Uunisaari

Käytiin tänään kävelyllä (koska Pokemonit) Helsingissä ja päädyttiin ilman mitään ennakkosuunnitelmia ottaan botski Uunisaareen! Helsingin saarista meillä on vielä monen monta näkemättä, mutta tänne olisi kyllä ollut aivan älyttömän helppo mennä koska vain! Kaivopuiston rannasta menee lautta kesäisin non-stoppina (laiturilla nostetaan lippu/viitta pystyyn ja hetken kuluttua vene saapuu) ja matka on aivan naurettavan lyhyt. Molempiin suuntiin saimme istuskella vesimatkan ihan keskenämme.

 Edestakainen matka maksoi 4 euroa aikuiselta, alle kouluikäiset lapsemme pääsivät ilmaiseksi.

Uunisaaresta pääsee siltaa pitkin myös Liuskasaareen, mutta nyt yhteys oli poikki remontin vuoksi. Meille riitti sadesäällä kuitenkin Uunisaaren (ja Kaivopuiston) tarjonta oikein mainiosti.

Saaressa ei ollut meidän lisäksi kuin ehkä kymmenen ihmistä, joten aika rauhassa sai saaresta ja merestä nauttia. Koska lähdimme saareen ilman suunnitelmia, ei meillä ollut eväitä eikä uikkareita mukana. Uimaranta siellä siis oli, mutta no, tämä kesä, tiedättehän. Niin ja ei ollut myöskään "blogikameraa", joten kännykkäräpsyillä mennään, hyvin sai kuitenkin sadepäivän tunnelman vangittua.

Eväiden puutekaan ei haitannut, koska tuolta pääsee parissa minuutissa takaisin mantereelle. Me kuitenkin mentiin sadetta pakoon Uunisaaren ravintolaan ja syötiin todella hyvät sapuskat, oi että!

Myönnän olevani lomasuorittaja, mutta en sellainen stressaaja, jolle se on pakkopullaa, vaan yksinkertaisesti nautin siitä, että mennään jonnekin. Siksi on aivan mahtavaa asua täällä, missä voi tuosta noin vaan tehdä jonkin pikkuretken pitääkseen minut tyytyväisenä. Kohteet ei kyllä kesken lopu, toisin kuin hoitovapaani.

Muita äkkiseltään muistamia (osa hyvin vähäsanaisia) saaripostauksiani: Pihlajasaari, Lammassaari, Vallisaari, Seurasaari.