Tämä tulee niin näyttään joltain kutsuvierastilaisuudelta tai maksetulta mainokselta, mutta voin vakuuttaa, että ihan omasta tahdostamme menimme kaikille avoimeen tilaisuuteen, enkä ole Valion palkkalistoilla (enää) muutenkaan.
Satuimme siis bongaan somesta, että Riihimäelle rakennettu maailman modernein välipalatehdas on viimein valmis ja siellä vietettiin lauantaina kaikelle kansalle avoimia avajaisia, jossa siis oli meininkiä lapsille. Mehän startattiin auto ja todellakin lähdettiin. Koska hei, tapahtuma lapsille, eli yksi taloyhtiön hiekkalaatikon reunalla istumis-ulkoilu kiukutteluineen vähemmän. Ja elintarviketuotantolaitos, kaiken lisäksi sairaan hieno sellainen, niin ammattiminäni pissii hunajaa. Varsinkin kun siellä sai askarrella pakkausmateriaaleista ja se on todellakin aina ollut salainen paheeni.
Päivä oli sateinen ja kuvat ovat tuhnuja kännykkäräpsyjä, mutta näillä mennään. Taidan oikeasti olla vähän pimeä, sillä auton ikkunasta tehtaan nähdessäni jo hihkuin riemusta. Se on niin hieno! Harmillista, mutta täysin ymmärrettävää, että tehtaaseen sisälle ei päässyt, kuin onnekkaat, ja me ei jaksettu koko arvontaan edes osallistua. Koko perheen voimin katsottiin kuitenkin vatsanpohjasta ottava 3D-esitys maidon matkasta jugurtiksi uudessa tehtaassa ja jo kohdussa tehdasmeluun tottuneet lapset (ja rintamaitoa, jonka LGG-pitoisuus ylitti varmaan Gefiluspiimänkin, vauvana juoneet) rauhoittuivat ja vakavoituivat esityksen aikana asiaan kuuluvalla hartaudella 3D-lasit tiukasti päässä. Silmien eteen lähestyvä Valion logo teki lähtemättömän vaikutuksen, siitä puhuttiin vielä nukkumaan mentäessäkin.
Lapsille oli polkutraktoriajelua, leikkilehmän lypsämistä ja tosiaan sitä pakkausmateriaaleista askartelua ja tarjolla oli tottakai jugurttia ja maitoautoonkin pääsi tutustumaan.
Minusta on ihan huippua, että vaikka elintarviketuotantolaitoksiin ei pääsekään sisälle vieraileen, on aiheen ympärille kuitenkin tehty tapahtuma, jossa myös tavallinen kuluttaja pääsee lähemmäksi prosessia. Hyvänä esimerkkinä tästä on Fazerin vierailukeskus (josta olen postannut aiemmin). Innostukseni tosin saattaa olla ihan puhtaasti vain ammatillinen, enkä tietenkään tiedä, oliko tuolla tilaisuudessa loppupeleissä muita, kuin Valion työntekijöitä (ja sitten tämmösiä entisiä työntekijöitä, jotka ei ymmärrä päästää irti, mutta hei, ottakaa se kohteliaisuutena). Joka tapauksessa, kiva tempaus, arvostan! Lupasin lapsille leikkiä huomenna jugurtin pakkauskonetta.
Satuimme siis bongaan somesta, että Riihimäelle rakennettu maailman modernein välipalatehdas on viimein valmis ja siellä vietettiin lauantaina kaikelle kansalle avoimia avajaisia, jossa siis oli meininkiä lapsille. Mehän startattiin auto ja todellakin lähdettiin. Koska hei, tapahtuma lapsille, eli yksi taloyhtiön hiekkalaatikon reunalla istumis-ulkoilu kiukutteluineen vähemmän. Ja elintarviketuotantolaitos, kaiken lisäksi sairaan hieno sellainen, niin ammattiminäni pissii hunajaa. Varsinkin kun siellä sai askarrella pakkausmateriaaleista ja se on todellakin aina ollut salainen paheeni.
Päivä oli sateinen ja kuvat ovat tuhnuja kännykkäräpsyjä, mutta näillä mennään. Taidan oikeasti olla vähän pimeä, sillä auton ikkunasta tehtaan nähdessäni jo hihkuin riemusta. Se on niin hieno! Harmillista, mutta täysin ymmärrettävää, että tehtaaseen sisälle ei päässyt, kuin onnekkaat, ja me ei jaksettu koko arvontaan edes osallistua. Koko perheen voimin katsottiin kuitenkin vatsanpohjasta ottava 3D-esitys maidon matkasta jugurtiksi uudessa tehtaassa ja jo kohdussa tehdasmeluun tottuneet lapset (ja rintamaitoa, jonka LGG-pitoisuus ylitti varmaan Gefiluspiimänkin, vauvana juoneet) rauhoittuivat ja vakavoituivat esityksen aikana asiaan kuuluvalla hartaudella 3D-lasit tiukasti päässä. Silmien eteen lähestyvä Valion logo teki lähtemättömän vaikutuksen, siitä puhuttiin vielä nukkumaan mentäessäkin.
Lapsille oli polkutraktoriajelua, leikkilehmän lypsämistä ja tosiaan sitä pakkausmateriaaleista askartelua ja tarjolla oli tottakai jugurttia ja maitoautoonkin pääsi tutustumaan.
Minusta on ihan huippua, että vaikka elintarviketuotantolaitoksiin ei pääsekään sisälle vieraileen, on aiheen ympärille kuitenkin tehty tapahtuma, jossa myös tavallinen kuluttaja pääsee lähemmäksi prosessia. Hyvänä esimerkkinä tästä on Fazerin vierailukeskus (josta olen postannut aiemmin). Innostukseni tosin saattaa olla ihan puhtaasti vain ammatillinen, enkä tietenkään tiedä, oliko tuolla tilaisuudessa loppupeleissä muita, kuin Valion työntekijöitä (ja sitten tämmösiä entisiä työntekijöitä, jotka ei ymmärrä päästää irti, mutta hei, ottakaa se kohteliaisuutena). Joka tapauksessa, kiva tempaus, arvostan! Lupasin lapsille leikkiä huomenna jugurtin pakkauskonetta.
Ehdottomasti haluan kuvamateriaalia tosta jugurtin pakkauskone -leikistä :D
VastaaPoistaSe ehkä toimisi videona paremmin :D
PoistaHaluaisinpa nähdä, miten leikitään jugurtin pakkauskonetta :D
VastaaPoistaNo lapset jonoon jugurttipurkeiksi, sitten leikistä lörötetään niihin jugurtti, siirretään hihnaa pitkin, lätkitään päälle kannet ja suihkastaan päivämääräleimat, sitten ne menee leikisti hihnaa pitkin monipakkauksiin, monipakkaukset isompiin pakkauksiin, isommat pakkaukset trukkilavalle ja kylmiöön. Oikeasti en tiedä, miten jugurttia pakataan, mutta tämä on riittävän uskottavaa lapsille :D
PoistaSinne vain tuotekehittelyyn töihin. Tämän postauksen, kun laitat työhakemukseen, niin huomaavat heti, että nyt olisi motivaatio kohdillaan :)
VastaaPoistaNo siis Valion tuotekehitykseen kuuluvassa organisaatiossa kymmenisen vuotta töitä teinkin, kunnes myytiin pois. Elämme kovia aikoja, eikä haluamaansa työhön noin vaan mennä.
Poista