Huomisesta (tiistai 10.4.) alkaen Ipanaisen kirppiksellä Hakaniemessä on 8 myyntipäivän ajan taas kerran lasten pieneksi jääneitä vaatteita ja muita turhaksi jääneitä lastentarvikkeita.
Ai että minä kyllä tykkään Ipanaisen kirpparista, sillä minun ei tarvitse hinnoitella tuotteita itse. Se on nimittäin yllättävän hankalaa hommaa. Helpostihan sitä tulee tunnearvolisää laitettua, mutta omalla kohdallani on myös päinvastainen ongelma. Olen nimittäin liian rehellinen. Etenkin siis face to face -kirpparilla en osaa myyntipuheita, vaan selitän ihan pokkana, että tämä vaate tässä on kyllä mun mielestä niin huonon mallinen, etten kehtaa edes sukulaisille antaa riesaksi ja sitten ihmettelen, kun ei kauppa käy. Näin niin kuin ääriesimerkkinä. Tämä on nyt neljäs kerta, kun Ipanaisella myyn ja ainakin kolmella edellisellä kerralla olen ollut tosi tyytyväinen siihen, miten hyvin on tavara mennyt kaupaksi. Ennakoidahan näissä pitää, melkein puoli vuotta etukäteen pitää jakso varata.
Mutta tällä erää tosiaan on kevät ja kesä mielessä ja kirpparikassiin päätyi myös hyvin palvellut Tula kantoreppu, jolla on kannettu kolme vauvaa (kaksi omaa ja yksi veljen) eli se on ollut tosi monilla seikkailuilla mukana ja kulunut mukavan pehmäksi (paitsi nyt pesun jälkeen kyllä aika kova, mutta eiköhän se siitä pehmene. Huomaatteko, just tällaisia myyntipuheita mä suollan, voi sentään). Me seikkaillaan nykyään taaperokokoisen Tulan kanssa.
Viimeiset harsotkin pääsevät nyt uusiin seikkailuihin.
Vauvojen ja taaperoiden sisävaatetta löytyy kaikissa sateenkaaren väreissä ja aika monessa koossa.
Kaikkia valkoisiakaan ei olla onnistuttu pilaan ikitahraisiksi, vaan näistä riittää kirpparille asti. Ja esimerkiksi nuo nallepyllyhousut ovat olleet molemmilla omilla lapsillani ja sillä lasten serkulla. Edelleen oikein pätevät.
Salainen paheeni, pastellisävyt, ovat myös edustettuna. Näissäkin siis (kuten valkoisissakin) kokoskaala on aika laaja, mutta sehän ei Ipanaisella mitään haittaa, sillä vaatteet on esillä koon mukaan, ei niin, että yhden myyjän kamat ovat samassa köntässä.
Esikoisenkin vaatteita löytyy jonkun verran, tässä vain osa niistä, kun en kuvaushetkellä vielä tiennyt, paljonko kassiin lopulta mahtuu. Aika pitkälti taitavat kaikki olla kokoa 110/116.
R-collection anorakki koossa 110 ja Reiman kuoritakki koossa 92.
Bogin välikausitakki koossa 122.
Ja sitten kaikenlaista sekalaista aurinkolaseista henkareihin, pieniksi jääneitä kaikki.
Joten ei muuta kuin huomisaamuna heti apajille, eiks jee?
Ai että minä kyllä tykkään Ipanaisen kirpparista, sillä minun ei tarvitse hinnoitella tuotteita itse. Se on nimittäin yllättävän hankalaa hommaa. Helpostihan sitä tulee tunnearvolisää laitettua, mutta omalla kohdallani on myös päinvastainen ongelma. Olen nimittäin liian rehellinen. Etenkin siis face to face -kirpparilla en osaa myyntipuheita, vaan selitän ihan pokkana, että tämä vaate tässä on kyllä mun mielestä niin huonon mallinen, etten kehtaa edes sukulaisille antaa riesaksi ja sitten ihmettelen, kun ei kauppa käy. Näin niin kuin ääriesimerkkinä. Tämä on nyt neljäs kerta, kun Ipanaisella myyn ja ainakin kolmella edellisellä kerralla olen ollut tosi tyytyväinen siihen, miten hyvin on tavara mennyt kaupaksi. Ennakoidahan näissä pitää, melkein puoli vuotta etukäteen pitää jakso varata.
Mutta tällä erää tosiaan on kevät ja kesä mielessä ja kirpparikassiin päätyi myös hyvin palvellut Tula kantoreppu, jolla on kannettu kolme vauvaa (kaksi omaa ja yksi veljen) eli se on ollut tosi monilla seikkailuilla mukana ja kulunut mukavan pehmäksi (paitsi nyt pesun jälkeen kyllä aika kova, mutta eiköhän se siitä pehmene. Huomaatteko, just tällaisia myyntipuheita mä suollan, voi sentään). Me seikkaillaan nykyään taaperokokoisen Tulan kanssa.
Vauvojen ja taaperoiden sisävaatetta löytyy kaikissa sateenkaaren väreissä ja aika monessa koossa.
Kaikkia valkoisiakaan ei olla onnistuttu pilaan ikitahraisiksi, vaan näistä riittää kirpparille asti. Ja esimerkiksi nuo nallepyllyhousut ovat olleet molemmilla omilla lapsillani ja sillä lasten serkulla. Edelleen oikein pätevät.
Salainen paheeni, pastellisävyt, ovat myös edustettuna. Näissäkin siis (kuten valkoisissakin) kokoskaala on aika laaja, mutta sehän ei Ipanaisella mitään haittaa, sillä vaatteet on esillä koon mukaan, ei niin, että yhden myyjän kamat ovat samassa köntässä.
Esikoisenkin vaatteita löytyy jonkun verran, tässä vain osa niistä, kun en kuvaushetkellä vielä tiennyt, paljonko kassiin lopulta mahtuu. Aika pitkälti taitavat kaikki olla kokoa 110/116.
Ulkovaatteista on tyttärelle ompelemani trikoovuoritettu farkkuhaalari (postaus siitä täällä), about ehkä kokoa 80 ja Nameit Softshell koossa 86.
R-collection anorakki koossa 110 ja Reiman kuoritakki koossa 92.
Bogin välikausitakki koossa 122.
Ja sitten kaikenlaista sekalaista aurinkolaseista henkareihin, pieniksi jääneitä kaikki.
Mistä olet noita Pupu Tupuna harsoja hommannut? Ovat tosi hienoja!
VastaaPoistaNe ovat Metsolasta, mutta tosiaan ostettu kolme vuotta sitten odottaessani nuorimmaistani, joten ei taida kuulua enää valikoimaan.
PoistaVoi että kun on ihanan värikkäitä vaatteita! Harmi että välimatkaa sen verran ettei kirpparireissulle pääse ; )
VastaaPoistaNää on kyllä ihania, mutta pakko vaan malttaa luovuttaa uusiin koteihin.
Poista