Sivut

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Drive in -telttaretki metsään lasten kanssa

Ollaan telttailtu lasten kanssa tähän asti lähinnä Nuuksiossa, koska se on ns lähellä ja sinne pääsee myös bussilla. Se nyt kuitenkin on vain fakta, että niin kauan kun lapset eivät itse kanna rinkkoja, keikkuu telttaretken tavaramäärä mahdollisen ja mahdottomuuden rajamailla. Etenkin, jos juomavesi pitää kantaa myös kotoa ja jos ei ole aivan varmaa, jaksaako lapset patikoida itse vai pitääkö niitäkin kantaa. Nuuksiossa kun väkisinkin joutuu käveleen useamman kilometrin ennen leirintäpaikkaa (kansallispuistoissa kun saa pystyttää teltan vain merkityille alueille) ja juomavettä ei ole, ellei sitä keitä järvivedestä (se on ihan ok ja kestän asian mikrobiologiselta ja kemialliselta kannalta kyllä, mutta ihan paskaltahan se maistuu).

Makuupusseja ja -alustoja saa tottakai myös hyvin pieneen tilaan menevinä, jolloin ehkä olisikin mahdollista tunkea yhteen rinkkaan kolmen ihmisen tavarat, mutta etenkin kun omistetaan kattava valikoima kyseisiä tarvikkeita jo ajalta ennen lapsia ja kun ei kovin montaa kertaa vuodessa telttaretkillä käydä, niin ei ole välttämättä erityisen järkevää hankkia kaikkia tavaroita uudelleen, koska ne ovat kuitenkin aika hintavia.

Näistä syistä johtuen oli tänä kesänä hakusessa Drive in -metsäretkikohde, eli sellainen, johon olisi parkkipaikalta maksimissaan puolen kilometrin matka. No okei, ei tarvinnut varsinaisesti edes hakea, siskoni oli ehdottanut tätä alunperinkin jo monta vuotta sitten. Nimittäin Evon retkeilyalue Hämeenlinnassa/Padasjoella. Sinne siis lähdettiin. Meidän perhe ja mun isosisko.


Autolle oli matkaa pari sataa metriä, mutta jos telttapaikalle oltaisiin tuotu sokkona, olisi mennyt ihan täydestä, että oltaisiin muka kauempanakin sivistyksestä. Parkkipaikan läheltä sai myös puhdasta juomavettä. Sekä kaivosta pumppaamalla, että oikein talon seinässä olevasta hanasta.


Leiripaikoilla oli kaikki mukavuudet eli grillipaikat puuvarastoilla ja huusseilla. Puut piti itse sahata pienemmiksi ja kirvestellä klapeiksi, joten täysin kädettömänä ei pärjää.


Paikka oli selvästi kalastajien suosiossa, sillä niitä oli paljon! En ole missään aiemmin edes nähnyt ihmisiä vaeltelevan sillä tavalla kalastuskamojen kanssa. Järvestä löytyi kuitenkin uimarantakohta, jossa kalastaminen oli kielletty. Muualla en olisi uskaltanut paljaalla jalalla veteen astuakaan ja kalastajatkin ystävällisesti vielä koukuista pohjassa ja rantaheinissä varoittivat.





Retki sujui tavalliseen malliin. Esikoinen rakastaa sekä nuotion sytyttämistä että sammuttamista ja pienempi kikkailee omia taaperojuttujaan. Alueella meni sopivan lyhyitä kävelyreittejä lapsille. Pitkospuut ja sillat olivat kyllä aika huonossa kunnossa. Mustikoita oli metsä täynnä, melkein harmitti, että drive in -mallistamme huolimatta ei tullut otettua marjaämpäreitä ja poimureita mukaan. Eipä sillä, että autoon olisi edes mahtunut.




Molempina päivinä oli hellettä, joten yöllä tarkenemisesta ei ollut huolta. Makuupussit olivat mukana, mutta toimivat lähinnä peittoina, jos sitäkään, sillä oli tosiaan kuuma. Jos ei olisi ollut niin paljoa ötököitä, olisi ollut kiva kokeilla nukkua ihan vain riippumatossa.



Kiitos helteiden, sain itsekin heitettyä useamman vuoden vanhan talviturkkini.


Pakatessani tavaroita retkelle, juhlin ja ylistin omaa pari vuotta sitten kirjoittamaani postausta siitä, miten ja mitä pakata telttaretkelle lasten kanssa. Silti unohdin ottaa jonkinlaiset släbärit mukaan. Lapset kastelivat kenkänsä saman tien ja pienimmäinen viettikin ison osan retkestä sukkasillaan, paljain jaloin kun ei halunnut kulkea.

9 kommenttia:

  1. Moikka.

    Mille parikkipaikalle jätitte auton? Ollaan suunniteltu telttaretkeä lasten kanssa tuonne, mutta leiripaikan valinta on vielä vaiheessa. Teidän reissu kuulostaa ihan mahtavalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niemisjärven parkkipaikka, oletan. En kyllä varmaksi tiedä nimeä (en ollut kuskina), mutta Niemisjärven opasteseinä siinä oli lähellä ja se uimaranta.

      Poista
  2. Kiva telttailuretki teillä ja sääkin suosi. Tuo viimeinen kuva on mainio, oikeaan aikaan kuvaaja paikalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sää suosi vähän liikaakin, mutta onneksi sieltä sai sitä juomavettä paikan päältä.

      Poista
  3. Entisenä paikallisena on ihan pakko korjata, että olette käyneet Lammilla, vaikka siellä nykyään Hämeenlinnan kyltit onkin. Mun lapsuudessa Evolla käytiin aina puolukassa ja sitten siellä oli jossakin uimaranta jota sanottiin Rivieraksi, mutta se ei ollut tuo kuvassa oleva kun siellä ei muistaakseni ollut laituria. Kaikki nuo kalastus- ja retkeilyjutut on tulleet vasta myöhemmin. Hienoja paikkoja. Mari K.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä käsitin, että Lammi on entinen kunta ja kuuluu nykyään Hämeenlinnaan eli näin turistina voimme sanoa käyneemme Hämeenlinnassa. Tiedän kyllä Lammin, olen useasti käynyt siellä Pellavarockissa nuorempana :) Mutta jos olisin maininnut olleemme Lammilla, joku olisi tullut korjaan, että kuuluu nykyään Hämeenlinnaan, semmosta tää bloggaaminen on :D :D :D

      Hieno paikka se kyllä on!

      Poista
    2. Niinpä: Hämeenlinnan Lammilla, Evolla. Mutta ei Padasjoella, joka myös tekstissä mainittiin. Padasjoelle (edelleen itsenäinen kunta) on 50km Lahdesta pohjoiseen. Kiva retkipostaus!

      Poista
    3. No, Padasjoen nappasin ihan vain siitä, että tekemäni googletuksen perusteella (Metsähallituksen ylläpitämä luontoon.fi, ja kaikkitietävä Wikipedia) Evon retkeilyalue on merkitty sijainniltaan Hämeenlinnaan ja Padasjoelle. Näihin lähteisiin luottaen kirjoitin tekstini. Blogipostauksia varten tarkistan paljon asioita ympäri internettiä pelkän perstuntumani sijaan ja nyt päädyin tällaiseen Hämeenlinna/Padasjoki lopputulokseen.

      Poista
  4. Me käytiin vastaavalla telttaretkellä Nuuksion Klassarinkierroksella. Mukana oli 4 v lapsi, joten kävelyn autolta leiripaikalle piti olla riittävän lyhyt. Autolta käveli 800 m Saarilammen rannalla sijaitsevalle leirintäpaikalle, joka oli hyvä (tulipaikka, WC, puuvaja). Suosittelen!

    VastaaPoista