Jämälankapipo

Pakkaset yllätti, taas kerran, kas kummaa. Mutta onneksi olin neulonut lämpöisen ja reilun kokoisen pipon jo keväällä. Nyt se pääsee viimein blogiin asti. Tämä oli vähän tällainen semisti taiteellinen kokeilu, joten oikeastaan yllätyin, että poika otti sen heti omakseen. Pelkäsin nimittäin, että pipo päätyy samantien kirppiskasaan, kunhan olen saanut sen kuvattua.

Pipo on neulottu kahdella jämälangalla yhtä aikaa ja sitten aina vaihdettu uutta nöttöstä tilalle edellisen loputtua. Merinovillaa ovat kaikki. Puikkokoa tai silmukkamääriä en muista sitten yhtään. Tupsunkin pyöräytin jämistä, siellä on sulassa sovussa kaikkea sekaisin. Muuten tämä on ihan peruspipo, mutta tein toiseen reunaan kaistaleen aina oikein -neuletta ja ompelin kaistaleeseen nappeja siten, että ne pienenevät kooltaan samaa tahtia, kun kaistalekin kapenee päälakea kohden.

Mun mielestä aika kiva pipo, kelpaisi kyllä itsellenikin!

Ja ai että miten kivaa on aina, kun saa epämääräisen kokoisia jämänöttösiä johonkin upotettua!