Sivut

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Koeputkirairuoho

Istutin tänä vuonna rairuohon koeputkiin. Onnistui yllättävän hyvin, mitä nyt vähän jäi siemeniä putken reunoille. Ja ensimmäistä kertaa koskaan korvasin mullan talouspaperilla sillä ajattelin että multakin jäisi reunoille ja niinhän se varmasti olisi jäänytkin. Ennen olen istuttanut ruohoa muihin labrapulloihin mutta nyt ne pääsivät maljakoiksi. 










Virpojiin on varauduttu mutta taidetaan itse jättää kierros väliin vielä tänä vuonna. Vaikka mietin kyllä jo että voisko koristellun oksan sijaan virpoa koeputkella jossa kasvaa ruohoa? Jos vaikka sitoisin rusetin yksittäisten putkien ympärille.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Arvonta!

Tämä ei ole aprillipila, nyt todellakin on Hupsistarallaa-blogissa arvonta vaikka olen aina sanonut etten ole mikään kenotyttö vaan bloggaaja. Nyt kuitenkin on niin mahtijuttu tässä että todellakin teen poikkeuksen. Nimittäin blogikollega Madam B.C. on tehnyt ja julkaissut kirjan yhteistyönä BoD:n (Books on Demand) kanssa.  Olen seurannut blogia sen ihan alkuajoista saakka ja tunnen siksi yhteneväisyyttä kun ollaan tosiaan molemmat tällaisia melkeinpä bloggaajaveteraaneja.


Madam B.C.-blogissa on aina tehty paljon kierrätysmateriaaleista juttuja. Tämä nainen on kyllä todella keksiliäs monitaituri! Loihtii upeat korut mistä tahansa kuulakärkikynän jäämistöistä lähtien ja kuitenkin ompelee myös upeita iltapukuja (uusista kankaistakin). Itsekin suosin (tai ainakin olen suosinut, en tiedä olenko tällä saralla enää yhtä ahkera kuin opiskeluaikoina) paljon kierrätysmateriaaleja ja Marikon blogista onkin saanut kautta aikojen ideoita joka lähtöön. En yllättynyt lainkaan siitä että kirja käsittelee nimenomaan kierrätysjuttuja. Mariko Palomaan Itte tein ja kierrätin - Inspiraatiota ja ideoita kierrätyskäsitöihin -kirja on jaettu kolmeen osioon: askartelu, ompelu ja maalaus. Kirjassa on mukana myös blogin lukijoiden lähettämiä ideoita.

Lisätietoja kirjasta ja sen ostopaikoista löytyy täältä.






Sain kirjan itselleni yhteistyönä ja saan arpoa lukijoiden kesken toisen. Kaikki saa osallistua, voittokirja voidaan lähettää myös ulkomaille. Lisäarpoja ei ole jaossa. Olet mukana kirjoittamalla kommentin jossa kerrot mitä olet jemmannut mahdollista myöhempää (kierrätyskäsityö)käyttöä varten tai jos et itse jemmaile niin kerro mitä olet nähnyt jonkun muun jemmaavan. Jotta arvontaan voivat osallistua kaikki, on minun avattava anonyymien kommentointimahdollisuus. Anonyymien on kuitenkin keksittävä itselleen nimimerkki jotta voin huhuilla voittajan perään ensi viikolla. Kommenttien valvonta on edelleen päällä. Osallistumisaika päättyy maanantaina 30.3. klo 5:30! Arpaonnea!

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Parasta just nyt

Oi mutsi mutsi haastoi minut tekeen parasta just nyt -listan. Olen yleensä tosi laiska osallistuun haasteisiin mutta jotenkin musta nyt tuntuu että tarvitsen todella positiivisuushaasteiden tapaisia asioita koska mieli vetää väkisinkin sinne "kaikki on paskaa paitsi kusi" -puolelle.

Joten, parasta just nyt:

ON SUNNUNTAI! On viikoloppu, saa nukkua. Ja voi pojat että olenkin nukkunut. Lakanat ryppyyn. Näillä unilla jaksaa uutta työviikkoa ainakin sinne maanantain puoliväliin saakka.


Huomenna rv 14+0. Pieni lupaus energisestä ja hehkuvasta keskiraskaudesta (in my dreams!).


Pystyn taas neuloon, kuvotus on kadonnut.


Uusi, isompi, rinkka ja 8 viikon päästä koittava kesäloma!


Kevätmusiikki!!! Keväällä on ihan pakko aina kuunnella Tehistä ja siitä tulee niin hyvä fiilis.


Mikä sinusta on parasta just nyt? Ota toki haaste vastaan ja postaa aiheesta :)

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Myyr Yorkin asema

Meillä täällä Vantaalla on tänä vuonna aika huippuja matkustamiseen liittyviä juttuja! Elokuussa avataan idän ja lännen yhdistävä Kehärata joka kai helsinkiläisille ja muulle maailmalle tarkoittaa lähinnä sitä että junalla pääsee lentokentälle mutta paikallisille paljon muutakin. Tammikuussa avattiin Tikkurilan uusi matkakeskus, Dixi, joka on toki hieno ja steriili ja bussiterminaali on tosi jees uutuus mutta eilen vietettiin vielä hienompia avajaisia Länsi-Vantaalla. Ei päästy virallisiin avajaisiin kakkukahveille mutta heti tänään oli riennettävä ihmettelemään! Nimittäin Myyrmäen juna-aseman uutta ilmettä! Taustatietona sen verran että Myrtsin asema on ollut aivan järkyttävän ankea ja kamala. Just sellainen ettei haluaisi itse pidellä ovenkahvaa vaan yrittää aina juosta toisen avaamasta ovesta sisään ja ulos. Kusi ja tupakka haisi ja seinät oli kuluneet ja ankeat, rumia tägejä siellä täällä ja asemalla pitivät majaa paikalliset densot (no, tästä tuskin voi imperfektissä puhua) ja ovien lasit olivat rikki vähän väliä. Nyt remontin jälkeen toistaiseksi kusen haju loisti poissaolollaan ja seinien maalaukset ovat kuulemma jopa Suomen merkittävin julkiseen rakennukseen toteutettu katutaidekohde. Tikkurilan uusi asema on ehkä joo hieno mutta Myyrmäen upeat maalaukset voittaa sen kyllä 6-0. Aika paljon saa päälle töhriä ja tägätä ennen kuin tuosta oikeasti tulee aivan kamalan ruma. Ja ehkä pienen virtsan tuulahduksenkin kestää kun on niin söpöt kuvat. Rullaportaat tänne tuli nyt myös uutuutena. Niille oli valmiina tyhjät paikat asemalla jo ennenkin mutta toimivat lähinnä yleisenä roskiksena jonne kukaan ei yltänyt siivoaan.

















Onneksi edelleen laitureilta pääsee pois myös ulkokautta sitten jos (kun) asemarakennus taantuu entiseen "loistoonsa". Mutta siihen asti, kannattaa käydä katsomassa!

Ties kuinka mones pussihame ja täydellinen epätäydellisyys

Ompelin tämän jo tammikuun alussa mutta kuvaaminen on vain jäänyt. Ja jäisi edelleen sillä kuvia itsestään tuntuu vain olevan mahdotonta saada ja hame on aina rypyssä, olisihan se kivempi esittää silitettynä. Joskus on vaan mentävä niillä mitä on mikäli haluaa blogiummetuksen helpottavan. Eilen kun kävelin heijastavan seinän ohitse kyseinen hame päällä ja vielä mätsäävät lenkkarit jalassa ja mätsäävä reppu selässä, ajattelin että nyt tai ei koskaan, joku kuva edes! Mitä siitä että anorakkini peitti hameen lähes täysin ja peilissä oli kaikkea ryönää ja töhnää. Sitten kotona vielä kuva tosiaan käytössä rypistyneestä hameesta ja se on siinä. Mitä nyt vähän sinitarra tursuilee henkarin takaa. Saapaskuvan otin helmikuussa. Laitetaan nyt sekin. Siinä onkin raskauden aikainen nenäverenvuotokin hienosti ikuistettuna. Kulissit nurin.




Kangas on vanhaa Tampellaa, löytynyt kirpparilta. Hameen malli on tämä vanha ja tuttu blogissani todella moneen kertaan nähty mutta minkäs teet kun on niin paras.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kevätretki Villa Mehuun

Tehtiin tänään kevään ensimmäinen retki (hormonihirviö sai viimein nostettua ahterinsa sohvalta) ja kohteeksi valittiin Kirkkonummella sijaitseva Villa Mehu. Pakattiin auto täyteen siskoja ja kaivettiin navigaattori esiin.

Villa Mehu on metsään rakennettu kylä jota taiteilija Elis Sinistö rakensi romuista 50 vuoden ajan samalla asuen siellä. Hän kuoli 2004 ja tuhkat on siroteltu alueella olevaan lampeen. Reilussa kymmenessä vuodessa, jonka ajan paikka on ollut asumaton, on toki luonto (ja "turistit") tehnyt tehtävänsä ja paikka olikin jo todella ränsistynyt. Näin ollen neljä aikuista silmäparia yhtä pikkulasta kohden ei ollut lainkaan liioiteltua. Minnekään ei uskallettu mennä sisään mutta ovista oli kiva kurkkia.
































Kaivaessamma eväitä esiin, naapurissa olevan talon pihasta lähti kaksi miestä tuleen kohti. Ensimmäinen ajatus olikin että shiiiiiiiit, ollaan varmaan tehty jotain kiellettyä ja kyllä, toinen miehistä olikin metsän nykyinen omistaja mutta hän tulikin vain jutteleen ja kertoon rakennuksista ja paikan historiasta ja Eliksestä lisää. Aika huippua, mahtava retki, mahtava paikka. Mutta vähän aavemainen. Onneksi oltiin päivännäöllä liikkeellä. Niin ja se kevätretken kevätbongaus: sitruunaperhonen!