Kotimekko

Laitoin taas saumurin pitkästä aikaa tulille (kannattaa tosiaan pitää sitä suojapussia siinä päällä silloin kun sitä ei käytä niin langat ei takerru kaikkeen mikä käy siinä lähellä vaan ne pysyy paikoillaan) ja surautin kotimekon niistä Marimekon raitatrikootilkuista. Aika pientä silppua ne on osittain ja kummallisen muotoisia mutta esim kolmiot sai näppärästi ommeltua toisiinsa. En jaksa stailata joten näillä mennään miten tuon käytönkin suhteen. Kotona, paljain jaloin ilman turhia krumeluureja. En ole vielä siinä pisteessä että ahdistuisin siitä kun ei ole aikaa eikä tarvetta laittautua. Tai saatoin jossain vaiheessa hyvinkin olla mutta kamala tynkätukka toi kyllä rytinällä takas kotimörköilyyn. Vihaan tätä tukattomuutta, vihaan, vihaan, vihaan! Aikuiselämäni ehdottomasti suurimpia murhenäytelmiäni. Tavallaan niin pieni ja pinnallinen asia mutta vaikuttaa niin paljon fiilikseen. (Tässä mulla on päässäni musta huiviviritelmä siltä varalta että naama oisi näyttänyt julkaisukelpoiselta. Eipä näyttänyt.) Mekko meni vähän vinkuraksi pesussa mutta ei tosiaan haittaa tässä käyttötarkoituksessa.

Lauantaipostauksessa vilahtanut pikkujäbän uusi pipo huovutettiin tarkoituksellisesti liian korkealla lämpötilalla pesukoneessa josko siitä tulisi vähän sopivampi ja tulihan siitä. Samainen täti-ihminen on neulonut jäbälle mm upean villatakin, monsterihousut ja liivin, voisin niitäkin jossain vaiheessa täällä vilauttaa :)

Pikkumiehen Miina ja Manu -housut tulivat kun yritin tilata Miina ja Manu -bodya. Laitoin palautetta että haistakaa paska mutta pidän housut koska ne ovat 10 euroa arvokkaammat kuin body ja mua laskutettiin siitä bodysta. Varastossa niillä ei ollut silloin kumpiakaan enää jäljellä. Eivät vastanneet koskaan mitään. Kiitti vitusti Metsola!