Juu, ei ole lankalauantai vain pääsiäisenä vai miltä kuulostaa yhtä aikaa ne paremmat Helsingin kädentaitomessut, Kerän ja Ikasyrin pop up, Lanitum ex machina ja KVGwoolworks pop up sekä vielä Snurren aleprosentit? Aika hyvältä kuulosti. Paitsi lompakolle.
Joo, en ole käynyt muutamaan vuoteen niillä Wanhassa satamassa pidettävillä Kädentaitomessuilla koska kokemukseni niistä ovat olleet hyvin jotenkin nukkavierut ja jotenkin sellaiset että en ihan kuulu kohderyhmään. En olisi varmasti nytkään mennyt ellei olisi pitänyt olla yksi tapaaminen jota ei sitten kuitenkaan tullutkaan. Olin jo ehtinyt ruikuttaan blogiini vedoten ilmaisen sisäänpääsyn messuille joten menin ja YLLÄTYIN! Ei hitsiläinen, nehän olivatkin tosi mukavat messut! Mietin että miten muotoilisin asian niin ettei kuulosta siltä että kehun vain koska blogi mukamas velvoittaa mutta ihan aidosti tykkäsin. Siellä oli totisesti harrastajillekin jotain, eli oli lankoja, kankaita ja kaikenlaisia tarvikkeita sen sijaan että myytäisiin vain T-paitoja ja tavistallaajalle liian taiteellisia vaatteita ja hassuja huopahattuja. Siellä oli älyttömät määrät kaikkea kivaa myös meille itse harrastajille. Vau! Hetken jo mietin että eihän mun enää edes tarvitse lähteä Tampereen messuille mutta keksin kyllä aika äkkiä silti noin 100 syytä miksi en voi missata niitä. No joo.
Siis nuo Vuorelman vedon kevätvärit olivat vain 5 euroa vyyhti. Kolmesti taisin käydä hiplaamassa tuota persikkaista ja kyllähän sitä sitten yksi kappale mukaan lähti.
Ja niin lähti myös harmaamustaa (tiedän, epätyypillinen valinta minulle) Puffalan sukkapuffaa kun olin ensin siinä noin kolme kertaa pyörinyt.
Näihin en sortunut, rajansa se on kotihoidontuellakin.
Niin, kivat messut vaikka yksin sitten lopulta kiersinkin. Lankojen lisäksi matkaan lähti napin muotoinen pannunalunen.
Katajanokalla oli tosiaan messujen kanssa samaan aikaan myös Kerän ja Ikasyrin pop up ja olin paikalla vähän ennen aukeamista ja menin läheiseen puistoon Pokemonittaan ja laitoin luren odotusajaksi siellä olleeseen Pokestoppiin. Kerron tämän nyt vain siksi että juuri kun olin aikeissa ostaa erään Ikasyrin alennuskangaspalan, värähti puhelimeni ja näyttöön ilmestyi aivan pakko-saada-Pokemon ja sitä pyydystäessäni oli se kangaspala viety nenäni edestä. No ei se mitään, säästyipä rahat. Ja sainpas sen Monnin! :D
Katajanokalta siirryin Kaisaniemeen lanka -pop uppiin ja tässä vaiheessa olin jo saanut seuralaisenkin.
Oi ja voi mutta kyllähän sitä neuloja aina hyvän syyn keksii lankaa ostaa ja minä vetosin ensi viikolla olevaan syntymäpäivääni. Oi kyllä, yksi vyyhti Lanitumia vaihtui rahaa vastaan kassin täytteeksi sieltä. Tässä kuussa on kyllä lankavarasto täydentynyt huolestuttavasti mutta kyllähän tässä koko ajan neulottukin on!
Lauantai oli muutamasta takapakista huolimatta kuitenkin aivan huikea sillä olin kokonaiset 12 tuntia kylillä ilman lapsia. Näiden lanka-asioiden lisäksi kävin ystävien kanssa syömässä, jälkkärillä kakkugalleriassa, siiderillä, katsomassa Teit meistä kauniin -elokuvan ja sieltä sattumalta nähtyjen tuttujen kanssa vielä lisää siiderillä. Ei niin sitten harmittanut viesti että miksi en ole ammattiliiton juhlissa muiden kanssa. No en ollut koska en perhevapaideni vuoksi tiennyt hölkäsen pöläystä moisista pirskeistä.
Mutta Teit meistä kauniin oli ihana elokuva! Ne näyttelijät olivat aivan käsittämättömän hyviä rooleissaan, siis jotenkin aivan uskomattoman samannäköisiä ja vähän -kuuloisiakin. Itkin ja nauroin ja olisin halunnut mennä valkokankaan sisään halaamaan niitä. Apulanta oli mulle aikoinaan todella tärkeä, ja onhan se vieläkin vaikka en yhtäkään alle 10 vuotta vanhaa biisiä tunnekaan. Onneksi elokuva oli suunnattu varhaisen vaiheen faneille, huh! Tai ainakin mulle jäi sellainen tunne että olin kohderyhmää.
Eli
+ ihania lankoja
+ ihanat Soile ja Mervi
+ ihana elokuva
+ ihana 12 tunnin lapsivapaa kaiken sairastelukierteen keskellä
+ aina niin ihana siideri
+ yli 10 Magikarppia ja muut Pokemonit
joten eihän tässä jaksa mitään miinuksia edes laskea. Siis henkisiä. Päivän tilitapahtumien miinusmerkkiset ehkä on syytä laskea.
Joo, en ole käynyt muutamaan vuoteen niillä Wanhassa satamassa pidettävillä Kädentaitomessuilla koska kokemukseni niistä ovat olleet hyvin jotenkin nukkavierut ja jotenkin sellaiset että en ihan kuulu kohderyhmään. En olisi varmasti nytkään mennyt ellei olisi pitänyt olla yksi tapaaminen jota ei sitten kuitenkaan tullutkaan. Olin jo ehtinyt ruikuttaan blogiini vedoten ilmaisen sisäänpääsyn messuille joten menin ja YLLÄTYIN! Ei hitsiläinen, nehän olivatkin tosi mukavat messut! Mietin että miten muotoilisin asian niin ettei kuulosta siltä että kehun vain koska blogi mukamas velvoittaa mutta ihan aidosti tykkäsin. Siellä oli totisesti harrastajillekin jotain, eli oli lankoja, kankaita ja kaikenlaisia tarvikkeita sen sijaan että myytäisiin vain T-paitoja ja tavistallaajalle liian taiteellisia vaatteita ja hassuja huopahattuja. Siellä oli älyttömät määrät kaikkea kivaa myös meille itse harrastajille. Vau! Hetken jo mietin että eihän mun enää edes tarvitse lähteä Tampereen messuille mutta keksin kyllä aika äkkiä silti noin 100 syytä miksi en voi missata niitä. No joo.
Siis nuo Vuorelman vedon kevätvärit olivat vain 5 euroa vyyhti. Kolmesti taisin käydä hiplaamassa tuota persikkaista ja kyllähän sitä sitten yksi kappale mukaan lähti.
Ja niin lähti myös harmaamustaa (tiedän, epätyypillinen valinta minulle) Puffalan sukkapuffaa kun olin ensin siinä noin kolme kertaa pyörinyt.
Näihin en sortunut, rajansa se on kotihoidontuellakin.
Niin, kivat messut vaikka yksin sitten lopulta kiersinkin. Lankojen lisäksi matkaan lähti napin muotoinen pannunalunen.
Katajanokalla oli tosiaan messujen kanssa samaan aikaan myös Kerän ja Ikasyrin pop up ja olin paikalla vähän ennen aukeamista ja menin läheiseen puistoon Pokemonittaan ja laitoin luren odotusajaksi siellä olleeseen Pokestoppiin. Kerron tämän nyt vain siksi että juuri kun olin aikeissa ostaa erään Ikasyrin alennuskangaspalan, värähti puhelimeni ja näyttöön ilmestyi aivan pakko-saada-Pokemon ja sitä pyydystäessäni oli se kangaspala viety nenäni edestä. No ei se mitään, säästyipä rahat. Ja sainpas sen Monnin! :D
Katajanokalta siirryin Kaisaniemeen lanka -pop uppiin ja tässä vaiheessa olin jo saanut seuralaisenkin.
Oi ja voi mutta kyllähän sitä neuloja aina hyvän syyn keksii lankaa ostaa ja minä vetosin ensi viikolla olevaan syntymäpäivääni. Oi kyllä, yksi vyyhti Lanitumia vaihtui rahaa vastaan kassin täytteeksi sieltä. Tässä kuussa on kyllä lankavarasto täydentynyt huolestuttavasti mutta kyllähän tässä koko ajan neulottukin on!
Lauantai oli muutamasta takapakista huolimatta kuitenkin aivan huikea sillä olin kokonaiset 12 tuntia kylillä ilman lapsia. Näiden lanka-asioiden lisäksi kävin ystävien kanssa syömässä, jälkkärillä kakkugalleriassa, siiderillä, katsomassa Teit meistä kauniin -elokuvan ja sieltä sattumalta nähtyjen tuttujen kanssa vielä lisää siiderillä. Ei niin sitten harmittanut viesti että miksi en ole ammattiliiton juhlissa muiden kanssa. No en ollut koska en perhevapaideni vuoksi tiennyt hölkäsen pöläystä moisista pirskeistä.
Mutta Teit meistä kauniin oli ihana elokuva! Ne näyttelijät olivat aivan käsittämättömän hyviä rooleissaan, siis jotenkin aivan uskomattoman samannäköisiä ja vähän -kuuloisiakin. Itkin ja nauroin ja olisin halunnut mennä valkokankaan sisään halaamaan niitä. Apulanta oli mulle aikoinaan todella tärkeä, ja onhan se vieläkin vaikka en yhtäkään alle 10 vuotta vanhaa biisiä tunnekaan. Onneksi elokuva oli suunnattu varhaisen vaiheen faneille, huh! Tai ainakin mulle jäi sellainen tunne että olin kohderyhmää.
Eli
+ ihania lankoja
+ ihanat Soile ja Mervi
+ ihana elokuva
+ ihana 12 tunnin lapsivapaa kaiken sairastelukierteen keskellä
+ aina niin ihana siideri
+ yli 10 Magikarppia ja muut Pokemonit
joten eihän tässä jaksa mitään miinuksia edes laskea. Siis henkisiä. Päivän tilitapahtumien miinusmerkkiset ehkä on syytä laskea.
Mä niin kuolaan täällä noita lankoja mitä oot kuvannut.... Aivan ihania värejä <3 Ja tuo leffa on aivan huippu, kävin sen itsekin tässä viikko sitten katsastamassa.
VastaaPoistaJoo noi langat on ihania! Mutta ei mitenkään kykene maksaan semmoisia hintoja mitä nuo jotkut on, huh huh. Joten ei auta kuin ottaa kuva ja ihailla siitä.
PoistaHelsingin käsityömessut olihat itsellänikin pannassa pitkään juurikin sen vuoksi ettei niissä myyty kuin valmiita tuotteita. Viime vuosina tilanne on parantunut huomattavasti.
VastaaPoistaItselleni mukaan tarttui erilaisia kankaita, mehiläisvahasta tehtyä muovailuvahaa ja -liituja sekä pojan värittämä tiskirätille.
Onneksi tilanne on parantunut! Muutos oli kyllä melkoinen :)
PoistaNo nyt on jännä tämä persikka! Kauheen hempee. En oo tottunu :D
VastaaPoistaMulle on tullut tuon tyttölapsen myötä joku vinksahdus päässä näiden pastellisävyjen suhteen :D
PoistaHih, hoksasin sut Vuorelman kojulla, mä tilasin just kansallispukukangasta siinä. Olin äidin kanssa liikkeellä ja hoksattiin myös tuo Ikasyrin pop-up, mutta ei tohdittu mennä sisälle, koettiin että oli jo tarpeeks ostoksia messuilta. Tuolla Wanhan sataman messuilla minusta pahin/paras on ehdottomasti Kierrätyskeskuksen piste, hamstrasin sieltä taas vaikka mitä, jonkin verran pystyin hillitsemään itseäni sentään :)
VastaaPoistaOho mikä sattuma! :D
PoistaJa mä en päässyt lähellekään Kierrätyskeskuksen osastoa, sieltä luikerteli niin tajuttoman pitkä kassajono että että en jaksanut mennä tekeen löytöjä.
Aivan ihania lankoja olit kuvannut. Jos olisin ollut paikalla, varmasti olisin jotain ostanut vaikka en juuri neulokaan nykyään.
VastaaPoista