Palataan vielä hetkeksi Kotkaan. Oltiin tosiaan alkuviikosta siellä siskoni luona ja maanantaina hänen ollessaan töissä, oli mulla tarkoitus kierrellä lasten kanssa leikkipuistoissa. Sattui kuitenkin kahden pakkaspäivän väliin aivan mahdoton vesikeli ja kaikki leikkipuistot olivat niin lammikoilla, että ei oltaisi reissuvarustuksella niissä pärjätty. Esikoinen oli mankunut jo pitkään päästä Maretariumiin, mutta itse en niin lämmennyt, koska käytiin siellä jo kaksi vuotta sitten ja pääsymaksu on aika korkea, varsinkin kun yli 4-vuotiaista menee jo hinta. Myönnyin kuitenkin, kun ei tosiaan niitä kurahousuja ja kumisaappaita oltu pakattu mukaan.
Maretariumissa on siis nimenomaan suomalaisten vesien kaloja. Eli "samat" kalat kuin ennenkin, mitä nyt Itämerialtaaseen oli laitettu kauden mukaisesti joulukuusi. Se olikin aika hauska, osa kaloista hengaili oksien seassa. Huomatkaa, että en siis osaa nimetä näitä fisuja. Ja lasten kanssa kierrellessä ei todellakaan ehdi mitään opastauluja lukeen.
Aika sympaattista oli se, kun pois lähtiessä kysyin jäbältä, mitkä kalat olivat parhaita. Hän vastasi, että jättiläiskalat. Ja sitten taas tämä pieni neiti viihtyi parhaiten muikkualtaan äärellä. Itselleni parasta oli huomata, miten hienosti näiden kanssa jo pärjää ainoana aikuisenakin kylillä. Kun ei ole enää vauvaa, ei tarvita erillisiä vauvanruokasäätämisiä ja hoitoalustoja. Esikoinen osaa pukea itse ja pääsääntöisesti tällaisissa paikoissa tottelee esimerkillisesti. Taaperon voi laittaa rattaisiin tai kantoreppuun, jos heittäytyy hankalaksi.
Onneksi lapset viihtyivät kalojen parissa aika kauan, tuli rahoille vastinetta. Ja onhan tämä paikka tosi kiva, se on selvää, mutta en nyt ihan vielä heti parin vuoden päästä aio uudelleen mennä, ellei sitten mukana ole aikuista, joka ei ole täällä vielä käynyt. Pakko kuitenkin kehua, että vaikka kalalajit itsessään eivät muutu, on tuolla kuitenkin keksitty kaikenlaista houkutinta. Tänä syksynä siellä esimerkiksi on ollut tapahtuma, jolloin kala-altaan äärellä on saanut yöpyä. Ja heillä on myös ollut ajankohtia, jolloin kierrokselle saa lähteä koiran kanssa. Aika hienoa, vaikka en koiraihminen itse olekaan.
Kun nälkäväsykiukku iski lapsille täällä, olisi ruuaksi pitänyt saada kalaa, ja mieluiten heti! Onneksi ei ollut onkea mukana.
Maretariumissa on siis nimenomaan suomalaisten vesien kaloja. Eli "samat" kalat kuin ennenkin, mitä nyt Itämerialtaaseen oli laitettu kauden mukaisesti joulukuusi. Se olikin aika hauska, osa kaloista hengaili oksien seassa. Huomatkaa, että en siis osaa nimetä näitä fisuja. Ja lasten kanssa kierrellessä ei todellakaan ehdi mitään opastauluja lukeen.
Aika sympaattista oli se, kun pois lähtiessä kysyin jäbältä, mitkä kalat olivat parhaita. Hän vastasi, että jättiläiskalat. Ja sitten taas tämä pieni neiti viihtyi parhaiten muikkualtaan äärellä. Itselleni parasta oli huomata, miten hienosti näiden kanssa jo pärjää ainoana aikuisenakin kylillä. Kun ei ole enää vauvaa, ei tarvita erillisiä vauvanruokasäätämisiä ja hoitoalustoja. Esikoinen osaa pukea itse ja pääsääntöisesti tällaisissa paikoissa tottelee esimerkillisesti. Taaperon voi laittaa rattaisiin tai kantoreppuun, jos heittäytyy hankalaksi.
Onneksi lapset viihtyivät kalojen parissa aika kauan, tuli rahoille vastinetta. Ja onhan tämä paikka tosi kiva, se on selvää, mutta en nyt ihan vielä heti parin vuoden päästä aio uudelleen mennä, ellei sitten mukana ole aikuista, joka ei ole täällä vielä käynyt. Pakko kuitenkin kehua, että vaikka kalalajit itsessään eivät muutu, on tuolla kuitenkin keksitty kaikenlaista houkutinta. Tänä syksynä siellä esimerkiksi on ollut tapahtuma, jolloin kala-altaan äärellä on saanut yöpyä. Ja heillä on myös ollut ajankohtia, jolloin kierrokselle saa lähteä koiran kanssa. Aika hienoa, vaikka en koiraihminen itse olekaan.
Olivatko hokanneet tuon toiveen listallaan, eli oliko siellä kalaruokaa? Kotimaisesta kalasta tietty, tyyliin paistetut muikut, kalakukko ja voileivät, osaa silakkaa sillin asemesta päällä.
VastaaPoistaMe käytiin kyllä siellä kahvilassa, mutta muistaakseni ruokapuoli taisi olla tasoa makkaraperunat :( Mutta on siinä lähistöllä aivan varmasti joku kalaravintolakin, ei vaan tuon Maretariumin yhteydessä.
PoistaMaretarium on kyllä tosi kiva paikka, näin lapsettomille lapsellisille kolmekymppisillekin. :D Käynti miehen kanssa siellä muutama vuosi sitten jäi hyvin mieleen, sillä oltiin paikan ainoat asiakkaat! Pari tuntia saatiin kaikessa rauhassa kahdestaan kierrellä ja katsella, ja aitiopaikalta seurattiin Itämerialtaan ruokailuhetkeäkin ja juteltiin tovi jonkun työntekijän kanssa. (Helsingin Sea Lifessa ei kaloja edes nähny siltä turistimäärältä, ja vähän väliä joku jyräsi varpaiden yli lastenvaunuilla... :D )
VastaaPoistaJK
Nytkin tuolla oli meidän lisäksi vain yksi toinen seurue. Muistaakseni viimeksikin saatiin aika keskenemme kierrellä. Sama kokemus Helsingin Sea Lifen suhteen, siellä on kaikkea muuta kuin rauhallista :D
PoistaHyvä retkivinkki, mutta mulle jäi päällimmäiseksi mieleen lohduttava ajatus: Kohta mäkin uskallan mennä lasten kanssa yksin jonnekin museoon tms. Esikoisen kanssa tehtiin aika paljon sellaisia retkiä ja nyt ne on vauvan takia olleet liian hankalia ja mulla on ollut niitä ikävä. Mutta kohta meidänkin kuopus alkaa olla taapero, joten toivoa on. Sun pitäis kyllä kysyä Kotkan matkailupalvelulta joku sponssidiili, on ollut niin hyviä juttuja, että kovasti houkuttaa matkata Kotkaan. :)
VastaaPoistaJoo, nyt alkaa helpottaa lasten kanssa kulkeminen, ei tarvitse aina saada toista aikuista mukaan :) Mulla kävi kans mielessä, että olisi pitänyt melkein etukäteen yrittää jotain yhteistyötä Kotkan matkailujuttujen kanssa, mutta niiden suhteen pitäisi aina niin paljon ennakoida, nytkin kun mentiin ihan suunnittelematta ja ollaan jo koluttu melkein koko Kotka läpi. Voihan sitä toki edelleen ottaa yhteyttä, että olisiko heillä ehdottaa jotain uutta. Mutta siis vahva suositus minulta Kotkalle matkakohteeksi!!!
PoistaOikein hyvä Kotka-houkutin! Tuolla merimaailmassa pitäisi päästä käymään, ehdottomasti.
VastaaPoista