopan sellaisille kierroksille, että odottamani Marimekko-näyttely oli vaan enää ihan joo kiva... Taiteilija käsittääkseni ottaakin kantaa, kovalla kädellä, ei sääli katsojia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just siks en tykännytkään sillä itse haen taiteesta ja kulttuurista kepeyttä elämään ja mahdollisesti jopa helpotusta siihen valtavaan maailmantuskaan jota poden jo valmiiksi ihan koko ajan. Siksi diggasin Marimekosta enemmän kuin Alfredosta ;)

      Poista