Lapsimessufiilikset 2017

Sisäänpääsy blogipassilla

Monet ovat hehkuttaneet, että tänä vuonna Lapsimessut olivat jotenkin erityisen kivat, ja itse liityn ylistyskuoroon myös. Nyt tosiaan jotenkin oli vielä entistä mukavammat messut, kuin yleensä, vaikka tämä lempparitapahtumiini kuuluu muutenkin. Messut olivat siis viikonloppuna ja tässä minun fiiliksiäni.

Vaikka pyrin mahdollisuuksien mukaan käymään messuilla ilman lapsia, mua silti lämmitti aivan valtavasti tämä esteetön kulku, mitä aina ei ole ollut tarjolla. Itse menen rattaiden kanssa Lapsimessuille enää vain pahimmissa painajaisissani, mutta monilla on se tilanne, että on mentävä rattaiden kanssa tai jätettävä kokonaan menemättä. Joten sympatiat kaikille rattaiden kanssa messuileville.

Tänä vuonna taas raha vaihtoi omistajaa, mutta semmoisia ostoksia ei tullut tehtyä, mistä olisi tarvinnut jälkikäteen potea morkkista. Itselleni jäi tänä vuonna aivan erityisesti mieleen Blaa!, joka oli vaihtanut tyyliään aika radikaalisti sitten viime näkemän tai sitten olen vain elänyt aika pitkään tynnyrissä. Ne vaatteet olivat niin kivoja, että kävin oikeasti neljä kertaa kiertämässä koko osaston läpi. Olin aivan varma, että ostan sieltä vaikka ja mitä, mutta aina viime hetkellä vein kuitenkin vaatteet takaisin rekkiin, koska ne olivat niin vaaleita. Olen lämmennyt aivan tosi paljon pastelliväreihin ja itsekin tykkään nykyään pukeutua paljon harmaaseen, mutta nuo olivat niin aran vaaleita, että pystyin sijoittamaan niihin jo etukäteen tomaattikastiketahrat, joille ei parhain marttakaan voi enää tehdä mitään. Ja kun sen yhden harmaan hupparin meinasin pojalle hankkia, alkoi sitten ärsyttään sekin, että miksi pojalle pitäisi aina hankkia harmaata (olin juuri hetki sitten ostanut harmaat Papun polvipaikkahousut), joten marssin hyödyntään Mellin messutarjoukset ja saatiin vähän väriäkin. Mutta voi hitsi, miten nuo Blaat olivat suloisia!

Lastenvaatehysteriaa olen nähnyt paljon, mutta nyt näin taas jotain uutta. Gugguun osastolla oli leveäharteiset järjestyksenvalvojat ja osastolle jonotettiin ja sinne siis pääsi vain rajattu määrä ihmisiä kerrallaan. Ostokset oli pakattu ylellisen näköiseen kiiltäväpintaiseen paperikassiin, jossa oli narunyörit. Nyt viimeistään vakuutuin siitä, että ei ole mun juttu se merkki, ei. Kauniitahan ne vaatteet ovat, siitä ei pääse mihinkään (ja aivan pirun kalliita). Erittäin hyvä asia silti tuo jonotus ja järkkärit, koska aiemminhan siellä on suunnilleen revitty toisiltaan hiuksia päästä. Lastenvaatteet ovat vakava asia.

Hauskaa oli, kun keskellä messualuetta oli Lidlin osasto ja myivät vaippoja todella halvalla. Siis TODELLA halvalla. Itse olen vaippojen suhteen merkkiuskollinen (Muumi), mutta aina jos on joku älyttömän hyvä tarjous, teen kyllä syrjähyppyjä. Kuten nytkin. Se tunne kun tajusi, miten paljon SÄÄSTI raahatessaan ne Lidlin vaipat sieltä messuilta niin karisi loputkin mahdolliset morkkikset muista ostoksista. Haha, just mahtava veto Lidliltä!

Kotona olin jo päättänyt ostaa tyttärelle Paapiin Helmi-tunikan, jos niitä vain siellä on (oli!) ja jonkin mekon Roolta. Roon kojulta lähti kassan kautta mukaan myös kangasta ja kangashommiksi meni Metsolankin osastolla. Metsola ei myy enää kankaita nettikaupassaan, joten tällaiset messut ja pop upit ovat käsittääkseni ainoita mahdollisuuksia niitä saada. Lapset ovat vihdoin ja viimein innostuneet mun Pupu Tupuna kirjastostani ja hankin siis Pupu Tupuna kangasta. Olisin voinut laiskuuksillani ostaa Pupu Tupuna -mekon valmiinakin, mutta meillä on muutamia Metsolan mekkoja ja minusta ne ovat vähän turhan pitkiä ja olisi hölmöä lyhentää kallista mekkoa, jos voi ostaa paljon edullisemmin kankaan ja ommella siitä sopivan pituisen mekon itse. Muuten kyllä tykkään Metsolan vaatteista tosi paljon, ne säilyvät minusta kaikista parhaimman näköisinä ja kirppislaatikosta aina erottuvat edukseen. Ei ole luomua, mutta itse arvostan enemmän sitä, että vaate kestää useita käyttäjiä hyvän näköisenä.

Messuilla oli paljon aivan ihania rusettipantoja, mutta jätin väliin koska haluan kuitenkin peittää lapsilta koko pään auringon vuoksi eikä käytetä asustepantoja sisällä. Mutta voi että ovat suloisia. Ei nyt liity messuihin, mutta tilasin juuri hiljattain tytölle rusettiturbaanin Pono Designilta. Laitan siitäkin kuva, koska jee, ihanaa, lastenvaatteita!

Jos vielä palataan messuaiheeseen, niin tehtiin tänä vuonna kuten viimeksikin, eli palatessani messuilta, sinne lähti mies jäbän kanssa kiertään lastenjuttuja pahimman ruuhkan ollessa jo ohitse. Ja toki käymään samaan aikaan messarissa olevilla pienoismallimessuilla. Siellä oli tsekattu pienoisrautatiet, pompittu pomppupatjalla, käyty paloautossa ja osallistuttu liikenneopastukseen ja sen jälkeen ajeltu liikennerataa polkuautolla. Tuo hauskuus löytyi Outlet expon puolelta. Hauskaa oli ollut.

Itse kiersin ahkerasti myös kaikki reissailuun liittyvät osastot ja keräsin kassiin täyteen matkailuesitteitä. Oli kuin meille suunnattu Kotka-Hamina ja Rovaniemi. Olen nimittäin lähdössä lasten kanssa Rovaniemelle kaupunkireissulle aivan kohta! Ja Kotkassa rampataan mun siskon luona tuon tuosta ja se Hamina on vielä tsekkaamatta. Uusi Muumimuseo Tampereella kiinnostaa kovasti ja poika ilmoitettiin jo minimaratonille Helsinkiin.