Lasten kanssa hostellissa

Yhteistyössä: Hostel Café Koti / yöpymisestä saatu alennusta

Aikana ennen lapsia, yövyttiin ulkomaan reissuilla pääsääntöisesti hostelleissa. Mahdollisimman halvalla kimppahuoneiden kerrossängyissä. Toinen toistaan hassummin ja värikkäämmin sisustettuja tai sitten vaihtoehtoisesti melko karuja luukkuja. Ilmanvaihdosta ei oltu kuultukaan, suihkuun pääsi jos pääsi ja yöt nukuttiin passi, luottokortti ja kameran muistikortti yövaatteiden alla. Jotenkin sitä vain mitään kyseenalaistamatta siirryttiin hotellien asiakkaiksi kun reissuseuralaiseksi putkahti vauva. Tietenkään lapsen kanssa ei mihinkään 10 hengen huoneeseen ole asiaa muutenkaan, mutta samalla sitä jotenkin unohti sen, että hostelleissa saattaa olla myös privaattihuoneita, vaikka ollaan kavereiden kanssa semmoisissakin majoituttu teini-iässä Helsingissä, ei silti osannut vaihtoehdoksi lasten kanssa miettiä. 

Oltiin nähty somessa, että ystävämme oli yöpynyt Rovaniemellä ihan uudessa hostellissa, nimeltään Koti. Kuvat paikasta näyttivät epätodellisilta. Niin että oliko tämä nyt oikeasti hostelli eikä hotelli? Kyllä, se on hostel, ja se lähti blogiyhteistyöhön mukaan majoittamaan meitä reissullamme.

Kodissa on kolme kymmenen hengen dormia, mutta loput huoneet ovat kahden tai kolmen hengen privaattihuoneita, ja perhehuonekin löytyy. Jo termi perhehuone viittaa siihen, että tänne voi majoittua myös lasten kanssa. Meillä oli kolmen hengen huone ja taaperolle talon puolesta matkasänky. 

Huoneet on sisustettu skandinaavisen pelkistetysti ja meidän huone oli niin tilava ja kertakaikkiaan upea, että oikein jouduttiin miettimällä miettiin, että miten tämä nyt sitten muka eroaa hotellihuoneesta.

Huoneessa ei ollut hotellien tapaa kirjoituspöytää, ei nojatuoleja, telkkaria, housuprässiä, hiustenkuivaajaa eikä massiivista eteiskaappia. Riittävän kokoinen kaappi ja naulakko kyllä löytyivät sekä tuoleja ja jakkaroita. Pöytää ei ymmärretty edes kaivata, kun oltiin jo levitelty tavaramme pitkin lattioita ja isoille ikkunalaudoille. Hotellien tapaan täällä ei myöskään käynyt siivoojaa vierailumme aikana vaan pitkään vieraillessa siivooja käy noin joka kolmas päivä. Ihan turhaahan se sänkyjen jatkuva petaaminen onkin. Vessapaperia oli riittävästi ja sitä olisi varmasti saanut lisää ilman siivoojaakin. Roskakori oli tilava, joten sen täyttymisen suhteen ei tullut ongelmaa, vaikka meillä oli vaippaikäinenkin mukana. Monesti semmoinen perus hotellihuoneen pieni roskis on meidän käytöllä ääriään myöten täynnä koko ajan, vaikka siivooja päivittäin kävisikin.

Huoneessa oli lakanat ja pyyhkeet talon puolesta, samoin käsisaippua. Shampoota ei ollut. Tämän minä unohdin ennakoida, mutta shampoo löytyi siskoltani ja onhan tuolla kaupat ihan vieressä, jos jotain jää puuttuun.

Huoneet oli nimetty ihanasti suomalaisilla sukunimillä, ihanan kodikasta, kuin myös räsymatto huoneen lattialla.

Hostellista kun oli kyse, löytyi sieltä olohuone ja keittiö (ja sauna) asukkaiden tarpeisiin. Esikoinen ihastui samantien tiloihin, siellä oli sohva, säkkituoleja, lautapelejä, iso televisio ja ennen kaikkea keittiö. Ei oltu etukäteen suunniteltu, että valmistettaisiin ruokaa siellä, mutta 5-vuotias halusi välttämättä että keitetään makaronia ja paistetaan jauhelihaa. Tottakai niin myös tehtiin, koska se on juurikin se ruoka, mitä kymmenen vuotta sitten InterRailillakin hostellien yhteiskeittiöissä valmistimme, joten tottakai jo ihan vain fiilistelynkin takia (saatika sitten rahallinen säästö).

Tässä vaiheessa viimeistään tajusin, miten oli oikeasti aivan älytön virhe siirtyä hotelliasiakkaaksi lasten saamisen myötä. Ollaan roudattu lasten ollessa vauvoja hotelleihin pientä kulhoa ja tiskiharjaa jotta voidaan tiskata tuttipulloja kylppärissä ja asetella niitä ympäri jo valmiiksi ahdasta hotellihuonetta pyyhkeiden päälle kuivuun. Ollaan lämmitetty iltavelliä vesihauteessa tai juostu respoihin ja aulabaareihin mikron toivossa. Omat eväät on syöty hotellihuoneessa ja siinä touhussa on sotkettu lakanat ja lattiat. Kaiken tämän järjettömän säätämisen sijaan olisi voinut etsiä kivan ja siistin hostellin privahuoneella, lämmittää vauvanruuat yhteiskeittiön mikrossa, tiskata tuttipullot ja lusikat tiskikoneessa, syöty eväät (jotka olisi voinut säilyttää oikeassa jääkaapissa minibaarin sijaan) ruokapöydän ääressä tai jopa tosiaan valmistettu itse ateria, joka syödä sen oikean pöydän ääressä hyvällä tsägällä jopa syöttötuolin kanssa. Nyt ei onneksi enää tuttipullotiskiä tarvitse tehdä yhtään missään, mutta kyllä tämä isompien lastenkin kanssa aika näppärää on. Sen lisäksi, että hostelli on hotelliyöpymistä halvempi vaihtoehto ja kelläpä lapsiperheellä sitä rahaa liikaa on käytettävissä, tuskin kellään. 

Aamupala oli tarjolla alakerran kahvilassa, joka oli sekin kertakaikkiaan ihana. Niin kahvila, kuin aamupalakin. Suppeampihan se oli, kuin mitä hotelliaamupalat, mutta edelleen jos vertaa niihin hostelleihin joissa parikymppisinä reppureissailtiin ja aamupalaa ei joko ollut, tai se oli teetä ja paahtoleipää, niin kyllä kuulkaas taas kerran ylistyssana jos toinenkin Rovaniemen Hostel Café Kodille! 

Vahva suositus!