Muistatteko ensimmäisen itselleni neulomani villapaidan parin kuukauden takaa? Sittemmin mallin suunnittelija julkaisi paidasta myös lasten version ja samantien ostaa päräytin ohjeen ja kaivoin kaapista langat. Ja siinä se nyt on: tyttären samispaita!
Ohje: Sunset Highway Mini (Caitlin Hunter)
Langat: Puffala Sukka-Puffa (sävyssä dark grape, eli tuo tumma violetti), Handun merinosukkalanka (tuo sinisävyinen), Hedgehog fibers sock yarn (sävyssä birhtday cake eli tuo vaalean violetti) ja päävärinä Kässäkerho Pom Pom Sock Blank (merinosukka) sävyssä mehujää.
Puikot: 4 mm, paitsi resorit 3 mm ja hihat neuloin 3,5 mm, sillä en halunnut yhtä jättimäisiä hihoja, kuin omassa paidassani oli.
Koko ja muokkaukset: Koska minulla on pirun tiukka käsiala, niin siitä huolimatta, että otin ohjeen suositusta isommat puikot, valitsin 4-vuotiaan koon, vaikka lapsi on normaalikokoinen 2-vuotias ja silti neuloin reilusti lisämittaa skandinaavisen pitkäselkäiselle taaperolle, eikä tullut kyllä yhtään liikaa. Hihoista tein ohjetta timmimmät ja jätin ennen resoria olevat vähennykset tekemättä, koska en halunnut samanlaisia pusseja, kuin omassa paidassani.
Vähän villi kortti oli käyttää paitaan Sock Blankkia, mutta se oli ainut tuollainen fingering-paksuinen merinohommeli, mikä pienestä lankavarastostani mätsäsi ja kun tosiaan en malttanut odottaa sen vertaa, että kävisin lankakaupassa tai tilaisin jostain. Mulla ei ole ollut mitään ongelmaa neuloa noista sukkalankuista sukkia, ne kun neulon yleensä 2,5 mm puikoilla eli jälki on tasaisen tiukkaa. Mutta 4 mm puikoilla paitaa neuloessa, ei päästy viimeistelyn jälkeenkään tasaisen sileään jälkeen. Löysät kohdat ovat kuitenkin sen verran tasaisin väliajoin, että oikeastaan se näyttää tarkoituksen mukaiselta pintaneuleelta, joten ei haittaa yhtään mitään. Tässä ei nyt lähikuvaa paidasta olekaan, mutta voitte kuvitella.
Tätä aitamaalausta Myyrmäentiellä Louhelan aseman lähellä olen katsellut jo pidempään sillä silmällä ja viimein oli riittävän herkku neule kuvattavaksi tämän edessä. Harmillisesti kännykkälaadulla, mutta kameran linssi kuvaa sen verran läheltä, että olisin joutunut autotien toiselle puolen kuvaamaan ja sehän ei tietenkään tule kuuloonkaan 2-vuotiaan kanssa, joten näillä mennään, mitä on.
Huolestuneille tiedoksi, että lasta ei jäädytetty harvan ja ohuen villapaitansa kanssa kovin pitkään, vaan poseeraamisen jälkeen puettiin heti haalari takaisin päälle.
Ohje: Sunset Highway Mini (Caitlin Hunter)
Langat: Puffala Sukka-Puffa (sävyssä dark grape, eli tuo tumma violetti), Handun merinosukkalanka (tuo sinisävyinen), Hedgehog fibers sock yarn (sävyssä birhtday cake eli tuo vaalean violetti) ja päävärinä Kässäkerho Pom Pom Sock Blank (merinosukka) sävyssä mehujää.
Puikot: 4 mm, paitsi resorit 3 mm ja hihat neuloin 3,5 mm, sillä en halunnut yhtä jättimäisiä hihoja, kuin omassa paidassani oli.
Koko ja muokkaukset: Koska minulla on pirun tiukka käsiala, niin siitä huolimatta, että otin ohjeen suositusta isommat puikot, valitsin 4-vuotiaan koon, vaikka lapsi on normaalikokoinen 2-vuotias ja silti neuloin reilusti lisämittaa skandinaavisen pitkäselkäiselle taaperolle, eikä tullut kyllä yhtään liikaa. Hihoista tein ohjetta timmimmät ja jätin ennen resoria olevat vähennykset tekemättä, koska en halunnut samanlaisia pusseja, kuin omassa paidassani.
Vähän villi kortti oli käyttää paitaan Sock Blankkia, mutta se oli ainut tuollainen fingering-paksuinen merinohommeli, mikä pienestä lankavarastostani mätsäsi ja kun tosiaan en malttanut odottaa sen vertaa, että kävisin lankakaupassa tai tilaisin jostain. Mulla ei ole ollut mitään ongelmaa neuloa noista sukkalankuista sukkia, ne kun neulon yleensä 2,5 mm puikoilla eli jälki on tasaisen tiukkaa. Mutta 4 mm puikoilla paitaa neuloessa, ei päästy viimeistelyn jälkeenkään tasaisen sileään jälkeen. Löysät kohdat ovat kuitenkin sen verran tasaisin väliajoin, että oikeastaan se näyttää tarkoituksen mukaiselta pintaneuleelta, joten ei haittaa yhtään mitään. Tässä ei nyt lähikuvaa paidasta olekaan, mutta voitte kuvitella.
Tätä aitamaalausta Myyrmäentiellä Louhelan aseman lähellä olen katsellut jo pidempään sillä silmällä ja viimein oli riittävän herkku neule kuvattavaksi tämän edessä. Harmillisesti kännykkälaadulla, mutta kameran linssi kuvaa sen verran läheltä, että olisin joutunut autotien toiselle puolen kuvaamaan ja sehän ei tietenkään tule kuuloonkaan 2-vuotiaan kanssa, joten näillä mennään, mitä on.
Huolestuneille tiedoksi, että lasta ei jäädytetty harvan ja ohuen villapaitansa kanssa kovin pitkään, vaan poseeraamisen jälkeen puettiin heti haalari takaisin päälle.
Sitten vielä kimppakuva Myyrmäen asemalla:
Kyllä nyt kelpaa samistella!
-----
Edit: vielä lähikuva rauhallisempaa taustaa vasten, näkyy käytetyt langat paremmin.
-----
Edit: vielä lähikuva rauhallisempaa taustaa vasten, näkyy käytetyt langat paremmin.
Ihanat paidat teillä molemmilla! Toi mehujää-sock blankin lanka on varsinainen herkku!! Hyvin sopii hänelle <3
VastaaPoistaJoo, olen kyllä tyytyväinen, että käytin mehujäälangan tähän, enkä ”vain” sukkiin :)
PoistaIhanan värikästä! Ja nuo Papun leggarit, iih!
VastaaPoistaEn muista, viittasitko noissa 10-vuotispostauksissa siihen, miten piti löytää kässäilyaikaa perheellistymisen jälkeen vai mistä tämä nyt pongahti mieleeni, mutta toivoisin postausta siitä, millä ajalla ehdit tehdä tämän kaiken ihanan?! Itselläni 1- ja 3-vuotiaat ja palo käsitöiden tekemiseen olisi kova, mutta. Jo ryhtyminen tuntuu olevan korkean kynnyksen takana, kun tietää, ettei pysty uppoutumaan siihen tekemiseen samalla lailla kuin ennen lapsia.
Nuo Papun leggarit on kyllä supersöpöt! Vähän ehkä liian isot vielä, mutta eivätpähän sitten heti jää pieneksi.
PoistaEn muuten tainnutkaan mainita neuleajan löytymisestä noissa 10-vuotispostauksissa! Mutta molemmat lapset ovat siis kotona ollessamme nukkuneet kellon ympäri yöuniaan, joten siitähän sitä aikaa on jäänyt, kun itselle riittää se semmonen 8 tuntia (usein tosin tuli nukuttua vähemmänkin). Nyt kun olen töissä ja lapset päiväkodissa, aikaa on tosi vähän. Lapset nukkuu päiväunet päiväkodissa ja verottaa yöunia ja mulla on tosi aikaiset herätykset kun työt alkaa jo aamukuudelta. Nyt mun salaisuus lienee vain se, että neulon nopeasti ja skippaan kotitöitä. Lisäksi työmatkoja hyödynnän. Ja jos lapset katsoo sulassa sovussa telkkaria, minä neulon.
No nyt on hyvät värit paidassa, ja ihkulangatkin vielä! Kyllä ipanan kelpaa :) Ja se sulautuu muuten kummallisen hyvin tuohon seinämaalaukseen kaikkine väreineen :D
VastaaPoistaTää on niin tätä, että itelleni tein paidan Novitan nallesta ja lapsi saa kaiken maailman hedgehog fibersit :D
PoistaAivan ihana mini sunset! Tosi onnistuneet värit. Ja ihanat samistelupaidat -samanlaiset mutta ei liian samikset, kun eri värit.
VastaaPoistaLiisibet
Kiitos :)
PoistaAivan ihana ❤️ Eikö kastelu tasoittanut blankin kiharoita, vai miten viimeistelit?
VastaaPoistaKiharat tasoittuivat kyllä kastelussa, mutta paksuilla puikoilla kiharaa neuloessa jäi paljon löysiä silmukoita, jotka jäivät näkyviin. Niitä siis oli tosi paljon, joten osa varmasti hävisikin kastelussa, mutta eivät kaikki.
PoistaNo, nyt on kiva samistella. Ihana paita! Ja hauskat seinamaalaukset, pirtsakat!
VastaaPoistaMeillä täällä Vantaalla on kyllö joka lähtöön kivoja seinämaalauksia :)
PoistaMua naurattaa nää huolestuneille tiedoksi jutut aina 😂 Mutta sen verran kauan lukenut tätä että syyt tiedossa 😁
VastaaPoistaKaikki ei tosiaan aina ymmärrä valokuvia varten lavastettuja tilanteita :D
PoistaAivan ihana! Ja tosi hyvin langat sopii.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaMutta nuo huolestuneille... on tän blogin suola!
VastaaPoistaPaita täytteineen on söpö, sopii taustaan.
:D :D :D
PoistaKiitos :)