Huhuli (ihanaa rakastaa kaloja)

Tuossa taannoin tammialennusmyynneiltä lisäalella ostin Marimekon Huhulia ajatuksena ommella jälleen yksi pussihame. Jotkut asiat vaan ovat alusta loppuun asti vähän tuhoon tuomittuja ja niin kävi tämänkin kanssa.

Ensinnäkin, kaikki kivat kuviot olivat kankaan reunoissa joten hameen osia ei saanut leikattua oikein mitenkään niin etteikö kaikki ne söpöt elukat jäisi sivusaumaan. Ja niin etteikö eteen keskelle tulisi valkoista tuheroa. Siis oikeesti……. anteeks nyt mutta voi helvetti!!!

Sitten kun sitä on viikkokausia yrittänyt kuvata niin että olisi sekä päivänvaloa että mahdollisuus käyttää jalustaa (eli jäbä päikkäreillä koska vaatehuoneeseen lukitseminen olisi epäeettistä) niin eihän sitä saa aikaiseksi kuin kuvia joissa tulee hervoton ryppy keskelle kuvauskohdetta ja muutenkin aika kauheita. Paitakin oli jo tuhannen rypyssä (aaaargh!!!!) niin sekin pilasi ainakin 20 kuvaa. Sitten oli pakko ruveta venyttään sitä kun ei tietty käynyt mielessä että paidan voisi vaihtaa. Yritin vielä ikuistaa miten säälittävän pupupehmon ompelin jämäpaloista mutta eihän se osunut kuvaan saatika että olisi tarkentunut.

Niinhän sitä helposti ajattelisi että ei se mitään, kuvaan joskus toiste mutta mä luovutin. Tässä on pussihame Huhuli-kankaasta valkoisella etupöheiköllä ja nyt voidaan jatkaa elämässä eteenpäin.

Josta päästäänkin heti in action -osastolle ja siihen lifestylebloggaamiseen. 

Vietän tänään hoitovapaapäivää ja bongasin pari päivää sitten intensiivisen mainonnan Winter fun Helsinki -eduista. Kympillä pääsisi Sealifeen (jäbähän oli ikänsä puolesta ilmainen) ja olen aina halunnut käydä siellä mutta törkeähkö lipun hinta on ollut esteenä. Niinpä pakkasin pojan rattaisiin ja lähdettiin heti aamusta liikenteeseen mikä on ollut ennen hyvin harvinaista koska ollaan tykätty koomailla päiväuniin asti mutta päiväkotielämä on tuonut tähän asiaan muutoksen. Sitä se on kun maailmaa on niin kovasti jo nähnyt että vähän pettymys tuo mesta oli (kaikki mistä on tosi näyttäviä kuvia nähnyt, olikin livenä pientä) mutta sitä suuremmalla syyllä olin tyytyväinen siihen että mentiin nyt alehinnalla vasta. Ei siellä tainnut muita ollakaan kuin kotiäitejä ja taaperoita. Aika hauskaa! :D

Jäbä kyllä tykkäs katsella kaloja mutta vielä kivempaa oli juosta käytävillä. Siellä oli juuri auennut uusi mustekalanäyttely mutta en ehtinyt näkeen niitä kunnolla ja sainkin huvittuneita katseita henkilökunnalta kun juoksin pojan perässä ja vonguin kuin pikkulapsi että yhyy kun äiti haluisi nyt katsella näitä mustekaloja.

Joissain kohtaa rupesi tyyppiä sitten pelottamaan kun kuului voimakasta veden lorinaa, luuli varmaan joutuvansa suihkuun ja halusi sitten rattaisiin istumaan turvaan.