Sivut

perjantai 30. syyskuuta 2016

Perhepotretti

Muutama päivä sitten piirtelin esikoisen kanssa ja mitä sitä nyt lasten kanssa piirtää niin piirsin meidän perheen. Siitä tulikin aika kiva ja piirsin sen vielä puhtaaksi ja väritin. Sitten sitä siinä ihasteltiin ja hain kehyksen ja laitoin hääkuvan viereen paraatipaikalle. Puoliksi läpällä. Sitten se oli siinä päivän ja oli toisenkin ja nyt se saa meidät kaikki niin onnellisiksi että ei taideta pois ottaakaan. Jälkikäteen tosin huomasin että en ollut piirtänyt miehelle partaa ollenkaan. Ei se mitään, kaikki tunnistivat silti.





Olkkarissa on muutakin uutta, Oulu-julisteen ostin hääpäivälahjaksi mutta samalla paikalla oli ennen neliön muotoinen kehys ja ei olla saatu aikaiseksi uutta taulukoukkua niin se roikkuu ihan liian lähellä tauluhyllyä. Olkkarissamme vallitsee normaalitilassa sellainen kaaos että siinä ei yksi väärässä kohdassa roikkuva kehys ole jaksanut juurikaan haitata. Sohva jouduttiin myös uusiin koska vanhasta tuli auttamattomasti kilometrit täyteen. Loppuun asti käytettiin ja nyt on toinen. Saatiin samalla myös roimasti lisää lattiatilaa kun ei otettu enää divaanillista sohvaa. Ja lattiatilaa me lasten leikkeihin tarvitaan. Ja vähemmän sohvan alustaa jonne hukata tavaroita.



Ja voi kuulkaa, kyllä lavastin. Tunnustan. Esikoinen oli kerhossa ja kuopus päiväunilla. Sain hetken aikaa siirtää romut toiselle puolen huonetta ja tuoda hääpäiväruusut olohuoneeseen jotta saan muutaman kuvan räpsästyä sohvasta.

8 kommenttia:

  1. Hieno!
    Sekä potretti, että sohva! Kerrotko vielä mistä sohva on, kun tuon tapaista olen itsekin katsellut!
    Minulla yksin koiran kanssa asuvana on olohuoneessa sellainenkin räjähdys ettei kyllä tarvitse mitään kuvailla, ja ne hetket siivouksen jälkeen kun tavarat on paikoillaan hivelee kyllä mieltä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sohva oli läheisen Sotkan loppuunmyynnistä. Oli meilläkin aina ihan kauhea kaaos jo ennen lapsia mutta silloin oli sentään mahdollista siivota, jos halusi :D

      Poista
  2. Hyväntuulinen perhepotretti. Kiva, kun pääsi kehyksiin. Kirjoitat hyvin, sujuvasti, mutta miksi jätät pilkut pois lähes säännönmukaisesti. Käytät pilkkua kuitenkin oikein silloin, kun käytät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En jätä tarkoituksellisesti pilkkuja pois. En ole kirjoittanut laudaturia äidinkielestä joten kirjoitan just siten miten osaan. Tiedostan kuitenkin että käytän hirvittävän paljon sivulauseita ja joskus tuntuu että tulisi niin kamalasti pilkkuja että alan jo epäillä itseäni ja pilkkujani, ehkä. Toivottavasti pilkkujen puute ei häiritse liikaa, en tässä elämäntilanteessa ehdi minnekään kansalaisopiston oikeinkirjoituskurssillekaan.

      Poista
  3. Yleensä koskaan en katso instakuvia. Tällä viikolla satuin ihan vahingossa katsomaan kuviasi. Että tuli iloinen mieli tuosta perhekuvastanne siellä hääkuvan ja lasten kuvien kanssa yhdessä. Huippu! Nyt siitä kuvan tekemisestä kuuli sitten enemmän postauksessasi. Aivan ihana kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kuvasta tuli kyllä aika hyvän mielen kuva vaikka itse sanonkin! :)

      Poista
  4. Tuossa on sellaista Gunilla Woldemaisuutta. Tutut nappisilmät Teemu-kirjoista. :)

    VastaaPoista