Junaratahousut

Suurin osa ihmisistä, joille etukäteen tämän huikean ideani innoissani esitin, eivät olleet sitä mieltä että olisi toteutuskelpoinen idea. En tiedä että kiikastiko se vaan siitä että housujen takia pilaan yhden raidepalan vai oliko ajatus muuten vaan ihan paska mutta onneksi olen aikuinen, työssäkäyvä ihminen, joten voin ostaa ylimääräisen raidepaketin alennuslegginssien kaveriksi. Lapseni sai kolme uutta palaa rataansa (hyvä mutsi pisteitä ropisee!) ja minä uhrasin sen neljännen kahden euron arvoisen puupalikan kangasmaalilla pilattavaksi. On sitä järjettömämpiinkin asioita rahaa tuhlattu. Siihen en siis pystynyt että olisin ottanut jo olemassaolevan raidepalan.

Eihän se nyt tietenkään ihan niin huikean hienosti onnistunut kuin kuvittelin (voidaan kuitenkin ajatella että nämä olivat vasta harjoittelukappaleet!) mutta kun pöksyt saatiin pojalle jalkaan niin ei riemulla rajaa, aivan mielettömän hienot housut sanon minä, joten kyllä kannatti tehdä ja olla kuuntelematta muiden epäilyksiä!!!

Ja onneksi samalla puukapulalla voi painaa vielä monen monta juttua lisää!

Paita puikoilla

Ostin langat villapaitaan jonka jo esittelinkin, 80-luvun neulekirjasta. Teen pyöreän pääntien ja raglan-hihat, helmineuletta yläosaan mutta raidat kuten ohjeessa. Toivottavasti onnistuu, en ole ennen neulonut tällaista ylhäältä alas -raglania ilman saumoja. Yritin käyttää puhelimeeni ostamaani Raglanify-sovellusta ohjeen luomiseksi mutta en ymmärtänyt yhtä valintaa siinä (enkä keskellä yötä olisi saanut ketään itseäni osaavampaa kiinni (perheen mies on kyllä kävelevä englannin sanakirja mutta neuletermejä ei jostain syystä hallitse) mutta halusin aloittaa heti) joten en uskaltanut ottaa riskiä vaan sovellan muualta löytyneistä ohjeista.

Toivottavasti onnistuu! Mitä se "Ease (cm)" muuten tarkoittaa siinä Raglanifyssä? Tietääkö kukaan?

Höyryjunalla Jokioisten kapearaiteisella museorautatiellä

Nyt alkaa oleen kesän junaretket pulkassa meidän osalta, tänään ajeltiin perinteisellä kesäretkiporukallamme Humppilaan sillä olin ehdottanut ylläri ylläri että tämän kesän retkikohde olisi höyryjunamatka!

Höyryjuna liikennöi Humppila-Minkiö-Jokioinen -väliä kesäkuun alusta elokuun loppuun joka sunnuntai. Minkiössä pysähdytään 20-30 minuutiksi ja siellä on kapearaidemuseo ja kahvio. En ollut ennen nähnyt kapearaiteista rautatietä (raideleveys alle puolet valtion rataverkon vastaavasta) ja olihan se tosiaan kapea! Höyryveturin vetämässä junassa oli monta erilaista vaunua, ilmeisesti ovat peräisin useilta Suomessa toimineilta kapearaiteisilta rautateiltä.

Katsottiin älypuhelimilla että matkaa taitettiin noin 17 km/h joten ihmekös tuo että reilun 12 kilometrin pituisen radan edestakaisin ajamiseen sai kuitenkin kulumaan ihan kivasti aikaa. Vaihdeltiin pysähdysten jälkeen istumapaikkoja vähän eri vaunuihin, erilaisia kun tosiaan olivat. Mummulle ja huolestuneille tiedoksi että ikkunattomissa vaunuissa kun lapsi kurkki ulos, hänestä pidettiin erittäin tiukasti kiinni.

Olipas mukava reissu tämäkin. Kiitos vielä ihan parhaalle seuralle Mervi, Soile ja Arto! 

Niin joo, muutamakin tyyppi on ihmetellyt että onko näillä reissuilla ketään muita kun kuvissa ei näy. Kyllä on! Täälläkin oli ihan pipona jengiä, minä en vaan tykkää kuvata (oikein missään) siten että taustalla näkyy ihan hirveästi vieraita ihmisiä joten jos vaan suinkin mahdollista, ryntään paikalle ensimmäisenä tai jättäydyn viimeiseksi tai sitten vaan rajaan kuvan niin että on mahdollisimman rauhallinen tausta. Esimerkiksi nyt harmitti hirveästi kun Jokioisten junanlähettikuvassa näkyy taustalla parkkipaikka täynnä autoja. Siksi en sitä julkaissut edes. Mutta kyllä näissä tosiaan porukkaa riittää!

Ysärilangasta sukat

Sain neulottua pitkään jemmatusta ysärijämälangasta sukat. Ihan oikeasti olin tekemässä semmosia noin kokoa 38-39 olevia mutta ennen kuin huomasinkaan, olin tikuttanut neljäkakkoset (minulle hyvin tyypillinen ongelma). Mitäpä sitä purkamaan sitten enää. Leveyskin riitti kun lanka totisesti oli paksumpaa kuin uusi seiskis.

Olen tosiaan saanut neuleinnostuksen takaisin, mikä on ihan kiva asia. Kesäloman aikana onkin tupsahtanut tämmöinen keko. Nuo yhden neljäkakkoset ja loput on lasten, noin kokoa 26. Noh, kohtahan on jo joulu.

Nyt kuitenkin saa sukat hetkeksi riittää ja painun tästä neuloon villapaitaa. Siitä stooria myöhemmin. Nyt on viimeinen yö kun saa vielä valvoa ennen kuin työt taas alkaa. Netflixistä Dawson's Creekkiä (:D) siis ja puikot viuhumaan!

Meno Toijalaan, jos persaus kestää

Ehkä kukaan 80-luvun lapsi ei voi olla hyödyntämättä tuota otsikon lausetta tällaisessa asiayhteydessä. Minä ja pari läheistäni muuten kutsumme raidepuskimia Hugoiksi. Samaisesta syystä. Mutta asiaan...

Toijalassa sijaitseva veturimuseo on auki vain kesäisin ja sellaiseen aikaan ettei yleensä olla silloin liikenteessä. Tänään lähdettiinkin ajelemaan mummulasta kotia kohti normaalia aiemmin jotta ehdimme poiketa veturimuseossa iänikuisen Toijalan ABC:n sijaan (jossa kyllä sielläkin höyryveturi).

Vanhalla veturihallilla sijaitsevan museon sisäänkäynti oli ihanasti vanhassa junavaunussa! Vaunussa oli lipunmyynnin ja museokaupan lisäksi kesäkahvio. Olin tästä sisääntulosta aivan mielettömän innoissani, mahtava! Vaikka tämä museo onkin vain ihan pikkiriikkinen verrattuna suureen ja mahtavaan Suomen Rautatiemuseoon Hyvinkäällä, täällä oli kuitenkin mahdollisuus päästä vanhaan vaunuun sisälle ja vieläpä heti ensitöikseen, toisin kuin siellä Hyvinkäällä!

Museo oli tosiaan aika pieni, varastomainen ja kotikutoinen mistä kuitenkin ehdottomasti tunnelma- ja sympatiapisteet. Haju oli aika tunkkainen ainakin näin helteellä mutta eipä se haitannut yhtään mitään, sen verran innoissaan tämä perhe siellä kirmaili.

Lättähattukin löytyi!

Tällaisissa paikoissa sitä aina tajuaa miten mahtavan suuria veturit (ja junat ylipäätään) oikeasti ovat. Lasta vähän harmitti kun ei ollut juurikaan raidetta mitä pitkin kävellä mutta hän pääsi asiasta yli kyllä. Minä innostuin mieheni kanssa että voitaisiin yrittää kustomoida Brion junavaunuja esim Lättähatuiksi. Saas nähdä miten käy!