Sivut

perjantai 20. syyskuuta 2013

Lippapipo

Viime viikonloppuna katselin Design Marketissa, olisikohan se ollut SuperYellowin pipoja, ja olisin todellakin ostanutkin ellei niiden "one size fits all but me" -pipot olisi saanut päätäni näyttämään vasikan nuolemalta. Ei kai siinä sitten, tein itse. Pyysin mieheltäni jonkin turhan mainoslippiksen, irrotin lipan, lyhensin sitä (tosin olisi voinut lyhentää kyllä enemmänkin) ja ompelin päällisen kanssa pipon päälli- ja vuorikankaan väliin. Tupsu langoista ja se oli siinä. Kangas on paksua trikoota Marimekon tehtaanmyymälästä monta vuotta sitten ostettu, ihanan pehmeä! Ja on kyllä lämminkin, huh huh! Kuvat hirveetä kännykkäkamerakuraa mutta elämä on.


7 kommenttia:

  1. Hieno pipo! Eikä taatusti tule toista samanlaista vastaan. Hyvä sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä kyllä haittaa vaikka tulisikin, ihana on tämä :) Kiitos!

      Poista
  2. Hieno on lakki!
    Se kokomerkintä lyhentämättömänä on "one size fits almost"

    Terv. Isopää

    VastaaPoista
  3. Ei hitto, onpa hieno! Jos en olis näin laiska ni alkaisin heti suristella itellenikin. Lippahan on nerokas ratkaisu, en oo ikinä innostunut trikoomyssyistä ku minusta ne ei oikein mairittele ketään yli kymmenen vanhaa, mut tällanen väljä ja lipallinen malli on aika kuuma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja lippoja löytyy helposti onneksi jos ei omista kaapeista niin kirppareilta ainakin! Oon kauan haaveillut lippapiposta mutta jotenkin erheellisesti ajatellut että tarvisi tukikangasta ja muuta, mitä en tietenkään jaksa en viitsi hankkia enkä käyttää joten nyt kun keksin hyödyntää turhat lippalakit lippamateriaaliksi niin näitä ehkä syntyy vielä jokunen! :D Ja tupsu kruunaa kaiken!

      Poista
  4. Minä oon käyttänyt (mm.) lippamateriaalina sata vuotta sitten Tiimarin alenalesta hamstraamiani ns. huopaisia ruokailualustoja, siis sellasta tekokuituhuopaa, joka on aika stydiä. Eihän siitä mitään hirveen napakkaa lippaa saa, mut sellasen lipakkeen kuitenki.

    VastaaPoista