5

Eilen jo vilahtikin olohuoneen seinää ja tauluhyllyä, mihin on vaihdettu jouluaiheisempaa taulun tapaista. Joitain vuosia vanha Skidilän joulu -juliste oli niin hieno, että kehystin sen, etenkin kun se on saman graafikon (Sanna Mander) käsialaa, kuin jouluverhomme (mikä on oikeasti pöytäliina). Sen lisäksi kehyksiin on päässyt A4-koossa teetetty valokuva vauvasta jättisukassa neljän vuoden takaa sekä yksi tosi hieno joulukortti. Mutta se syy, miksi tästä ihan erikseen kirjoitan, on tuo paperitonttu.

Nuo lapsuudesta tutut tonttusiluetit, mitä oli joka koossa joka seinällä ja just sellainen sopiva saksien käyttö -harjoitus sen ajan lapsille, taitavat olla kaikille tuttuja. Eiköhän näitä ihan tänä päivänäkin päiväkotien seinillä nähdä, mutta omalle seinälleni en tätä nostalgista kartonkiukkelia kuitenkaan teippaisi, mutta aivan eri asia onkin se, että laittaa moisen kehyksiin.

En ole todellakaan mitenkään perillä trendeistä, mutta minun silmääni tämä näyttää kehyksiin laitettuna varsin modernilta ja pelkistetyltä jouluasialta. Kuitenkin siitä välittyy se perinteikkyys ja nostalgia. Minä tykkään ihan tosi paljon.

Kun tämä idea iski päähäni, kuin salama kirkkaalta taivaalta, oli se tonttusiluetti saatava jostain ja mieluiten aivan heti. Onneksi löysin googlettamalla kuvan, josta sain tulostettua mallikappaleen ja sen avulla sitten leikkasin punaisesta paperista tämän yksilön. Onneksi sitä punaista paperia sattui oleen valmiina, muuten en olisi inspiraatiopuuskani kanssa kestänyt sitä, että olisi pitänyt vielä kauppaankin lähteä.

Siellä se on, tonttutaulu, ja uskon että se tulee oleen joka joulu tästä eteenpäinkin.