Sivut

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Meno Toijalaan, jos persaus kestää

Ehkä kukaan 80-luvun lapsi ei voi olla hyödyntämättä tuota otsikon lausetta tällaisessa asiayhteydessä. Minä ja pari läheistäni muuten kutsumme raidepuskimia Hugoiksi. Samaisesta syystä. Mutta asiaan...

Toijalassa sijaitseva veturimuseo on auki vain kesäisin ja sellaiseen aikaan ettei yleensä olla silloin liikenteessä. Tänään lähdettiinkin ajelemaan mummulasta kotia kohti normaalia aiemmin jotta ehdimme poiketa veturimuseossa iänikuisen Toijalan ABC:n sijaan (jossa kyllä sielläkin höyryveturi).



Vanhalla veturihallilla sijaitsevan museon sisäänkäynti oli ihanasti vanhassa junavaunussa! Vaunussa oli lipunmyynnin ja museokaupan lisäksi kesäkahvio. Olin tästä sisääntulosta aivan mielettömän innoissani, mahtava! Vaikka tämä museo onkin vain ihan pikkiriikkinen verrattuna suureen ja mahtavaan Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäällä, täällä oli kuitenkin mahdollisuus päästä vanhaan vaunuun sisälle ja vieläpä heti ensitöikseen, toisin kuin siellä Hyvinkäällä!




Museo oli tosiaan aika pieni, varastomainen ja kotikutoinen mistä kuitenkin ehdottomasti tunnelma- ja sympatiapisteet. Haju oli aika tunkkainen ainakin näin helteellä mutta eipä se haitannut yhtään mitään, sen verran innoissaan tämä perhe siellä kirmaili.





Lättähattukin löytyi!

















Tällaisissa paikoissa sitä aina tajuaa miten mahtavan suuria veturit (ja junat ylipäätään) oikeasti ovat. Lasta vähän harmitti kun ei ollut juurikaan raidetta mitä pitkin kävellä mutta hän pääsi asiasta yli kyllä. Minä innostuin mieheni kanssa että voitaisiin yrittää kustomoida Brion junavaunuja esim Lättähatuiksi. Saas nähdä miten käy!

10 kommenttia:

  1. Mahtavalta näyttää ja tuo, että esineisiin sai koskea, on rikkaus, ei varmaan kovin monikaan ole pitänyt junan ohjekirjaa käsissään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siellä varmaan mihinkään muuhun saa koskea mutta noita ohjekirjoja oli useita samassa hyllyssä missä kaikenmaailman esitteitä yms niin oletin että niitä saa selata kun ei erikseen kielletty ja niitä oli tosiaan useampi. Muualla oli sitten ei saa koskea -kylttejä eikä kyllä niihin sitten koskettukaan. Ja voi olla että tuokin oli kiellettyä että nostin jäbän istumaan tuohon veturin puskurinuppiin (termit hallussa, heh heh) mutta shh... ;)

      Poista
    2. Ja tuo junavaunu minkä portailla istutaan, on se kahvila/lipunmyynti/museokauppavaunu :D

      Poista
  2. Luin tuon otsikon Hugon äänellä :'D Oijjoi, pikkunen oli varmaa iha innoissaan tuolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan kun ekan kerran olen mennyt junalla kotikotoa Helsinkiin yläasteikäisenä ja kuulutettiin Toijala. En ollut jotenkaan täysin sisäistänyt että sellainen paikka oikeasti on olemassa eikä vaan Hugossa :D :D :D

      Poista
  3. Riemastuttava otsikointi! :D Junamuseo uppoaisi varmasti täälläkin jälkikasvuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihastuttavia paikkoja niin lapsille kuin aikuisillekin nuo junamuseot :)

      Poista
  4. Muistan kun tuohon peliin soitti välillä joku onneton kierrettävällä puhelimella. Sympaattisen oloinen museo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei :D Meillä oli näppäinpuhelin mutta onneksi aika pian kaverit sai Hugo-pelejä tietokoneelle niin ei tarvinnut hekumoida ajatuksesta soittaa sinne :D

      Museo oli kyllä symppis!

      Poista
  5. Arvostamme luovuuttasi ja luomuksiasi! Ja blogisi on hieno! Ja käyppäs tsekkaamassa meidän blogi; alacarte-paju.blogspot.com . Vaikka siellä ei ole vielä kovin mitään, käy kommentoimassa, antamassa vinkkejä ja sanomaan mielipiteitä! :)

    VastaaPoista