Sivut

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Hupsistarallaa 10 vuotta!

Mun blogi täyttää tänään KYMMENEN VUOTTA! Sen kunniaksi pitää toki muistella vanhoja, mutta kymmentä vuotta ei noin vain käydä läpi, etenkään kun kuvat pitää etsiä ulkoisilta kovalevyiltä uudelleen, koska blogiin ennen muinoin lisätyt kuvat ovat liian pieniä. Siitä syystä mennään nyt vähän osissa. Tästä kaikki alkoi. Kolme ensimmäistä vuotta.

Historiasta sen verran, että olen aloittanut bloggaamisen vuonna 2003 ja silloin jaoin kuvia käsitöistäni myös erilaisilla foorumeilla ja kuvagallerioissa. Jossain vaiheessa sitä sitten rohkaistui tekeen ihan oman blogin käsitöille ja lopulta tämä jäikin sitten ainoaksi kanavaksi (ja sittemmin toki tuli instagram kulkemaan vierellä). Enpä kyllä olisi silloin vielä mitenkään voinut uskoa, että tänne asti päästään!

2008
Käsityöblogin aloittaessani olin ns valmistumisvaiheessa oleva opiskelija eli viimeisiä rutistuksia tehtiin koulussa ja rahat olivat aivan finaalissa. Eli aikaa käsitöille alkoi olla enemmän, kun opinnäytetyökin oli jo viimeisillä tarkistuskierroksilla. Rahaa tähän harrastukseen ei juurikaan laitettu, materiaalit hankittiin kirpputoreilta tai hyödynnettiin käytännössä roskia (lukuun ottamatta hamahelmet, joita ostin uutena). Tein tosi paljon nimenomaan kierrätysmateriaaleista ja aiheet pyörivät paljolti nörttijuttujen ympärillä. Blogi oli tiukasti käsityöaiheinen, mutta silloin jo elämään kuului matkustelu, museo ja retket. Niin ja rankasti ja usein juhliminen. Se ei tosin enää kuulu (valitettavasti). Pääsin töihin ja rahaa alkoi riittään myös käsityötarvikkeisiin. Mentiin miehen kanssa naimisiin ja neuloin huomenlahjaksi sukat. Silloin se oli olevinaan iso juttu, nyt neuloisin varmaan vähintään villapaidan. Onneksi mentiin siis naimisiin jo kymmenen vuotta sitten, päästin itseni vähemmällä. Ystävien kanssa alettiin kokoontua ompelupiirin merkeissä jokusen kerran. Nykyään siitä käytettäisiin sanamuotoa "ompelulanit". Raahasin ompelukonetta ja saumuria junalla toiselle puolen Vantaata. Ja silloin molemmat koneet olivat vielä kunnon painavia rautarouvia 70-luvulta. Vuonna 2008 siis jo oli ompelulaneja, selfiekuvia ja askarreltiin hamahelmistä ja kutistemuovista. Loppuvuodesta tein ensimmäisen neulegraffitin. Neuloin pelkästään Novitasta (tuona vuonna erityisesti Mambosta, missä oli syksyllä niin ihana värikartta, että muistaisin ilman blogiakin varmasti edeleen) ja kirppislangoista. En osannut tehdä langankiertoa oikein päin eli pitsineuleet eivät onnistuneet.

Virkattu hiivasolu koulun fermentointilabrassa

Blogin bannerikuvaa varten otettu poseeraus silloisen ompelukoneeni kanssa
Vuonna 2008 oli somehittinä LP-levyistä sulatetut kulhot. 
Neulegraffitihommat alkoivat
2009

Vuonna 2009 tein tosi paljon neulegraffiteja ja ruokin luovuuttani erilaisilla luovuutta ruokkivilla tehtävkirjoilla, joista blogissa näkyi eniten Keri Smithin Wreck This Journal. Neulegraffitit näkyivät aika paljon Metro-lehtien lukijoiden kuvia -palstoilla ja Hesarista kävi ihan toimittaja ja kuvaaja tekemässä juttua tästä touhusta. Olin silloin tosi tarkka, että jos haastis on mun nimellä, niin blogia ei saa mainita ja jos taas haastiksessa puhutaan blogista, mun nimeä ei saa mainita. Yritin pitää siviiliminän ja blogiminän erillään ja bloggasin niin sanotusti kaapissa. Vuonna 2009 liityin Ravelryyn, kävin ensimmäisen kerran Karnaluksissa, eli olin selkeästi tainnut siis löytää lankakaupat. Loppuvuodesta ostin bloggaamista varten järjestelmäkameran. Se sama on mulla edelleen käytössä (mitä nyt kolmekymppislahjaksi sain siihen paremman linssin), enkä edelleekään osaa säätää siitä juuri mitään. Muuten mentiin aika samalla meiningillä, kuin edellisenä vuonnakin. Nörttiaskarteluja, kierrätysmatskuja, simppeleitä neuleita ja ompeluksia.

Neulegraffitin kiinnittämistä
Vanhasta hupparista ompelin hameen. Kävin tosi paljon Bodypumpissa ja spinningissä, siitä vyötärö.
Legokorvikset
Pienen pieni neulegraffiti
Tuhottava tehtäväkirja
Puhelinlaukku
2010
Vuonna 2010 neulegraffiti-innostus ja krapulassa neulominen jatkuivat. Selkeästi olin jo löytänyt ohuet sukkalangat ja tein silloiset somehuivitkin: baktuksen ja lacy baktuksen. Ompelun suhteenkin tapahtui etenemistä. Taisin alkaa lipsua blogin suhteen vähän kässäaiheiden ulkopuolellekin, vaikka yritin kaikkeen löytää jonkin aasinsillan käsitöihin. Se oli helppoa senkin vuoksi, että joka ulkomaan reissulla (ja toki kotimaankin) tuli laitettua neulegraffiteja. Sai sit samalla näytettyä ja kerrottua vähän muutakin. Muistan vuoden 2010 jotenkin erityisen ihanana! Oli paljon kaikkea tosi kivaa!

Lentokoneessa neulomista bambupuikoilla 
Villahousut! Ja perus keskeneräisten neuleiden kaaos sohvalla
Alkoi harmittaan, kun en opiskeluaikoina ostanut insinöörilakkia, virkkasin sellaisen sit jälkikäteen kun mentiin veteraaneina insinööriopiskelijapäiville
Ekat polvisukat! Ja ekat sukat ylipäätään ohuesta sukkalangasta.
Pikkusiskon kanssa yhteinen harrastus


Pöllömekko!


Kyllä, meillä on ollut sama verho keittiössä vuodesta 2010. Asuntokin vaihtunut välissä, mutta tyyli pysyy. On se kerran vuodessa kuitenkin pesukoneessa käytetty.

28 kommenttia:

  1. Mä oon lukenut sun blogia melkein alusta asti, sillä löysin sen vähän ennen kun aloin odottaa mun esikoista ja sehän täyttää hitto vie jo kohta kahdeksan! Aika ilmeisesti kuluu, kun tällaista pääsee tapahtumaan. Tajusin myös tämän blogipostauksen myötä olevani aikuinen, enkä enää juuri teini-iän ylittänyt :D Ihanan nostalgiapläjäys, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle itselleni tuli ihan sama fiilis, siis että olen kasvanut aikuiseksi :D Alkaa vanhat postaukset melkein jopa hävettään, mutta no, ne ovat siltä ajalta, kun olin nuori ja silloin olin sellainen :)

      Poista
  2. Onnittelut esiteini- ikäiselle blogille ja sen emännälle! Tuo vikan kuvan verho on jäänyt erityisesti mieleeni.

    VastaaPoista
  3. Onnea blogillesi!!! Nuo neulegraffitit on niin hienoja. Olen haaveillut monta vuotta, että laittaisin vanhoja pitsiliinoja meidän tienvarressa olevaan kuusen runkoon (jota on jouduttu karsimaan). Mies pitää minua ihan hulluna ja ei anna laittaa! XD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laita vaan, kyllä miehen silmä niihin sitten tottuu, kun näkee ensin, miten hienoja ne on!

      Poista
  4. Onnea blogille ja hitto tuo puhelinlaukku on magein ikinä!!! Vieläkä sulla on se tallella? Oisko myynnissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on mulla käytössä edelleen spesiaalitilaisuuksissa :D

      Poista
    2. Jos joskus päätät luopua siitä niin ilmottele :)

      Poista
    3. Mulla oli vihreäkin puhelinlaukku, keinokuitutekonahkaa, kuten tämäkin, ja siitä laukusta meni pinta rikki kymmenen vuoden jälkeen. Pahoin pelkään, että tälle käy vielä samoin :(

      Poista
  5. Onnea 10-v blogille ja sen pitäjälle! Mä olen aina ihaillut sun tapaa tehdä käsitöitä. Mä olen sellainen viimeisen päälle pilkunviilaaja ja siksi monet ideat kuolevat jo alkuunsa, kun epäilen saanko tehtyä täydellisen. Sun blogi on varmaan ainoa kässäblogi (tai mikään blogi), mitä ole jaksanut seurata vuodesta toiseen. Kiitos ihanasta blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen tässä kymmenessä vuodessa kehittynyt enempi sinne piökun viilaajan suuntaan, mutta edelleenkään en silti täydellisyyttä käsitöiltäni vaadi :) Rentous pitää olla mukana, mutta toki mitä kalliimpiin materiaaleihin sitä on siirtynyt, on kasvanut myös paine onnistua. Kiitos kauniista sanoista :)

      Poista
  6. Minä muistan alottaneeni seurailun villahousujen ja puhelinlaukun seutuvilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli todella pitkään olet ollut mukana :)

      Poista
    2. Niin minäkin! Juuri samat muistui mieleen. Onnea Terhi ja Hupsistarallaa! Kyllä mä voin seuraavatkin 10 vuotta lukea. Hupsistarallaa ja Project Mama on mun lempiblogit(:

      Poista
  7. Paljon onnea! ❤ Kymmenen vuotta on kyl jo tosi pitkä aika. Huimaa. Monenlaista oot kyl ehtinytkin tekemään. Hieno tuo verhohommeli. Toivottavasti jatkat vielä vaikka seuraavat 10 vuotta. Blogiasi on ilo lukea. ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on kyllä tosi pitkä aika, hämmentävää! Mutta ei voi ainakaan sanoa, että on mennyt hujauksessa, sillä kyllähän tässä on tosiaan kaikenlaista ehtinyt tehdä :D

      Kiitos! :)

      Poista
  8. Grattis till din fina 10-åriga blog. Tuulikki

    VastaaPoista
  9. Voi, tätä on tosi kiva lukea. Onnea blogille! Mietin mistä asti oon itse seurannut ja ainakin noi villahousut muistan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Villahousut oli kyllä huikeat! Tai ovat edelleen, onneksi niistä tuli silloin vähän liian isot, niin mahtuvat vieläkin :D

      Poista
  10. Onnea blogillesi edelleen! Hauska aikamatka. :)

    VastaaPoista
  11. Onpa hauska nähdä, mitä kaikkea on ehtinyt vuosien mittaan tehdä! Onnea! :)

    VastaaPoista
  12. Isot onnittelut pitkästä blogitaipaleesta! Oli tosi mukava lukea ja katsella kuvia alkuajoilta. Idearikkaita ja mukavia tulevia blogivuosia toivottelen ja jään seuraamaan jatkossakin :)

    VastaaPoista