Sivut

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Muumityyny

Eli toisin sanoen haastavin koskaan tekemäni neule, vaikka onkin vain tyyny.


Ohje on alkuvuonna julkaistusta (jälkimmäisestä) Moomin x Novita -lehdestä malli 3: Kuka lohduttaisi Nyytiä -tyyny. En tarkalleen muista, missä vaiheessa kevättä tämän aloitin, mutta pitkiä, pitkiä taukoja on pidetty välissä, koska en vaan kertakaikkiaan aina tähän pystynyt.


Pakko myöntää, että en ole mikään erityinen tämän kyseisen kuvan ja kirjan fani, mutta se jostain syystä kolahti silti niin suuresti, että se vaan oli kertakaikkiaan saatava omalle sohvallensa!


En olisi ikinä uskonut, miten hankala neulottava tämä on, sillä minähän olen suorastaan tasokirjoneuleen kuningatar! Rakastan kirjoneuletta, tykkään tehdä sitä paljon enemmän tasona kuin pyörönä. Intarsiakin sujuu. Silti tämän neulominen oli todella tuskaista.


Tietenkin minun piti ruveta sooloileen, sillä ohjeessa oli valkoisia yksityiskohtia kirjottu jälkikäteen, mutta minähän en päällekirjo, koska en saa siitä siistiä sitten millään ja vaikuttaa muutenkin hankalalta noin suurissa määrin. Niinpä päätin neuloa valkoiset kohdat siinä samalla. Mua ei pelottanut se, että työssä roikkuisi koko ajan jotain noin 8 lankanöttöstä (koska osan kohdista tein intarsiana ja osan lankoja kuljettaen kirjoneuleena), tiesin tottakai että se lankojen selvittely tulee oleen työlästä. Ja niinhän se olikin. Mutta sen lisäksi, että kahden kerroksen välein piti selvitellä kaikki langat, piti myös vetästä kokonaisvaltainen niskahartiataukojumppa, sillä ohjeen seuraaminen oli suoraan sanoen yhtä helvettiä.


Tyynyn kääntöpuoli on yksiväristä vihreätä neuletta, tein sen neulefestariviikonlopun aikana.


Olen kokenut kaikenlaisten neulekaavioiden seuraaja, mutta tämä oli kyllä ihan omaa luokkaansa. Lehti ei tietenkään pysynyt millään auki koko aukeaman kokoisen kaavion kanssa. Sen sai sentään toimiin erinäisillä pyykkipoikaviritelmillä.

Kaavion lukemista helpottavista kymmenen ruudun välein menevistä apuviivoista puuttui osa.

Lehteä oli vaikea saada pönkättyä mihinkään silmän korkuudelle ja jatkuva niskat jumissa alaspäin tuijottaminen teki hommasta todella kivuliasta. Jos tein yli 10 riviä päivässä, migreeni oli taattu kaikista venyttelyistä, jumpista ja kylmägeeleistä huolimatta.

Koska kaavio oli todella iso ja värikäs, ei suurentavan kopion ottamisesta olisi ollut juurikaan apua, ellei käyttäisi julisteen kokoista paperia, minkä seuraaminen sitten tietenkin olisi jo hankalampaa.


Tyyny kuitenkin lopulta valmistui ja se on UPEA. Niin hieno, että sen neulomisen tuska unohtuu varmasti aika nopeasti.


Langat on hyvin pitkälti ohjeen mukaista Moomin x Novita Muumitaloa. Mustaa ja valkoista oli omissa varastoissani, epäilin valkoisen olevan 7 veljestä ja mustan Kaupunkilangan Kivijalkaa. Vihreä on 7 veljestä, sillä katsoin sen olevan niin saman sävyistä, kuin vastaava Muumitalolanka ja kun sitä meni useampi kerä, ihan budjettisyistä valitsin sen.

20 kommenttia:

  1. Upea tyyny! Varmasti kaiken vaivan väärtti. :)

    VastaaPoista
  2. Neuleprosessi kuin pitkittynyt alatiesynnnytys, mutta lopputulos on mitä parhain!

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Niin on, ihan pakko oli saada tehdä, vaikka olikin työläs.

      Poista
  4. Vau! Mitäpä tähän muuta. Paitsi, että mistä sun pökät on? (tyynyyn en kykene, mutta jos saisin edes housut)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on Martinexilta. Tässä suora linkki legginsseihin: https://www.martinex.fi/muumi-elise-leggingsit-hemulit-vihrea

      Poista
  5. Toi on niin hieno tyyny! Mulla on toi lehti missä kyseinenn ohje on ja se houkuttelee kauheasti kun on niin hieno mutta mutta... Ehkä sitä joskus uskaltaisi yrittää :)
    Sulla on muuten mun mielestä ihan kaikkein kivoin blogi! Kiitos siitä.

    Irma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskalla vaan, eihän se sinänsä vaikea ole, työläs vain :)

      Kiitos paljon, ihana kommentti! :)

      Poista
  6. Ihan sairaan hieno tyyny!
    Tää sun blogi on ainut mitä pystyy ilman että tulee upeista töistä huonommuuden tunne. Ja se on nimenomaan hyvä juttu, oot tosi aito ja tästä blogista välittyy persoonallisuus. Kiitos siis kun tätä jaksat kirjoittaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)

      Välillä nykyään kyllä mietin, että miten tätä blogia jaksan, kun kaikki tuntuu olevan vain instargramissa, mutta sitkeästi yritän vielä :D

      Poista
  7. Mulla on sama tyyny kesken. Tainnut odotella koko kesän että saisin tehtyä viimeisen kolmanneksen. Mua vaan valmiiksi tuskastuttaa ajatus niistä silmukoinneista. Olisi pitänyt tehdä kuten sinä ja neuloa ne samalla niin eivät veisi intoa koko hommasta.

    VastaaPoista
  8. Aivan ihana! Kuka lohduttaisi Nyytiä? on mun ihan lempparikirja lapsuudesta ja kulkenut mukana läpi elämän, ja rakastan siinä aivan kaikkea, myös näitä kuvituksia. Mun taidot (tai kärsivällisyys...) ei taitaisi kuitenkaan riittää moiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, mä en taas ole tainnut koko kirjaan koskaan edes lukea. Ehkä pitäisi!

      Poista