Hupsistarallaa 10 vuotta!

Mun blogi täyttää tänään KYMMENEN VUOTTA! Sen kunniaksi pitää toki muistella vanhoja, mutta kymmentä vuotta ei noin vain käydä läpi, etenkään kun kuvat pitää etsiä ulkoisilta kovalevyiltä uudelleen, koska blogiin ennen muinoin lisätyt kuvat ovat liian pieniä. Siitä syystä mennään nyt vähän osissa. Tästä kaikki alkoi. Kolme ensimmäistä vuotta.

Historiasta sen verran, että olen aloittanut bloggaamisen vuonna 2003 ja silloin jaoin kuvia käsitöistäni myös erilaisilla foorumeilla ja kuvagallerioissa. Jossain vaiheessa sitä sitten rohkaistui tekeen ihan oman blogin käsitöille ja lopulta tämä jäikin sitten ainoaksi kanavaksi (ja sittemmin toki tuli instagram kulkemaan vierellä). Enpä kyllä olisi silloin vielä mitenkään voinut uskoa, että tänne asti päästään!

2008
Käsityöblogin aloittaessani olin ns valmistumisvaiheessa oleva opiskelija eli viimeisiä rutistuksia tehtiin koulussa ja rahat olivat aivan finaalissa. Eli aikaa käsitöille alkoi olla enemmän, kun opinnäytetyökin oli jo viimeisillä tarkistuskierroksilla. Rahaa tähän harrastukseen ei juurikaan laitettu, materiaalit hankittiin kirpputoreilta tai hyödynnettiin käytännössä roskia (lukuun ottamatta hamahelmet, joita ostin uutena). Tein tosi paljon nimenomaan kierrätysmateriaaleista ja aiheet pyörivät paljolti nörttijuttujen ympärillä. Blogi oli tiukasti käsityöaiheinen, mutta silloin jo elämään kuului matkustelu, museo ja retket. Niin ja rankasti ja usein juhliminen. Se ei tosin enää kuulu (valitettavasti). Pääsin töihin ja rahaa alkoi riittään myös käsityötarvikkeisiin. Mentiin miehen kanssa naimisiin ja neuloin huomenlahjaksi sukat. Silloin se oli olevinaan iso juttu, nyt neuloisin varmaan vähintään villapaidan. Onneksi mentiin siis naimisiin jo kymmenen vuotta sitten, päästin itseni vähemmällä. Ystävien kanssa alettiin kokoontua ompelupiirin merkeissä jokusen kerran. Nykyään siitä käytettäisiin sanamuotoa "ompelulanit". Raahasin ompelukonetta ja saumuria junalla toiselle puolen Vantaata. Ja silloin molemmat koneet olivat vielä kunnon painavia rautarouvia 70-luvulta. Vuonna 2008 siis jo oli ompelulaneja, selfiekuvia ja askarreltiin hamahelmistä ja kutistemuovista. Loppuvuodesta tein ensimmäisen neulegraffitin. Neuloin pelkästään Novitasta (tuona vuonna erityisesti Mambosta, missä oli syksyllä niin ihana värikartta, että muistaisin ilman blogiakin varmasti edeleen) ja kirppislangoista. En osannut tehdä langankiertoa oikein päin eli pitsineuleet eivät onnistuneet.

Virkattu hiivasolu koulun fermentointilabrassa

Blogin bannerikuvaa varten otettu poseeraus silloisen ompelukoneeni kanssa

Vuonna 2008 oli somehittinä LP-levyistä sulatetut kulhot. 

Neulegraffitihommat alkoivat

2009

Vuonna 2009 tein tosi paljon neulegraffiteja ja ruokin luovuuttani erilaisilla luovuutta ruokkivilla tehtävkirjoilla, joista blogissa näkyi eniten Keri Smithin Wreck This Journal. Neulegraffitit näkyivät aika paljon Metro-lehtien lukijoiden kuvia -palstoilla ja Hesarista kävi ihan toimittaja ja kuvaaja tekemässä juttua tästä touhusta. Olin silloin tosi tarkka, että jos haastis on mun nimellä, niin blogia ei saa mainita ja jos taas haastiksessa puhutaan blogista, mun nimeä ei saa mainita. Yritin pitää siviiliminän ja blogiminän erillään ja bloggasin niin sanotusti kaapissa. Vuonna 2009 liityin Ravelryyn, kävin ensimmäisen kerran Karnaluksissa, eli olin selkeästi tainnut siis löytää lankakaupat. Loppuvuodesta ostin bloggaamista varten järjestelmäkameran. Se sama on mulla edelleen käytössä (mitä nyt kolmekymppislahjaksi sain siihen paremman linssin), enkä edelleekään osaa säätää siitä juuri mitään. Muuten mentiin aika samalla meiningillä, kuin edellisenä vuonnakin. Nörttiaskarteluja, kierrätysmatskuja, simppeleitä neuleita ja ompeluksia.

Neulegraffitin kiinnittämistä

Vanhasta hupparista ompelin hameen. Kävin tosi paljon Bodypumpissa ja spinningissä, siitä vyötärö.

Legokorvikset

Pienen pieni neulegraffiti

Tuhottava tehtäväkirja

Puhelinlaukku

2010
Vuonna 2010 neulegraffiti-innostus ja krapulassa neulominen jatkuivat. Selkeästi olin jo löytänyt ohuet sukkalangat ja tein silloiset somehuivitkin: baktuksen ja lacy baktuksen. Ompelun suhteenkin tapahtui etenemistä. Taisin alkaa lipsua blogin suhteen vähän kässäaiheiden ulkopuolellekin, vaikka yritin kaikkeen löytää jonkin aasinsillan käsitöihin. Se oli helppoa senkin vuoksi, että joka ulkomaan reissulla (ja toki kotimaankin) tuli laitettua neulegraffiteja. Sai sit samalla näytettyä ja kerrottua vähän muutakin. Muistan vuoden 2010 jotenkin erityisen ihanana! Oli paljon kaikkea tosi kivaa!

Lentokoneessa neulomista bambupuikoilla 

Villahousut! Ja perus keskeneräisten neuleiden kaaos sohvalla

Alkoi harmittaan, kun en opiskeluaikoina ostanut insinöörilakkia, virkkasin sellaisen sit jälkikäteen kun mentiin veteraaneina insinööriopiskelijapäiville

Ekat polvisukat! Ja ekat sukat ylipäätään ohuesta sukkalangasta.

Pikkusiskon kanssa yhteinen harrastus

Pöllömekko!

Kyllä, meillä on ollut sama verho keittiössä vuodesta 2010. Asuntokin vaihtunut välissä, mutta tyyli pysyy. On se kerran vuodessa kuitenkin pesukoneessa käytetty.