Sivut

lauantai 3. elokuuta 2019

Sateenkaariyksisarvisprinsessan röyhelövillatakki

Ostin viime kesän neulefestareilta lankaa neuloakseni tyttärelleni villahaalarin, sillä olin innoissani löytäessäni sport-vahvuista tällaista käsinvärjättyä merinoa, mitä siihen maailman aikaan oli tarjolla lähinnä vain ohuena. Aloitinkin neuleen about heti sieltä kotiuduttani ja nyt vuosi jälkeenpäin piti todeta, että motivaatio loppui vähän kesken ja lahkeiden sijaan neuloinkin helmaresorin.


Ohjetta ei ollut, aloin neuloon ihan perus ylhäältä aloitettua kaarrokkeelista villatakkia, mihin sitten soveltaisin lahkeet perään. Neuloin ja sovitin ja purin, neuloin ja sovitin ja purin jne sitä mukaa kun tein. Pääntiellä on resorin sijaan muutama kerros aina oikein -neulosta.


Lankoja ostaessani en vielä ollut ajatellut tehdä mitään frillaröyhelöasiaa ja kun sellaisen sitten kuitenkin halusin, päätin tehdä resorit muusta langasta, jotta varsinainen lanka ei lopu kesken. Ja koska kyseessä oli monivärinen lanka, halusin joka resorin olevan eri väriä.


Lanka on tosiaan Primrose Yarn Co:n Meera sävyssä heart shaped box ja ostin sen Ilon ständiltä.

Resorit on Dropsin baby merinoa.

Takin neuloin 3,75 mm puikoilla, resorit 3 mm.


Helmaresori on tosiaan violetti, hihoissa vaaleanpunaista ja vaaleansinistä. Helmaan ompelin myös yksisarvismerkin (ostettu Ommelkuplasta), jotta tämä aivan varmasti on riittävästi tyttäreni tyyliä ja hän sen kelpuuttaa käyttöön. Vetskarin kävin ostamassa Eurokankaasta ja pakko vähän moittia, että takkivetoketjuissa ei ollut ainuttakaan pastellisävyä, vaan jouduin ottaan harmaan. Tosin onneksi oli edes se harmaa, sillä kaikki muut olivat ns legovärejä.



Joo mutta niinhän siinä tosiaan kävi, että kun haalarin sijaan tulikin takki, mulle jäi tätä lankaa aika paljon yli. Mutta jospa siitä raidoittelisi sitten seuraavaa villatakkia/paitaa, tämähän on tosiaan ollut tekeillä niin kauan, että kasvunvaraa ei ihan hirveästi enää tässä vaiheessa ole.


Sydäntä lämmittää, kun tytär takin kelpuutti käyttöönsä ja vielä niin nätisti poseerasi kuvissa (ja aktiivisesti itse etsi kivan värisiä taustoja).



Ihana hän.

9 kommenttia:

  1. Söpö malli voikin hymyillä nätissä villatakissa, röyhelö kiva yksityiskohta ja resorit sopivat tyyliin. Top down malli on mukava neuloa, kun puolivalmista työtä on helppo sovittaa. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on kyllä paras malli neuloa, kun voi sovittaa matkan varrella. Kauheeta ois tehdä paloista, jos ei voisi yhtään olla varma, että lopputulos on sinne päinkään!

      Poista
  2. Kiva on villatakki. Noin se valmistui sittenkin jopa ilman ohjetta taas kerran! En voi kuin ihmetellä, kuinka isolta tyttäresi jo näyttääkään, vastahan hän oli vauva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, vasta oli vauva! Kiinni laitetut hiukset saa heti ison tytön vaikutelman aikaan :)

      Poista
  3. Ihana typsy ja suloinen neuletakki! Tuo on kyllä niin herkullisen värinen ♥

    VastaaPoista
  4. Usein täällä piipahdan lukemassa ja katselemassa tätä kivaa blogia. Mikä kumma siinä on,kun ei meinaa sitten kommenttej saada aikaan! Suloinen on neuletajji suloisella tyttösellä. Sinun tekemisissäsi on just kivaa se,että ideoit mallisi omasta päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Monesti ohjeiden kanssa joutuu jotain kuitenkin säätään, niin inspiraation iskiessä on kätevintä antaa vaan mennä ilman mitään ohjetta :D

      Poista