Sivut

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Miniretki Vantaankoskelle

Raskaus etenee, retket lyhenee.

Siinä se on kehä kolmosen varrella ja päivittäin menen (töissä ollessani) bussilla ohitse ja vuosia vuosia jo miettinyt että sielläpä pitäisi poiketa. Minä kun en ole meri-ihminen enkä järvi-ihminen vaan joki- ja erityisesti koski-ihminen. Mitä muutakaan voisi kun on kotoisin kunnasta jossa ei ole ainuttakaan järveä, merikin kaukana mutta koski pauhaa suunnilleen takapihalla. Ne on tosi pelottavia tulva-aikoina mutta niin ihania kesäisin kun vettä on vain vähän. Paikkoja joissa sielu lepää ja tutussa koskessa on kiva uida ja kahlata.


Vantaankosken kevättulvat sieltä kehä kolmosen päältä katsottuna ovat kyllä mahtavat mutta sitten paikan päälle mentäessä loppukesästä tämä koski on kyllä koskeksi aika pettymys. Mutta tosi kiva ja rento after work -miniretkipaikka kuitenkin joten ehdottomasti aion tulla uudelleenkin. Siellä meni lyhyt kiva luontopolku jonka jaksaa loppuraskaudestakin kiertää ja kosken rannalla on kiva syödä eväitä ja heitellä kiviä veteen ja vain olla ja nauttia luonnon rauhasta (no okei, se kehä menee vierestä ja lentokoneet pauhaa niin ettei puhelinta kuule mutta aina voi fiilistellä).










Luontopolku oli kaikkea muuta kuin esteetön joten pitänee muistaa että jos tulee tänne retkelle vauvan kanssa, kantoreppu/liina on aika pakollinen valinta. Ja nimestään huolimatta tämä ei ole Vantaankosken juna-aseman lähellä vaan bussihommiksi menee.

4 kommenttia:

  1. Hei. pojallasi on ihana pipo. Mistä olet ostanut sen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ommellut sen itse Afrikan tähti -lakanasta joita myytiin joitain vuosia sitten.

      Poista
  2. Vantaan lähimatkailusta tuli mieleen, että radiossa kerran sanottiin, että siellä on jollakin uimapaikalla kaupungin savusauna! Vähänkö hauskaa :)!

    VastaaPoista