Sukuun syntyi uusi jäsen ja tottakai tämä semi-kreisi peittotäti muisti vauvaa peitolla. Malliksi valikoitui jo pitkään to do -listalla ollut ja Muita Ihania -blogista ja käsityökirjasta tuttu Plussapeitto, mikä siis koostuu yksivärisistä isoäidinneliöistä.
Langaksi valikoitui Dropsin Cotton Merino, sillä siitä oli sopivan paljon sopivan värisiä jämiä varastoissa. Paitsi että ylläri ylläri, ei sitten ollutkaan, vaan jouduin toki ostaan lisää. Värikartan suppeus kuitenkin pääsi yllättään ja tässä on harmaa ja vaaleansininen sävyiltään niin lähellä toisiaan, että eihän niitä meinaa erottaa. Aina ei voi voittaa.
Peitto on ehkä kerrankin järkevän kokoinen. Yleensä kun intoudun tekeen tosi isoja vauvapeittoja. Toki isoillekin on tarvetta, mutta niin on pienemmillekin. Ja riippuu toki käyttäjästäkin. Lisäksi kuvauspaikasta huolestuneille tiedoksi, että kyllä, lanka on konepestävää.
Isoäidinneliöt tipahtelivat koukulta kuin itsestään, olin itsekin yllättynyt, millaista konevauhtia niitä tein. Mutta jotta homma ei olisi ollut liian simppeli, kerrottakoon, että palojen yhdistämiseen ja langanpäiden päättelyyn meni kyllä tosi paljon aikaa. Joten hattua nostan kaikille aikuiskokoisen plussapeiton virkanneille!
Pääsin tänään tosiaan katsoon vauvaa ja ai että, oli nimittäin suloinen ja ihana! Niin kuin vauvat tapaavat olla.
Langaksi valikoitui Dropsin Cotton Merino, sillä siitä oli sopivan paljon sopivan värisiä jämiä varastoissa. Paitsi että ylläri ylläri, ei sitten ollutkaan, vaan jouduin toki ostaan lisää. Värikartan suppeus kuitenkin pääsi yllättään ja tässä on harmaa ja vaaleansininen sävyiltään niin lähellä toisiaan, että eihän niitä meinaa erottaa. Aina ei voi voittaa.
Peitto on ehkä kerrankin järkevän kokoinen. Yleensä kun intoudun tekeen tosi isoja vauvapeittoja. Toki isoillekin on tarvetta, mutta niin on pienemmillekin. Ja riippuu toki käyttäjästäkin. Lisäksi kuvauspaikasta huolestuneille tiedoksi, että kyllä, lanka on konepestävää.
Isoäidinneliöt tipahtelivat koukulta kuin itsestään, olin itsekin yllättynyt, millaista konevauhtia niitä tein. Mutta jotta homma ei olisi ollut liian simppeli, kerrottakoon, että palojen yhdistämiseen ja langanpäiden päättelyyn meni kyllä tosi paljon aikaa. Joten hattua nostan kaikille aikuiskokoisen plussapeiton virkanneille!
Pääsin tänään tosiaan katsoon vauvaa ja ai että, oli nimittäin suloinen ja ihana! Niin kuin vauvat tapaavat olla.
Tulipa hieno ja ihailtavaa, kuinka visuaalisesti panostat kuvausmaisemiin! Tuo plussakuvio olisi hauska babyshoweriin lahjaksi :)
VastaaPoistaKotona on aina sekamelska, mutta ulkona on pienen kävelymatkan päässä vaikka ja minkälaista seinämaalausta, joten kuvaaminen on tosi kiva tehdä näin :D
PoistaTekisi mieli muuttaa teidän huudeille, niin makeita kuvauspaikkoja siellä on! Ihana peitto ❤️
VastaaPoistaTäällä niitä kyllä riittää, joka nurkan takana jotain :)
PoistaKiitos!
Onpas kivannäköinen! :)
VastaaPoistaKiitos!
PoistaPlussapeitto ajatuksena on aivan ihana uudelle pienelle, toteutuksena ihana.
VastaaPoista