Hupsistarallaa 10 vuotta, muistelot osa 3

2014
Tammikuussa 2014 palasin töihin ja lapsi meni päiväkotiin. Olin koko vuoden kuitenkin osittaisella hoitovapaalla siten, että keskiviikot olin lapsen kanssa kotona. Tai siis ei about koskaa oltu kotona, vaan käytiin keskiviikkoisin lapsen kanssa retkillä. Eli blogin retkipostaukset kasvoivat hurjasti. Taapero innostui junista ihan tosissaan ja tänä vuonna käytiinkiin kaikilla mahdollisilla museojuna-ajeluilla, mihin vaan kerettiin ja ymmärrettiin mennä, ja erilaiset juna-aiheiset museot tulivat hyvin tutuiksi. Liityttiin miehen kanssa museorautatieyhdistykseen ja hommasta tuli tosiaan koko perheen yhteinen innostus. Eiran langat -lehdessä julkaistiin mun neuleohje ja poika teki mallikeikan Mainio Clothingille. Töissä oli loppuvuodesta yt-neuvottelumeininkiä ja vitsillä heitin, että pitää tehdä yt-vauva. Oikeasti oltiin aloiteltu vauvan tekemistä jo muutenkin, haha.

Satunnaisia sankareita -takki

Taaperon "opiskelijahaalari" päiväkodin vappujuhlaan

Lippapipo, minkä ompelin vanhoista legginsseistäni ja koristelin kangasmaalilla painamalla legopalikalla kuvioita

Kauluriohje Eiran langat -lehdessä

Neuloin lapselle aivan ihanan villapaidan. Pipo on ommeltu vanhasta paidastani.

Poika oli mallina Mainion AW14 mallistossa

2015

Vuosi alkoi positiivisen raskaustestin merkeissä. En muista yhtään, tapahtuiko tänä vuonna blogin kannalta mitään muuta erityistä, kuin tämä iloinen perhetapahtuma (mikä tietenkin näkyi siinä, että ompelin ja neuloin tosi paljon vauvajuttuja). Tai no joo, tänä vuonna aloin pitään joulukalenteria blogissa! Ja loppuvuodesta pääsin Suuri käsityölehden Taitava tekijä -palstalle, aikamoista!

Nollan vesipilarin kesähaalari

Äitiyspakkauksen värimaailmaa vähän uusiksi Dyloneilla

Virkattu lippapipo

Virkattu vaunuverho

Toinen minivauva

2016

Nyt meni neulemaailma uusiksi, kun suomalaisetkin alkoivat tehdä neulepodcasteja. Ja Jyväskylässä alettiin järkätä neulefestareita. Kiitos näiden kahden osatekijän, aloin itsekin neuloon niistä pirskatin kalliista käsinvärjätyistä langoista ja neuloin heti kättelyssä kaksi Stephen Westin huivia ihan vain koska olin menossa Stepen kurssille neulefestareilla (tosin ne eivät olleet kalliista langasta). Tänä vuonna virkattiin sairaaloihin keskosvauvoille turvalonkeroita ja Eilen tein -Hannen kanssa pidettiin turvalonkeroilta Lankamaailmassa. Loppuvuodesta lonkerot vaihtuivat sinivalkoisiin sukkiin, kun joku keksi, että neulotaan kaikille Suomi100 -vuonna syntyneille sinivalkoiset villasukat. Tein aika hemmetin monet, kun vähän totanoin hurahdin.

ikuisuusprojekti alkoi

Kävin radiossa höpöttämässä neuleista, toinen kerta blogiurallani. 

Ja mihin muuhun ne luksuslankansa sitten käyttäisi, kuin taaperon vaatteisiin

Suomi 100 -vauvoille sukkia

Tämän haalarin neuloin kyllä jo 2015, mutta sopivan kokoinen se oli vasta 2016

Virkattu vaunulokerikko, ihan älyttömän kätevä edelleen!

Nämä pakkasin mukaan neulefestareille

Paperiveneneule pojalle. Ite suunnittelin.

Turvalonkero

Eka Steppehuivini

Toinen Steppehuivini

2017

Tapahtuiko vuonna 2017 enää mitään uutta ja ihmeellistä? Palasin syksyllä töihin ja olen niin uponnut ruuhkavuosien suohon, että pää lyö ihan tyhjää. No, ainakin kokeilin itse värjätä lankaa, sukkalankut rantautuivat Suomeen ja musta oli juttu Unelmien käsityöt -lehdessä. Neuloin itselleni synttärilahjaksi box of socksin, eli laatikollisen ihania sukkia. Neulepodcastit syrjäyttivät osaltani lähes kokonaan Netflixin. Jyväskylän neulefestarit ja Tampereen kässämessut olivat jälleen kerran todella odotettuja kässätapahtumia. Neuloin miehelleni villapaidan.

Sateenkaaripäiväpeite tilkuista

Itse värjäämäni sukkalankku

Virkattu knalli, mikä päässä seikkailin kesän reissut

Luotolaispaita miehelle. Paita käytiin kuvaamassa tietenkin Hailuodossa.

So faded -paita tyttärelle

Box of Socks

2018

Ja niin päästiin tähän kuluvaan vuoteen. Minulla ei nyt ole paljastaa yhtään mitään erikoista tulevaisuuden suhteen. Näillä mennään, mitä on, ja katsotaan minne tie vie :D

Ei kyllä sanat riitä kertomaan, miten iloinen olen siitä, että teitä on noin älyttömän paljon siellä mukana seuraamassa ja pitämässä hyvää henkeä yllä. Olen kasvanut paljon käsitöiden tekijänä, bloggaajana, ihmisenä (kyllä, myös fyysisesti, vaikka henkistä puolta lähinnä tässä ajattelin) ja äitinä tänä aikana. Kiitos! Tästä jatketaan sitten taas uusin jutuin!