10 / 15

Lokakuussa käytiin mummulassa, mua haastateltiin kässälehden joulunumeron Taitava tekijä -palstalle, intoilin uudesta Virkkurista, mun mies kirjoitti tänne höyryjuna-ajelusta, tein hyviä kirppislöytöjä, leivottiin somehittiomenaruusuja, käytiin ilmailumuseossa ja designmuseossa, vauva kasvoi taas yhden vaatekoon verran, ompelin pehmoja Suomen suurin joululahja -keräykseen ja olin Lankamaailman blogitapaamisessa.

Tuunattua:

pojan paita

Ommeltua:

mekko

pehmoleluja

Lapsen vuosisata Designmuseossa

Museokortti vinkui taas ja käytiin katsomassa Designmuseossa Lapsen vuosisata - Pohjoismainen muotoilu ja lapset 1900-2014 -näyttely. Oltiin kuultu että siellä on leikkipuistovälineitä ja Bobleseja joilla saa leikkiä joten lapset mukaan tottakai. Mä oon ollut aina ihan pähkinöinä noihin leluihin ja lasten juttuihin jo siis ennen kuin itse sain lapsia joten olisin varmasti käynyt joka tapauksessa tsekkaamassa näyttelyn mutta sehän on vain plussaa että siellä viihtyy jäbäkin.

Olen kyllä kasvattanut pojastani melkoisen museofanin. Ja miten hienosti hän osaakaan niissä käyttäytyä! (Voiko tämmöstä sanoa ääneen vai onko se nyt aivan varmaa että ei käyttäydy enää). Asiat joihin ei saa koskea, eivät ole hänelle ongelma, jos ensin pidän huolen siitä että olen kertonut mihin saa koskea ja mihin ei. Tottakai sitä perinteistä pelleilyä on aina että pidetään sormi puolen sentin päässä siitä mihin ei saa koskea mutta se toki kuuluu asiaan. Tyyppi myös tietää että kirjastoissa ja museoissa ei saa huutaa eikä juosta ja noudattaa sääntöä kyllä todella hyvin (kop kop).

Voi sitä päivää kun lapsiparka ensimmäisen kerran joutuu museoon joka onkin ihan tylsä.

Voi, siellä oli kyllä kaikkea ihanaa. Pohjoismaista muotoilua lapsille, tietäähän sen että silmäkarkkia se on! Retrolelut ja -vaatteet on niin ihania! Ja uudemmatkin!

Ja se että siellä oli mahdollisuus leikkiä, oli kyllä tosi kiva. Siis eihän noissa mitään perusleikkipuistojuttuja ihmeellisempiä ole mutta kun ne on museossa sisällä niin onhan se nyt siistiä! Ja paikkana paljon rauhallisempi toki kuin mikään ostoskeskuksen leikkialue puhumattakaan sisäleikkipuistosta. Mutta leikkimisen takia pelkästään tänne ei kyllä kannata pääsymaksua maksaa mutta näyttelyn ohessa tosi kiva juttu!

Tämä kyseinen näyttely on Designmuseossa 13.3.2016 saakka.

Lankamaailman blogitapaaminen

Sain kutsun pk-seudun vakiolankakauppani eli Helsingin Lankamaailman blogitapaamiseen. Yllätyin kuullessani että Lankamaailma täyttää vasta 7 vuotta sillä olin kuvitellut käyväni siellä "aina". Toisaalta ehkä juurikin vasta noihin aikoihin harrastukseni oli edennyt siihen pisteeseen että massiivisen (perityn) jämälankakokoelman ja markettien tarjonnan lisäksi ymmärsin alkaa kaipaan myös jotain muuta. Ja sitä jotain muuta Lankamaailmasta todellakin löytyy sillä valikoima on valtava, mutta niin on kauppakin joten siellä on hyvin miellyttävää kierrellä.

Kauppa sijaitsee Oulunkylässä Ogelin "ostarilla" ja sinne pääsee näppärästi junalla tai jokeribussilla. Junalla tullessa kannattaa poistua asemalaiturilta Helsingin suuntaan, pääsee tosi suoraan kauppakeskuksen takaovesta lankakauppaan ;)

Kuten on varmaan aika selvästi käynyt ilmi, en harrasta kovin arvokkaita niin sanottuja luksuslankoja vaan aika peruslangoilla mennään. Lankamaailmasta löytyy mahtavat valikoimat juurikin laadukkaita peruslankoja joista useimmiten itselleni hankin tapoihini juurtuneena Gjestalin Jannea ja Maijaa sekä Hjertegarnin merinolankoja ja bambua. Toki erikoisuuksiakin tulee joskus hankittua ja täältä saa kyllä akryyliäkin mikä ei mulle ole mikään mörkö vaan toisinaan ihan tarpeen. Trikookuteet ja kirjontalangat hankin myös täältä.

Blogitapaamisen virallisessa osuudessa kuultiin pieni luento värien merkityksistä ja niiden käytöstä sekä tutustuttiin syksyn uutuuslankoihin. Minulle oli uutta että Lankamaailmassa on langat lajiteltu värijärjestykseen jolloin hyllyt ovat silmiin rauhallisemmat kuin kaupoissa joissa langat hyökkäävät värioksennuksena päälle. En ollut kyllä kieltämättä huomannut asiaa ennen kuin nyt kun sain siitä tietää. Ja kyllähän siellä silmä lepää! Varsinkin jos rakastaa värejä kuten minä.

Yllätyin myös siitä että paristakymmenestä bloggaajasta iso osa oli mulle aivan uusia tuttavuuksia. Sitä kun on luullut olevansa jotenkin skenessä, mutta e-hei. Pari tuntia on kuitenkin aivan liian vähän aikaa miitteihin sillä mullekin kävi nyt niin että tajusin vasta jälkikäteen kenen kanssa olin jutellut ja kuka oli kuka. Kyllähän siellä itsensä esiteltiin mutta kun kaikkea ei kuullut tai sitten nähnyt kun istui pitkän pöydän äärilaidalla (ja vauva jonka otin mukaan asusteeksi, vei toki huomiotani).

Uutuuslangoista jäi päällimmäisenä mieleen nokkossukkalanka, juuttinen sisustuslanka, puuvillamerino, ne järjettömän paksut heijastinlangat sekä kierrätysvillasta tehty lanka.

Kyllähän se kelpasi hypistellä lankoja, syödä ja juoda ja tehdä ostoksia blogikollegoiden seurassa.

Goodiebagin herkuista ensimmäisenä polttelisi ottaa puikoille se nokkoslanka!

Ja puikot ovat nyt mallia luksus kun paketista paljastuivat myös KnitPron Zing -sukkapuikot. Näissä on muuten joka koko eri värinen eli jos olisi todella pro ja kaikki sukkapuikot olisivat vain näitä, ei tarvitsisi aina puikkomitan kanssa etsiä sekaisesta puikkokokoelmastaan niitä viittä samankokoista vaan voisi vaan värin perusteella etsiä, näissä kun lukee koko vielä kyljessäkin. Yritin ottaa kuvaa siitä puikkohyllystä missä nämä olivat mutta kännykkäni kamera sekosi ja järkkärin olin jättänyt kotiin koska sillä ei kovin näppärästi yhdellä kädellä kuvata vauva kainalossa. Siksi myös osa näistä postauksen kuvista on saatu Eilen tein -Hannelta.

Sovittiin muuten Hannen ja Mehukekkerit -blogin Veeran kanssa treffit Tampereen kässämessujen bloggaajien "meeting point" -alueelle eli ollaan siellä neulomassa ja hengaamassa messulauantaina klo 13 joten tervetuloa seuraan! :) Mitään sen virallisempaa tapaamista ei tänä vuonna ole meidän järjestämänä eikä myöskään sponsattuja arvontoja. Kova polte on kyllä Tampereelle lähteä vaikka vauvan kanssa pitänee ottaa vähän rauhallisemmin tänä vuonna.

Mutta palatakseni vielä Helsinkiin ja Lankamaailmaan niin suuri kiitos kutsusta ja kiitos kanssabloggaajille, oli kiva jutella! :) (Ja anteeksi kun räpläsin puhelinta, yritin saada sen fucking kameran toimiin, pöh.)

Suomen suurin joululahja

Sain haasteen osallistua Suomen suurin joululahja -pehmolelukeräykseen ja kertoa asiasta blogissa ja sen teen oikein mielelläni vaikka aika melko kortilla onkin. Suomen suurin joululahja -kampanjassa kerätään siis itsetehtyjä pehmoleluja lapsille jotka joutuvat viettään joulun sairaalassa. Keräys on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 2013.

Sairaaloiden toive on että leluissa vältetään pieniä osia kuten nappeja ja helmiä jotka saattavat joutua pienten suihin. Materiaalit (tai valmis pehmo) tulee olla pestyjä ja eläintalouksista tulleet pehmot tulee pakata ja merkitä erikseen. Muuten tyyli ja toteutustapa (ommeltu, neulottu, virkattu tms) on vapaa.

Suomen suurin joululahja -Facebooksivuilta löytyy ajankohtaista tietoa mukana olevista sairaaloista ja sitä kautta myös ohjeet pehmojen perille toimittamiseen. Sieltä löytyy myös kuvia muiden tekemistä pehmoleluista sekä liikuttavaa kuvamateriaalia myös aiempien vuosien lahjojen saajista. Itsehän en ole pystynyt sen jälkeen kun sain omia lapsia, katsoon enää niitä hyväntekeväisyyskonsertteja telkkarista joissa näytetään videopätkiä sairaalassa olevista lapsista, pelkät kuvatkin reippaista lapsista sairaalassa jo saavat kyynelkanavat niin voimakkaasti auki. Saatika sitten he raukat jotka eivät ole niin reippaita.

Itse tosiaan ompelin jokusen ihan simppelin vapaalla kädellä piirretyn pupun ja kalan sekä muutama tuollainen suoraan kankaasta tulevan kuvion myötä kikkailtu asia (vauvoille ne ajattelin ja noita lappuja saumoihin ompelin hypisteltäväksi). Netistä kyllä löytyy googlettamalla vaikka millaisia kaavoja että saisi vähän kolmiulotteisempiakin hahmoja. Saas nähdä jos itsekin vielä innostuu enemmän ompeleen! Tai vaikka virkkaan.

Jos aihe on sydäntäsi lähellä niin lähde ihmeessä mukaan!

Mutsi laulaa

Sain, tai siis pyysin, tai no, ostin itse ja pyysin rahat mieheltä, synttärilahjaksi Disneyn soivan laulukirjan. Meillä on jo ennestään soiva lastenlaulukirja ja soiva joululaulukirja ja molemmat ovat olleet hittejä esikoisen mielestä (ja munkin tietty).  Tämä kirja on kuitenkin puhtaasti mun omiin tarpeisiin sillä jäbä ei näitä biisejä edes tiedä muuta kuin ne kaksi joita jo hänelle vauvana lauloin (Karhun elämää ja Oo-de-lally). Mullahan on maailman olemattomin lauluääni mutta vauvat tykkää kun niille lauletaan joten siinä mitä loistavin syy lauleskella vähän Disneyklassikkojen biisejä joita siis todellakin rakastan!

Tänään olin aamupäivän kahdestaan vauvan kanssa jäbän ollessa yökylässä joten hengattiin yöpuvuissa ja lauleskeltiin. Parasta!

Mun piti ottaa synnytyssalissa kuva jossa nostan vauvan ilmaan ja laittaa kuvatekstiksi tuo Tie elämän -sanat mutta enhän minä semmosta sitten tosipaikan tullen muistanutkaan, höh!

Mulla on kaksi siskoa joten voin kertoa että työlaulua on laulettu.

Mutta on niistä siskoista kyllä hyötyäkin ja silloin kun saa jotain teetettyä heillä omaksi hyväkseen, on ollut tapana laulaa Karhun elämää -laulua: "näin luontoäiti järjestää sen minkä toiset työllä aikaan saa". Tämä on myös mun virallinen äitiyslomalaulu! "Onhan tää karhun elämää, saa päivät mettä kämmentää, voi turhat huolet murheet unohtaa. Mä sanon: karhun elämää, näin luontoäiti järjestää..."

Kaunotar ja Hirviö oli meidän ensimmäinen Disney-vhs ja se on kyllä edelleen ihan lemppari heti Pienen merenneidon ja Aladdinin jälkeen. Tyttö sekä hän -laulu ei kyllä ole minusta se paras biisi joten olisin kaivannut lisäksi myös sitä laulua missä Belle laulaa kun tanssahtelee torilla tai sitten sitä kun Gaston leuhkana laulaa: "olen itseeni niin kovin tyytyväinen!!!" ;D

Laulettiin Se on kuin yö lukiossa kevätjuhlassa ja oli hommattu oikein savukonekin joka ei sitten H-hetkellä toiminutkaan. Koskaan en unohda.

Yksi suurimmista vääryyksissä maailmassa (jos vain pinnalliset asiat lasketaan), on se että Pieneen merenneitoon on tehty uusi dubbaus jossain vaiheessa. Onneksi osaan biisit (ja koko elokuvan vuorosanat) ulkoa niin en tarvitse noita uusia vääriä sanoja, pyh.

Jäbä ei tosiaan ole erityisen innoissaan tästä kirjasta ja Oo-de-lally onkin ainut jota hänen mielestään saan laulaa. Ihanan ehdottomia nuo 3-vuotiaat.

En tiedä että pitäisikö mun opiskella nuo Frozen-leffankin biisit vai luotanko siihen että se on totaalisen "so last season" siinä vaiheessa kun vauva tuosta on kasvanut prinsessaikään. Vaikka ei kai klassikot vanhene koskaan.

Mutta jes mikä kirja!!!

Ja ei jes kun otin tämän kuvat laiskuuksillani puhelimella ja kaikkiin tulee samaan kohtaan pieni roska, äh.

Vaunujen kanssa ilmaiseksi matkustamisen ja museokortin hyödyntämistä kiukuttelun hoitoon

Havahduin taas pitkästä aikaa siihen että ostin kesällä museokortin mutta en ole käyttänyt sitä kuin viiden euron edestä. Olihan se tietenkin riski ostaa se raskaana ollessa mutta oletin ilman muuta että se tulee maksaan itsensä monta kertaa takaisin. Onneksi vuosi on pitkä aika joten ehtiihän sitä! Kesällä aukesi myös Kehärata ja sen myötä aivan mielettömän kätevä yhteys Suomen ilmailumuseoon. Se kun on aivan Aviapoliksen aseman vieressä, jos siis ymmärtää tulla asemalta oikeasta uloskäynnistä (siellä oli kyllä opasteet).

Ja koska mulla on museokortti ja vaunujen kanssa pääsee lähijunaan ilmaiseksi niin mikäpä ettei sitä kävisi "lentokonemuseossa" ihan vaan tappamassa aikaa. Mua edelleen vähän jänskättää kulkea vauvan kanssa vaikka ihan hölmöähän se on sillä just nythän sen kanssa nimenomaan on helpointa kulkea kun ei tarvitse muuta kuin maitoa ja vaipanvaihtoa. Nyt ei tarvinnut edes niitä vaan pikkuinen nukkui koko lyhyehkön retken tyytyväisenä vaunuissaan. Ja esikoinen sai hypettää lentokoneita. Otin silti isosiskoni mukaan henkiseksi tueksi ja seuraksi.

Ollaan käyty tuolla ennen vain lastenpäivien yhteydessä jolloin useimpiin koneisiin pääsee sisälle jne mutta kyllä noilla normaaleillakin oikeuksilla oikein mukavaa oli. Viime keväänä laitoin raskauden piikkiin kun mua ahdisti niissä vanhoissa ahtaissa matkustajakoneissa mutta voi sentään, nyt on pakko myöntää että mua ahdisti ne edelleen. Jotenkin niissä on niin aavemainen fiilis että selkäpiitä karmii, hrrr. Varsinkin siis nyt kun niissä ei ollut edes muita ihmisiä samaan aikaan.

3,5-vuotias on viime aikoina laittanut ihan parastaan mitä uhmailuun tulee mutta ihmisten ilmoilla hän käyttäytyy paremmin joten miksipä sitä jäätäisiin kotiin riiteleen kun tällaisiakin mahdollisuuksia on. Eiköhän sitä siis pikkuhiljaa voitaisi tästä vauvakuplasta jo yrittää palata takaisin menoon ja meininkiin.

Heh, lapsi halusi että otan kuvan tästä kivasta pienestä lentokoneesta. En muista että ennen olisi pyytänyt kuvaa jostain tietystä.

Kotiäidin jalkapäivä

Miten voi olla että jopa minäkin olen niin vuodenaikasokea että ei olisi tullut mieleenkään ottaa katuliituja esiin. Ihan kuin niiden aika olisi vain vapusta elokuuhun vaikka kuivaa asfalttia riittää parhaassa tapauksessa ympäri vuoden. Onneksi lapsi ei ole niin kaavoihin kangistunut vaan kaivoi liituämpärin esiin ja pyysi raiteet. Toteutin kaikki tasoristeykset, tunnelit, asemat, sivuraiteet ja raidepysäyttimet mitä hän pyysi ja olin hetken aikaa kokematta sitä riittämättömyyden tunnetta mitä varmaan kaikki jossain vaiheessa tuntee kun on kaksi lasta, tai enemmän.

Tänään muuten oli se odotettu päivä kun ilmestyi "Kaikkien aikojen joulu" -lehti ja täytyy nyt kyllä sanoa että oli kaikkien aikojen joululehtipettymys. Ei inspiroinut sitten yhtään! Onneksi en kuitenkaan mitään lisäinspistä nyt edes tarvitse sillä olen jo viikon ajan aloittanut joka yö uuden kässäprojektin lasten mentyä nukkuun. Mahtaakohan yksikään valmistua tätä menoa...

Tiimipipot ja messulippuarvonnan voittaja

Halusin välttämättä yhteiskuvan minusta ja lapsista kun kaikilla oli ihanat jämälankaiset merinovillapipot päässä. Ja kaikilla siniset ulkovaatteetkin. (Mun ja jäbän pipot esitelty aiemmin täällä ja vauvan myssy täällä.)

---

Arvoin juuri satunnaislukugeneraattorilla voittajat Kätevä & Tekevä -messujen lipuille ja lipun saavat seuraavat henkilöt:

ja

Laittakaahan sähköpostia minulle sivupalkissa näkyvään osoitteeseen niin saadan sisäänpääsyhommat messuille hoidettua :)