Jyväskylän neulefestarit ja lankaunelmia

Melkein voisi kyllä käyttää ihan sitä p-sanaa tässä yhteydessä mutta mennään nyt Reginatyylillä vain unelma-sanalla! Eli terveisiä Jyväskylän neulefestareilta! Piti kirjoittaa koko stoori yhteen postaukseen mutta kun katsoin kamerasta paljonko mulla on kuvia pelkistä langoista niin on ehkä parempi vähän pilkkoa. Eli jos joku muukin valvoo vielä tähän aikaan, on näitä ehkä mukava katsella ennen nukkumaan menoa.

Neulefestareilla oli siis myyntitapahtuma Toivolan vanhalla pihalla.

Olin jo etukäteen katsellut sillä silmällä Kässäkerho pom pomin, uuden ihanan näköisen lankakaupan, meininkiä, kudontakehyksiä ja lankoja ja on nyt pakko spoilata heti näin alkuun että tein ostokseni nimenomaan täältä.

Lentävällä lapasella oli lankojen lisäksi myös ihania Debbie Blissin mukeja.

Ranskalainen La Bien Aimée oli ilmeisen suosittu mutta kuulin huhua että lankojen hiplailu oli aiheuttanut aluksi kulttuurishokkia sillä Ranskassa ei ole tapana lääppiä tuotteita ilman ostamista. Se sai kyllä miettiin että onhan se aika hassua toisaalta että Suomessa niitä hipelöidään ja hinkataan suunnilleen poskea vasten moneen kertaan ennen kuin joku sen sitten aarteekseen ostaa ja iso osa neulojista nimenomaan haluaa hipelöidä lankoja sen sijaan että ostaisivat kuvan perusteella netistä.

Itsehän upotin sormiani surutta Louhittaren luolan, Lanitum ex machinan, Ikken ja Puffalan  ja monen muun lankoihin. Enkä edes ostanut. Paitsi no ehkä yhden.

Yritin myös silitellä alpakoita huonolla menestyksellä mutta ei se mitään, voin silitellä sitten kun villanne on lankana.

Olin budjetoinut että saan ostaa yhden vyyhdin itselleni ja yhden siskolleni (joka palkatta vahtii lapsiani niin usein että haluan aina toisinaan lahjoa). Kuten olette ehkä huomanneet, en juurikaan neulo (enkä siis myöskään niitä osta) kalliista käsin värjätyistä langoista joten en ollut erityisen herkkä houkutuksille, varsinkin kun ennen lähtöä vielä pakotin itseni lukemaan moneen kertaan Kelan kirjeen että minkä verran se kotihoidontuki tosiaan olikaan.  Ettei sitten luule itsestään ja pankkitilistään liikoja. Tosiaan, pom pom -lankaa ostin ja pitkään harkitsin kahden vyyhdin välillä niin kävi sitten sellainen vahinko että seuraavana päivänä sitä toista, mitä en ostanut vielä ensimmäisenä päivänä, oli vielä yksi jäljellä niin uudelleenajattelin budjettini niin että ostan yhden vyyhdin PER PÄIVÄ. Pom pomissa oltiin otettuja siitä että valitsin molempien päivien ainokaisen heidän langoistaan. No mutta halusin paljon hehkutettua BFL:ää jonka olemassaolosta en vielä kuukausi sitten edes tiennyt ja sitten tuon nöftälangan. Ja tiedättekö mitä, taidan nykyään tykätä myös pastelliväreistä. Niin sitä ihmismieli muuttuu. (Ps. Mervi, se sun tuliaislanka ei ole Pom Pomia, näet sitten huomenna)

Minivyyhdit sain iltabileistä, kuuluivat pääsymaksuun ja olen niistäkin aivan älyttömän onnellinen sillä mulla on työn alla projekti johon ne sopivat kuin nenä päähän!

Aah!