Vimman lettikuosi on ihana! mutta toisin kuin about kaikkien muiden mielestä, minusta se on vähän hölmön näköinen pojalla. Makuasioista ei sovi kiistellä mutta kunhan sanoin. Siksi sitä ei ole meillä siis näkynyt. Jos olisin raskausaikana tiennyt odottavani tyttöä, olisin varmasti raskaushöyryissäni ostanut sellaisen bodyn jemmaan. Vaan nyt kun sukupuoli selvisi vasta H-hetkellä, oli järkevyys (ja rahojen riittämättömyyden pelko kun ansiotulot loppuvat) jo ehtinyt ottaa sen verran valtaa että en kyllä kolmeakymppiä maksa vauvan bodysta joka mahtuu päälle muutaman viikon (kyllä, vauva on nyt 2 kuukautta ja käyttänyt jo koot 44, 50, 56 ja nyt menee 62).
Pidettiin eilen esikoisen kanssa askartelupäivä ja innostuin kokeileen painaan lettikuosia itse. Näitä kuningasideoita, tiedättehän... Kaivoin esille valkoisen bodyn, lankaa ja kangasmaalia. Letitin langoista letin johon levitin kangasmaalia ja painelin satunnaisesti vaatteeseen joka oli täytetty sanomalehtipaperilla.
Tiesin että maalia ei kannata laittaa liikaa koska sitten sitä tulee, noh, liikaa. Mutta joka helvetin kerta se täytyy silti kantapään kautta todeta että sitä maalia ei oikeasti todellakaan tarvita paljoa. Puuh. Nyt jos tekisin toisin niin
a) vähemään maalia. Oikeasti.
b) lettiä olisi voinut kääntää vähän mutkalle eikä tehdä viivoitinsuoria jälkiä.
c) kankaan ja maalin välinen kontrasti voisi olla vähemmän raju.
Nythän tuo näyttää lähinnä siltä että siinä on yritetty jäljentää mopojen jarrutusjälkiä. Tosi kiva kuosi vauvalle siis! Mutta jaetaan nyt kuitenkin opetukseksi muille ja ehkä inspiraatioksikin sillä joku varmasti osaisi tehdä tämän hiukan paremmin :D Ja lohduttaudun sillä ettei ne kaikkien tosi nimekkäiden bloggaajien perunapainannatkaan niin päätä huimaavan onnistuneita ole olleet.
Minä tässä mietin että minkä kokoisena sen aidon malttaisi ostaa että sitä ehtisi hetken käyttään vai odottelisiko vain että se painuu unholaan, onhan se jo aika vanhakin. Ja tiedän että sitä saa toisinaan ostaa kankaanakin mutta kankaan hinta ja kaikki se nyhrääminen kanttausten ja neppareiden kanssa jotta saisi aikaiseksi bodyn, niin mieluummin sitten ostaa valmiin.
Pidettiin eilen esikoisen kanssa askartelupäivä ja innostuin kokeileen painaan lettikuosia itse. Näitä kuningasideoita, tiedättehän... Kaivoin esille valkoisen bodyn, lankaa ja kangasmaalia. Letitin langoista letin johon levitin kangasmaalia ja painelin satunnaisesti vaatteeseen joka oli täytetty sanomalehtipaperilla.
Tiesin että maalia ei kannata laittaa liikaa koska sitten sitä tulee, noh, liikaa. Mutta joka helvetin kerta se täytyy silti kantapään kautta todeta että sitä maalia ei oikeasti todellakaan tarvita paljoa. Puuh. Nyt jos tekisin toisin niin
a) vähemään maalia. Oikeasti.
b) lettiä olisi voinut kääntää vähän mutkalle eikä tehdä viivoitinsuoria jälkiä.
c) kankaan ja maalin välinen kontrasti voisi olla vähemmän raju.
Nythän tuo näyttää lähinnä siltä että siinä on yritetty jäljentää mopojen jarrutusjälkiä. Tosi kiva kuosi vauvalle siis! Mutta jaetaan nyt kuitenkin opetukseksi muille ja ehkä inspiraatioksikin sillä joku varmasti osaisi tehdä tämän hiukan paremmin :D Ja lohduttaudun sillä ettei ne kaikkien tosi nimekkäiden bloggaajien perunapainannatkaan niin päätä huimaavan onnistuneita ole olleet.
Minä tässä mietin että minkä kokoisena sen aidon malttaisi ostaa että sitä ehtisi hetken käyttään vai odottelisiko vain että se painuu unholaan, onhan se jo aika vanhakin. Ja tiedän että sitä saa toisinaan ostaa kankaanakin mutta kankaan hinta ja kaikki se nyhrääminen kanttausten ja neppareiden kanssa jotta saisi aikaiseksi bodyn, niin mieluummin sitten ostaa valmiin.
Mopon jarrutusjäljet, en kestä :D :D Eiku mutta oikeasti tosi hyvä idea! Ja seuraavasta tulis jo varppina oikein yltiöhyvä ja parempi kuin aito ja alkuperäinen :) Mulla on tota kangasta vielä pala ja oon tässä arpanut just tuota että teenko pojalle siitä paidan vaikko enkö. Se Merenpoika värinen letti ois parempi, mutta tää talous kestää vaan yhden lettikankaan oston.
VastaaPoistaLuulen kans että seuraavasta tulisi jo tosi paljon hienompi, pitäsköhän sitä yrittää, materiaalia kyllä on kirpparit pullollaan. Mä kuolasin just hiljattain sitä lettikuosista bodya PUNAISENA. Olisi ollut ihana jouluksi. Mutta hinta kyllä noin pienen vaatteeksi ylittää kipurajan. 1-vuotiaalle jo voisikin hankkia kun mahtuisi tovin pidempään.
PoistaAika söpö siitä huolimatta, että se meni sun mielestä pieleen! Kokeilitko ensin painaa paperille letistä ylimääräisen värin pari kertaa? Silloin letin yksittäiset langat alkavat erottua paremmin. :)
VastaaPoistaAluksi en mutta kahden liian mustan letin jälkeen kyllä :D Miksi sitä pitääkin muuten aina kokeilla heti siihen lopulliseen eikä esimerkiksi testata ensin toiseen kankaaseen että miten saa hyvää? :D Vaikka näitä yksivärisiä bodyja on kuitenkin kirpparit pullollaan joten ei haittaa vaikka tulikin vähän harjoituskappale tästä.
PoistaMinusta tuo on tosi suloinen, eikä näytä miltään jarrutusjäljiltä. Miksi tehdä halpakopio, kun saa aikaiseksi jotain noin uniikkia ja hienoa. Tykkään!
VastaaPoistaKiitos :) Luulen että teen vielä toisen josta toivon mukaan tulee vielä hienompi
PoistaHieno! Ja hyvä idea! Pitäisi kokeilla... =)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaHyvät on jarutusjäljet. Paremmat kuin alkupräiset. Ja tyttärellä asenteellisesti kädet nyrkissä kuvassa.
VastaaPoistaKiva kun jaoit tämän ;)
t.M&
No ei sentään paremmat! :D
PoistaMä ainakin tykkään, tosi hieno! :) Mulla on kans ollut suunnitelmissa valkoisten bodyjen tuunaus, mutta pelottaa kuinka ne värit kestää pesussa, kun en ole koskaan kankaanpainantaa harrastanut. Tekisi myös mieli ommella kaikista hienoista design-kankaista minionille vaatteita, mutta jotenkin en jaksa nähdä vaivaa. Kun ne kuitenkin menee pieneksi hetkessä.
VastaaPoistaKyllä mulla on ainakin kestäneet ihan kaikki mitä oon tehnyt. Mulla on sama maalipurkki jonka olen ostanut vuonna 2002. Hyvää tavaraa ollut ainakin se, kaikki työt kestäneet pesuja.
PoistaHaluutko kertoo mitä merkkiä on se purkki? Minulla nimittäin huonoja kokemuksia tähänastisista painoväreistä et ei meinaa pysyä pesuissa. Ja siis minullekin tuli mieleen renkaanjäljet ekana tosta, mutta se nauratti niin paljon että totesin tässä versiossas olevan aika paljon enemmän huumoria ja lystikkyyttä kuin lettikankaassa (joka on toki söpö). Aloin heti suunnitella tulevalle vauvalle renkaanjälkibodya. :D Sehän on ihan loistava, jotenkin houkuttaa lapsia ja aikuisiakin kutittelemaan vauvaa jälkiä pitkin (vaikka pikkuautolla), mikäs sen hauskempaa kaikista osapuolista.
PoistaEn jaksa hakea sitä purkkia joten hain kuvan siitä jostain vanhasta postauksesta :D On tosiaan yli 10 vuotta sitten ostettu mutta hyvää tavaraa on!
Poistahttps://farm4.staticflickr.com/3841/14738350704_10d7b025d3_o.jpg
Kiitos! Onhan se ihan hieno mutta ei ihan sitä mitä yritin.
VastaaPoistaMopojen jarrutusjäljet! Siis tuohan kuulostaa jo selkeältä kuosin nimeltä! :D Nimi puhuttelis kyllä monen monta pikkupoikaa (ja aikuista). Hyvä lopputulos! Voisko eri lankoja kokeilemalla saada erilailla yksityiskohtia näkyviin? Ainakin periaatteessa vois toimia, kyllähän ne langat imee väriä itteensä eri määriä :)
VastaaPoistaTäytyy kyllä muistaa tämä mopokuosi sitten kun tulee ajankohtaisemmaksi xD
PoistaKyllä varmaan eri langoilla sais erilaista, mä kokeilin tähän ihan perus villalankaa.
Muistaakseni koko 74 oli sellainen joka pysyi jo vähän pidempään käytössä. :)
VastaaPoistaMutta ei sekään ihan 30 euron edestä :P
PoistaMeillä oli 80 bodyt käytössä vuoden, että siihen malliin. Lapsikohtaistahan tuo on. Toiset kasvaa leveyttä ja toiset pituutta ja niin edelleen. Ja kylllähän noilla Vimman vaatteilla on jälleenmyyntiarvoakin. Ja noita bodeja löytyy myös käytettynä Facekirpuilta.
PoistaMä en luota jälleenmyyntiarvoon, meillä on ihan yhtä lailla kuluneet merkkivaatteet kuin halvemmatkin enkä kehtaa kulahtaneesta paljoa pyytää. Mutta saas nähdä, muistin just että jouluhan se on tulossa ja silloin on mun mielestä ihan ok ostaa jotain vähän enemmän luxusta kuin normaalisti (jos on rahaa) :D
PoistaAi ne on niin kalliita.. 😐
PoistaMinäkin tykkään tästä kovasti. Juuri passeli kuosi pojalle, olet nyt kyllä liian kriittinen omaa työjälkeäsi kohtaan.
VastaaPoistaOnhan tuo ihan hieno mutta ei niin hieno mitä etukäteen kuvittelin, siitä kriittisyys. Ja joo, toki nuo mopojen jarrutusjäljet sopii pojalle paremmin kuin letit mutta tää vauva nyt kuitenkin on tyttö :D Mutta tokihan mä puen kyllä melko sukupuolineutraalisti lapsiani.
PoistaNiin totta toi, miten hurjan nopeesti vauvanvaatteet menee pois käytöstä! Ja kun itsellään on tottunut käyttämään samoja retkuja vuositolkulla, niin se "pitkään menevä kokokin" tuntuu lapsella kestävän niin vähän aikaa. Siis meidän pojalla koko 80 on nyt kestänyt käytössä joku reilusti yli puol vuotta, ja silti tuntuu haikealta, että kohta nekin on pieniä :D
VastaaPoistaMut hei, arvaa mikä olis painetun letin lisäksi hieno! Sellainen body, jossa menis ristiin rastiin esim. pehmeästä puuvillalangasta tehtyjä lettejä, ommeltuna käsin siihen kankaaseen kiinni! Tämä kuningasidea tuli ihan tämän postauksen ansiosta, saa käyttää mut ei oo pakko ;)
No ois kyllä hieno! Mutta taitaa tulla aika paksuja niistä leteistä.
PoistaSöpöhän tuo on. Ja tuo vaatteen kantaja - supersöpö!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaIhan huippuhieno! Ihanan rehellinen kirjoitus :)
VastaaPoistaKiitos :D
PoistaJust tän takia sun tykkään seurata sun blogia, ihanan aitoja postauksia ilman turhaa sievistelyä! Voi kun uskaltais itse yhtä rohkeasti kokeilla kaikenlaisia käsityöjuttuja. Itse olen sellainen ainainen suunnittelija enkä välttämättä tule ikinä toteuttaneeksi niitä suunnitelmia epäonnistumisen pelossa. Makee body ja söpöt lapset! :)
VastaaPoistaJohanna