Sivut

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Junasynttärit


No nyt! Nyt on junateemaiset syntymäpäiväjuhlat juhlittu ja tässä kuvapläjäys!



Asunnossa kiersi rautatieteipillä tehty rata (jota en malta varmaan koskaan irrottaa koska on pojan mielestä niin kiva.)


Hyödynsin adventtikynttilää kattauksessa ;D Tuo pöytäliina on sellainen kertakäyttöinen ja siksi nuo rypyt. Kankaisen olisin tietenkin silittänyt. Moottoriveturi veti junaa ruokien ympäri.








Kannelliset pahvimukit toivat ravintolavaunutunnelmaa ja pöydässä oli muutenkin VR:n vihreä väriteema.


Polaroid-nauhassa oli juna-aiheisia kuvia jäbästä kuluneen vuoden ajalta.



Koristenauhojen pallurat tein juna-aikatauluista ja Brion junarataesitteistä.







Virallisena soundtrackina Kivimiesten iki-ihana Elämä raiteillaan! (Mun sisko voitti tän levyn joskus aikoja sitten jostain VR:n kilpailusta.)




Vieraat kuvattiin laiturilla 2 pahvikivimiesten seurassa. Ymmerrättävistä syistä en laita kaikista (joskin vähäisistä) vieraista kuvia blogiin vaan jaamme niitä ihan keskenämme mutta muutama nyt kuitenkin esimerkiksi! 




Oli junateemaa siis ja mielestäni oikein onnistuneesti. Tosi hyvä mieli kun pystyi tälleen toteuttaan pojalle todella mieleistä teemaa vaikkei hän varmasti kaikkia asioita osaakaan juniin yhdistää. Mutta sehän se just kaikkein hienointa onkin että on vähän VR-huumoria aikuisille eikä pelkästään jotain sirkusjunia.

Junibacken ja tuliaiset

Viime viikonlopun Tukholman reissullamme käytiin tietenkin myös Junibackenissa. Päiväunien päättymistä odotellessa olikin hyvä ottaa pakolliset poseeraukset, pysyipä ainakin malli paikoillaan.




Olen käynyt siellä ennen vain aikuisporukalla ja olikin vähän paniikki nyt kun poika meni paikkoihin joihin aikuinen ei mahdu perässä eikä niihin edes nähnyt sisälle. Hui kamalaa, ens kerralla (mikäli lapsi on edelleen vain noin 2-vuotias) taidetaan mennä suosiolla suoraan sinne Peppi Pitkätossun taloon! Siellä saikin ihan rauhassa leikkiä kun kaikki muut katsoivat vieressä olevaa teatteriesitystä mikä ei meidän taaperoa kiinnostanut lainkaan (niin no, ruotsiksi).




Eikä varmaan vaikea arvata että Huvikumpu on kovasti itsenikin mieleen.




En ostanut reissulta muuta kuin kaksi asiaa (no siis laivakarkkien lisäksi) ja nekin molemmat Junibackenin kirjakaupasta. Olen metsästänyt kivoja kirjapäätyjä jo jonkin aikaa pojan huoneeseen ja tuolla tärppäsi! Muumipeikot ei ehkä muuten olisi ihan ykkösenä ollut listalla mutta paremman puutteessa nämä on oikein mainiot! Pahvikirjat ovat siis olohuoneessa mutta olen vienyt joitain paperisivuisia jo jäbän huoneeseen.




Toinen asia on Peppi-keittiöpyyhe tänne oman elämäni Huvikumpuun. Jep, nuo keittiön laatikot… huoh.


Silloin kun ensimmäisen kerran kun kävin Junibackenissa, kävin samalla reissulla myös Uppsalassa Pelle Svanslös Husetissa. Kun sain lapsen, etukäteen jo fiilistelin että mennään sinne sitten kun lapsi on sopivassa iässä. Mutta voi kurjuus, se on jouduttu sulkemaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Junafanin huonetta ja syntymäpäivä

Varsinaiset syntymäpäiväjuhlat pidetään huomenna mutta kaksi vuotta on jo tullut mittariin. Junateemalla tosiaan mennään synttäripirskeet ja äsken kun järjestelin pojan huoneessa tavaroita, nappasin muutaman juna-aiheisen kuvan jotka eivät sinänsä liity juhlahumuun.


(Muistan kyllä sanoneeni etten halua sängyn päälle hyllyjä/tauluja mutta junanaulakolle ei ihan oikeesti löytynyt muutakaan paikkaa kun rakenneilmaisimen kanssa sohittiin noita kiviseiniä (koska "pahviseinässä" se ei pysyisi). On kuitenkin sen verran jykevästi kiinni että luotan siihen ettei se tule alas. Tämä maininta siltä varalta että joku muistaa ja kokisi tarpeelliseksi huomauttaa tästä takin kääntämisestäni.)






On kyllä melko uskomatonta että tyyppi on jo 2-vuotias! Viime vuonna jaksoin jaaritella fiiliksistä mutta nyt ei oikein niin irtoa. Kovasti on ollut vauhdikasta menoa verrattuna leppoisaan vauvavuoteen mutta voi sentään miten ihanan vekkuli ja onnellisen oloinen ja nauravainen, suloinen punatukkainen poika meillä on. Vaikkakin osaa todellakin myös kiukutella. Siis todellakin!!! Mutta semmosiahan nuo taaperot ovat :)

Lapsimessut 2014 (ja entistä nukkavierummat kädentaitomessut)

Kävin aamulla messukeskuksessa bloggaajapassilla, lähinnä Lapsimessut kiikarissa vaikkakin toki kiersimme myös kädentaitopuolen todeten jälleen kerran että ne on tosiaan vain valmiiden tavaroiden messut höystettynä korttiaskartelulla eli ei mitään minua kiinnostavaa. Näin niin kuin kärjistettynä. Lapsimessujen puolellahan oli sitten vaikka ja mitä ihania kankaita mutta pystyin hillitsemään itseni enkä ostanut metriäkään kun ei nyt ihan akuutisti ollut tarvetta.


Lapsimessut on kyllä tosi kivat ja varsinkin jos menee ilman lasta ja heti aamuysiltä kun suuret massat eivät ole vielä täyttäneet halleja. Aika vähän jaksoin tarrojen ja karkkien perässä juosta vaan suoritin ostoksia. No okei, Onni-välipalaa kävin hakemassa koska se on niin jees.


Mainion ruudulliset blogihousut ovat kyllä himotuttaneet huolella (vaikka pienin koko onkin vielä vähän liian iso). En vaan ole malttanut ostaa niin kalliita pierucollareita lapselle. Messuilla oli halvemmalla ja sain juuri ja juuri kasaan tarvittavan määrän käteistä. Taktinen veto unohtaa käydä ottopisteellä niin ei sitten niin lähde mopo käsistä kun joka paikassa ei se pankkikortti kelpaa. Housuihin mätsääkin sitten täydellisesti Verson puodin päärynäpaita.  Ostin myös uuden Mehujehun koska monesti on ollut tilanne että toinenkin olisi tarpeen.


Outletexpon puolelta hankin pojalle Feelmaxin paljasjalkakengät ja itsellenikin olen jo vuoden päivät moisia haaveillut mutta tuollakin kaikki oli niin rumia. Kävin kotimatkalla urheiluliikkeessä ja aivan uskomatonta mutta totta, siellä oli juuri yhdet ainoat hienot paljasjalkakengät ja juuri minun koossani vaikka yleensä juuri ne on kenkävalikoimista aina loppu. Ja nekin oli puoleen hintaan!!! Aijai, mahtavaa!


Ai kamalaa, onneksi tiistaina on palkkapäivä!

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Istuinalusta piknikille

Taannoin kerroinkin saaneeni Suomen Langalta mopparilankaa tarkoituksena tehdä siitä heille jokin ohje. Vannoin itselleni keksiväni jotain muuta kuin virkatun korin, maton tai pannunalusen ja niinhän minä teinkin joskin tämä kyllä kovasti muistuttaa pannunalusta JA mattoa mutta kumpaakaan se ei siis ole.



Kevät tuo mukanaan piknikit ja en tiedä onko muilla semmosta ongelmaa että se varsinainen piknikpeitto täyttyy aina niin ruuasta ettei siihen kyllä enää mahdu istumaan, mutta minulla kyllä on. Tähän hätään tulee istuinalustat!


Virkkasin koko perheelle omat. Minulle ja miehelleni sinipohjaiset ja lapselle ruskeapohjaisen. Onhan ne kieltämättä aika painavat verrattuna niihin perinteisiin solumuovisiin mutta eipä näitä muutenkaan minnekään Karhunkierrokselle mukaan pakattaisikaan.




Ohje on saatavilla Suomen Langan nettisivuilla.