Sivut

lauantai 28. helmikuuta 2015

2 / 2015

Helmikuu 2015 - huonoin kässäkuukausi koko blogin historian aikana. Taisin ommella yhden verhon!  Syy on se perinteinen mikä yleensä on homman nimenä kun kässäblogi hiljenee. Koko kuukausi on mennyt nukkuen, sohvan pohjalla peiton alla, mieluiten kahden. Kaiken energian yrittänyt kohdistaa siihen että pystyn tekeen 8 tuntia töitä, viisi kertaa viikossa. Huhujen mukaan en ole siitäkään erityisen hyvin suoriutunut mikä tietenkin upottaa minua syvemmälle vitutuksen suohon. Koomailun ohella ollaan kuitenkin ehditty käymään ihailemassa lapsen kanssa paloautoja kahteen kertaan, sairastettu koko perheen voimin vatsauti, noh, ainakin kertaalleen, vielä ehtii tuleen toinen kierros jos on tullakseen (vaara on olemassa!) ennen kuin kuukausi vaihtuu. Pidettiin talviloma jonka aikana matkustettiin Ouluun ja mummulaan. Niin joo, ja ostettiin uusi pyykkikone.

Kässättömyys on tietenkin tullut luonnostaan väsyn ja jatkuvan huonon olon ja yleisvitutuksen myötä mutta kyseessä on osittain myös tietoinen valinta. Viimeksi vastaavanlaisessa tilanteessa neuloin lapaset, jotka nähdessään, saatika käyttäessä, yhä, aina, ja edelleen, tunnen luissa ja ytimissä asti sen kokonaisvaltaisen kuvotuksen mitä tunsin niitä neuloessani vaikka lapaset itsessään on ihan sikahienot. En vaan pysty käyttään niitä. Siksi en neulo nytkään (paitsi valmiiksi raidoitetusta langasta sukkia mutta nekin voi sitten lahjoittaa hyväntekeväisyyteen jos ja kun ei halua itse käyttää). Palataan asiaan myöhemmin!


Ommeltu:

48 kommenttia:

  1. Jos mä nyt ymmärsin oikein, niin onnittelut lienee paikallaan? Onnea siis kauheasti!

    VastaaPoista
  2. Onnia kovasti ♡
    Jospa tuo ököki jättäis siut rauhhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, varsinaisesta raskauspahoinvointioksentelusta en tiedä mutta rehellinen oksennustauti raskaana on kyllä kauheeta!

      Poista
  3. En älynny ku vasta tuosta kommentista! Onnea! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Joo, ei kai tästä normaalisti tässä vaiheessa vielä edes mainittaisi mutta mua ärsyttää se että mun tarttis pitää tää kaikki paha olo vain itselläni.

      Poista
  4. Ääh, tääl mää ny pillitän! Onnea hurrjan paljon!! Terveisin: toinen raskaana oleva ja hormoneista seonnut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Mä oon tällä kertaa ihmeen vähän seonnut hormoneista mutta vielähän sitä ehtii :D

      Poista
  5. Voi vitsit, onnia onnia! :) Ihania aina nämä tämmöset uutiset! Voit muuten lahjoittaa nuo edelliset lapasetkin hyväntekeväisyyteen, esim. mulle. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Mä kerran meinasin viedä ne lapaset kirpparille mutta en pystynyt, ehkä oon niin masokisti että haluan yökkiä aina kun ne tulee vastaan kaapissa :D :D

      Poista
  6. Fiksu veto kertoa heti. Mä meinaan kärsin 1,5 kk oksentamisesta ja siihen vielä kolmisen kuukautta etovaa oloa päälle, enkä voinut ees avautua facessa ja kerjätä sääliä. Mut nyt tuon olon aiheuttanut on syntynyt ja valvottaa, ja siitä voin avautua :D
    Onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) No oon mäkin tässä jo 1,5 kk ehtinyt velloon kuvotuksen ja väsymyksen kanssa mutta ei tässä nyt ihan vielä ne viikot täynnä ole jolloin ihmiset yleensä kertoo. Viimeksi kerroin töissä heti pari viikkoa plussan jälkeen koska halusin kertoa ja koin että huimauksen takia haluan että ihmiset tietää mistä on kyse jos sattuu jotain. Nyt ei ole ollut yhtään fiilistä kertoa, vaikka mun passiivisesta olemuksesta on jo nähty vaivaa, äh.

      Poista
    2. Mun on pakko kertoa pomolle viikko plussan jälkeen. Oksensin viikon ajan 24/7, joten pakko oli kertoa. Kaksi viimestä kouluviikkoa olin saikulla. Osa työkavereista onneks pisti sen koko kevään vaivanneen flunssan piikkiin ja totuus selvis vasta syksyllä, kun maha alkoi kasvaa. Lähipiirikin sai tietää samantein, oksentelua kun on paha piilotella. Etenkin kun en päässyt sängystä ylös pyörtymättä. Urgh, tulee paha olo ku miettiikin. Tsemppiä etovan olon kestämiseen! Mulla se loppui rakenneultran aikoihin. Irtokarkit oli mun pelastus. Käytännössä elin niillä pari kuukautta :D

      Poista
    3. Tää olo on kyllä kaamea vaikka mulla ei oksennukseen asti menekään mutta yhyy yhyy silti! Mä en muista yhtään että milloin mulla viimeksi loppui tämä hirvee olo, toivottavasti sentään ennen rakenneultraa. Viimeksi sain lantiolöystymän heti alkuraskaudesta, nyt oon vielä saanut nauttia olostani ilman sitä, en oikein tiedä kumpi on kamalampaa, tää etova olo vaiko järjetön kipu. Vaikka kuulemma sekin herkästi uusiutuu jos on aiemmissakin raskauksissa ollut. Raskausvaivabingoa kehiin vain!

      Poista
  7. Olipas ovelasti kerrottu ilouutinen. En uskaltanut heti kommentoida, kun ajattelin, että ymmärsin sittenkin väärin. Onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tää jätti tilaa että voin avautua asiasta vielä myöhemminkin lisää :D

      Kiitos!

      Poista
  8. Voi mahoton! Kyllä sytytti tälläkin NIIN hitaasti.:D Onnea, Terhi! Jospa se ällövaihe jättäisi sinut pian taakseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Toivotaan että se vaihe menee kohta ohitse, sittenhän tulee niitä muita vaiheita, oi voi. Mutta ken leikkiin lähtee, se leikin kestäköön! :D

      Poista
  9. Minäkään tajunnu kun vasta kommenteista! Mutta onnea aivan kamalasti ja toivottavasti olo helppaa asap. :)

    VastaaPoista
  10. Onneva...täällä yksi lisää hitaasti syttyvällä lampulla. Voi kamalaa kurjuutta etova olo. Mä "hoitelin" aikoinaan sipseillä! Niin terveellistä, hmm, rouva terapeutti. Mutta oli vaan oikeesti ainoa asia joka vähän piti ällötystä aisoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla auttaa vain nukkuminen. Nukkuessa ei ällötä. Se ruoka mikä menee alas tänään, ei välttämättä maistu viikkoihin. Koskaan ei tiedä etukäteen että mikä olisi turvallista syötävää. Yh, onneksi voi nukkua :D

      Poista
  11. Onnea vielä tätäkin kautta <3 :)

    VastaaPoista
  12. Onnea! Oli kyllä hauskasti kerrottu uutinen :)

    VastaaPoista
  13. Oi oi! Onnea! Ällöt nurkkaan sieltä lähteköön, eivät oo mistään kotosin! Tsemppuleita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja ällöt sais jo lähtee!!!

      Poista
  14. Paljon onnea! Ihana uutinen <3

    VastaaPoista
  15. Jeee, onnea! Toivotaan olon helpotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) On jo vähän helpottanut :)

      Poista