165 litraa meidän vanhoja lastenvaatteita ja -tarvikkeita Ipanaisella

Yhteistyössä: Ipanainen / Myyntijakso saatu bloginäkyvyyttä vastaan

Olin varannut myyntijakson Ipanaisen kirpparille kevättä varten jo syksyllä (koska sinne on tosi pitkä jono päästä) ja nyt alkuvuodesta kysyttiin, haluanko tulla myymään blogiyhteistyön merkeissä. Oli hyvin helppo luvata, sillä olinhan jo tulossa ihan rahallakin. Myin Ipanaisella myös vuosi sitten, ja silloin hyvin kyynisenä, etten vaan mene blogimainonta-ansaan, merkkasin jokaisen viemäni tavaran paperille ja myyntijakson jälkeen vedin yli ne, jotka eivät olleet menneet kaupaksi (niitä oli vain ihan muutama tavara, joten hyvin myivät), ja lopuista merkkasin, mitä itse olisin niistä pyytänyt, jos olisin ne myynyt itsepalvelukirppiksellä. Laskin yhteen ja loppusumma vastasi muistaakseni noin viiden euron tarkkuudella sitä summaa, minkä Ipanainen mulle oli tilittänyt. Eli kyllä vain, heidän hintatasonsa vastaa täydellisesti sitä, mitä itse tuotteista pyytäisin, ja mitä niistä olisin valmis maksaan. Vaikka en todellakaan jaksa myydä tavaroita nettikirppareilla, tai muutenkaan myydä ja lähetellä yksittäin minnekään/kenellekään, niin en niitä kuitenkaan ihan pilkkahintaankaan halua eteenpäin laittaa (paitsi sukulaiset ja ystävät toki ovat saaneet ihan ilmaiseksi, en nyt sentään niin pihi ole).

Ipanaisen kirpputorihan on täyden palvelun kirppis, eli ei tarvitse kuin viedä tavarat sinne ja henkilökunta hinnoittelee ne, järjestelee myymälään, jakson loputtua kerää myymättä jääneet kassiin ja maksaa rahat tilille. Ylijäämät voi noutaa takaisin itselleen tai lahjoittaa suoraan hyväntekeväisyyteen.

Minä en kuitenkaan pidä hinnoittelua ja tavallisen itsepalvelukirppiksen pöydän järkkäilyä mitenkään ongelmallisena, vaan jopa nautin siitä. Mutta se syy, miksi silloin tällöin haluan roudata kirppiskassit nimenomaan Hakaniemeen, on se, että siellä kaikki hajakootkin pääsevät oikeuksiinsa, kun tuotteet ovat esillä kokojärjestyksessä. Ja toinen seikka on se, että siellä käy oikeanlaista kohderyhmää esimerkiksi käytetyille kantorepuille ja vähän spessummille lastentarvikkeille, kuin mitä esimerkiksi täällä, missä minä asun.

Nytkin olin varannut myyntijakson alunperin sillä ajatuksella, että myyn meidän kantorepun ja -liinan ja ostan tuotoilla sitten taaperokokoisen repun. No, taaperoreppu meille jo tulikin ja vanhat kantovälineet annoin veljen perheelle, koska heille tuli vauva ja olivat kiinnostuneita niitä kokeileen. Ei kuitenkaan tullut mitään ongelmaa täyttää kaksi kassillista tavaraa aivan ääriään myöten täyteen (kuitenkin niin, etteivät repeä, heh). Itse asiassa niistä tuli niin painavat, että en uskaltanut omista kahvoistaan kantaa, vaan laitoin ne täydet kassit vielä isoihin Ikea-kasseihin, joiden kahvoilla sitten kannettiin.

Se tässä on tietysti huono puoli, että toisin kuin kaikilla käyttämilläni itsepalvelukirppiksillä nykyään, Ipanaisella ei pysty seuraan myyntiä reaaliajassa netissä, eikä myöskään yksittäisten tuotteiden hintoja pysty jäljittään. Mutta se on toki ymmärrettävää tällaisessa tapauksessa, kun itse ei ole määrittänyt tavaroiden hintaa.

Ipanaisen kirpputorilla myyntijaksot myydään siis kasseina. Heiltä saa virallisen kirppiskassin, joka täytetään tavaralla ja tuodaan myytäväksi. Jaksoja on yhden ja kahden kassin kokoisina, minulla on tällä kertaa kaksi, eli tavarani ovat esillä 12 myyntipäivää. (Yhden kassin jakso olisi 8 päivää.)

Kassin pohjalle pakkasin ulkovaatteita välikauteen sekä tuon farkuista ompelemani kesähaalarin. Äitiyspakkaustavaroita he eivät pääsääntöisesti ota vastaan (paitsi toki esim kestovaipat), mutta kokeilen nyt kepillä jäätä tuon pinkiksi värjätyn äitiyspakkausvanuhaalarin kanssa, se kun on kuitenkin tuunattu versio. Tuhannen rypyssä ovat taaperon välikausihousut (Reima) ja kuoritakki (Polarn O Pyret), mutta en oikein uskaltanut alkaa silittään näitä ulkovaatteita että eivät sula käsiin. Sisävaatteet olen enimmäkseen silittänyt ennen kirpparille viemistä, vaikka näissä kuvissa ovatkin vielä rypyssä. Reiman juhlamalliston kevyttopatun takin kanssa kipuilin pitkään, koska se on niin kaunis. Ei kuitenkaan enää pojalle mahdu ja epäilen vahvasti, tulenko tuota väriä kuitenkaan tytölle pukeen, vaikka mielellään tämmöisiä kyllä säästän, jos jostain syystä maailmasta loppuu ulkovaatteet parin vuoden sisään. Sinne se nyt kuitenkin menee. Ja muutama fleecevaate ja Muumivanuhaalari, jotka ovat tyttärelle jo jääneet pieneksi. Crocsin kumisaappaitakin pakkasin mukaan kahdessa eri koossa.

Hatuttaako? Pakkasin kirpparikassiin yli kolmekymmentä päähinettä. Tässä niistä siis noin puolet.

Koska olen jostain syystä aktivoitunut lastenvaatteiden kirppismyynnissä lähinnä syksyisin ja talvisin, oli mulla melkoiset määrät kesävaatetta jemmassa. Jäbän T-paitoja siis tulossa myyntiin vino pino, koot ovat lähinnä 92-104.

Ja vauvojen kesävaatetta on myös samaisesta syystä.

Ja ihan perus sisävaatetta on sitten joka lähtöön. Jos merkit kiinnostaa, niin kaikkein eniten on Marimekkoa, Metsolaa ja Mainiota. Yksittäin sitten muutakin, kuten kuvistakin näkyy ja toki ihan perusvaatetta. Kaikkea mahdollista lapsillemme pieneksi jäänyttä kokoa ja valtavat määrät, vaikka monta kertaa olen vaatteita jo myynytkin, jostain niitä kuitenkin aina riittää. Kuvissa vain jotain esimerkkinä.

Ja blogista tuttuja isompia asioita on ainakin kolme vauvanpeittoa ja yksi itse päällystetty pinnasängyn reunapehmuste. Painotan vielä tässä, vaikka onkin varmasti itsestään selvää, että kaikki myyntiin viedyt käsin tekemäni asiat ovat siis tottakai käytettyjä.

Tänään saamani tiedon mukaan meidän tavaroita löytyy hyllyistä huomisesta (eli torstaiaamusta) alkaen, joten ei muuta kuin Ipanaiselle penkomaan, Siltasaarenkatu 2, Helsinki (Hakaniemi).