Synttärit

Eilen juhlittiin mun kolmekymppisiä. Minua huvittaa vähän tämä kuvien tason vaihtelu illan edetessä :D Aloitetaan nyt kuitenkin meiltä kotoa jossa pidettiin perheystävälliset etkot. Olin yrittänyt askarrella kakkupapereista koristeita ja sitten kontrastia tuomaan yksi köyhän naisen versio värillisestä tulostuspaperista saksien ja rei'ittäjän avulla, ei ihan mennyt kuin Strömsössä mutta ei se mitään.

Kakun välissä oli Nutellaa ja Bonnen vadelmasosetta, päällä Valion suklaakermaa ja rahkaa. Voin kertoa että oli hyvää!

Kun kahvipöytä ja muutamakin skumppapullo oli tyhjennetty, toivotettiin jäbälle ja mummulle hyvät yöt ja siirryttiin paikalliseen menomestaan jonne olimme vuokranneet tilan yksityistilaisuuskäyttöön. 

Hilseilevä suupieli pilasi mun fiilistelykuvan, ei siis ole Herpiö vaikka näyttääkin epämääräiseltä (Närpiö - Närpes, Herpiö - Herpes)

Kuvamateriaali näyttää about tältä:

(Hevi)karaokeakin laulettiin kuten kuvasta näkyy

Illan päätteeksi hiivimme kotoa hakemaan kasan vilttejä ja istuma-alustoja, kassillisen alkoholipitoisia juomia ja muutaman toppatakin. Korkokengät vaihtuivat kumisaappaisiin ja etsittiin mukava paikka lähimetsän reunalta. Täydellistä!

Tässä lahjasaldoa! Voin kertoa että mulla on maailman ihanimmat ystävät!!!!! Miten huippua onkaan saada esimerkiksi yleisliimaa ja tiskiharja jne! Sen lisäksi että kuorista paljastui myös lahjakortteja, lankakauppaan ja Marimekkoon. Perheeni lahjoi minua makro-objektiivilla jota käsityöbloggaaja totisesti tarvitsee muuhunkin kuin kukkasten kuvaamiseen eikä sovi unohtaa Pekka Töpöhäntä -kirjaa! Kiitos ihanat, olette niin rakkaita! Ja kuten pitämässäni puheessani kerroinkin niin... tiedätte kyllä!

Nyt jaksaa olla 30-vuotias :)

Ei sitä tiettyä aiheeseen kuuluvaa Frederikin biisiä

vaan esimerkiksi tämä:

Sadepilvi

Tämä on näitä mitkä ovat pyörineet Pinterestissä ikuisuuden ja kaikki muut ovat jossain muodossa tehneet jo aikapäiviä sitten eikä mun koskaan edes pitänyt tehdä mutta jotenkin tuli vaan semmonen tunne että olisi kiva, syksyinen. Ja siinä se nyt on! Tykkään!

Seinälle

Eiliseltä Ikea-reissulta ostin myös vaaleansinipohjaista lahjapaperia ihanien kuvien vuoksi. Siitä sai mahtavan printin jäbän huoneen seinälle pikkurahalla + että nyt riittää vaaleansinistä lahjapaperia loppuiäksi. Uutta on myös kirpparilta löydetystä eläindominosta väkerretty kehystetty asia, joskaan se ei oikein kestä lähempää tarkastelua ja sen kamerakin totesi. Kaikki nuo kehykset on vanhoissa nauloissa mitkä oli mun kollaasiseinää silloin kun huone palveli askarteluhuoneenani. Täytyisi joku päivä jaksaa miettiä että miten nuo asettelisi ja naulata sitten tarpeen mukaan lisää.

Kettupipo in action

Kettupipo, jota jäbä ei suostunut pitään päässään kun sitä yritin alunperin kuvata, on kerännyt viime viikon aikana useita kehuja vierailta ihmisiltä. "Voi miten ihana kettupipo!" Ja sitten on mahtava keulia että ite oon tehnyt kun kysyvät mistä se on ostettu. Mietinpä tässä että minkä ihmeen takia ei tule ommeltua enempää pipoja pikkumiehelle, ne kun on niin helppo ja nopea surauttaa valmiiksi eikä mene paljoakaan kangasta. Voisi olla joka viikonpäivälle oma! Vaikka eihän sitä malttaisi muita pitää koska tämä kettupipo on vaan niin ihana.

Terveisiä tien päältä

Edelliseen postaukseen viitaten, himo Ikean nappikankaaseen oli kova. Niinpä kuningasideana poikettiin Tampereen isoon sinikeltaiseen kun matkan varrelle osui, mummulasta kun kotia kohti ajelemme. Sain kun sainkin viimeisen reilun metrin palan nappikangasta josta tosin lukijakseni osoittautunut kangasostoksilla myös oleva henkilö bongasi tahroja. Jos haluan lisää ja puhtaana niin poikkean sitten myöhemmin kotikontujen Ikeoihin, nettisivujen saatavuusennusteesta ainakin näkee milloin uusia satseja on tulossa. Mutta nyt on mielenrauha taattu kun nappikangasta on kassissa edes nimellisesti.

Ja ps. Nappityynyt ei sitten ole kovin originelli ajatus ;D

- Posted using BlogPress from my iPhone

Tåstrup

En yleensä kirjoittele tällaisia mutta sekosin täysin kun huomasin että Ikeasta saa nappikangasta!!! Haluan tuosta verhot, hameen ja pieniä nappityynyjä, voi kyllä! 5,99 e / metri, ei saisi ikinä blogata tämmösiä ennen kuin on itse käynyt hakemassa omansa mutta uskon että Ikeassa riittää kangasta. Tai sitten tämä on niitä kuuluisia viimeisiä sanoja. Tai no, kaikkihan tämän kangasuutuuden jo varmasti tiesikin, paitsi minä :D

Kuva Ikean sivuilta.

Lippapipo

Viime viikonloppuna katselin Design Marketissa, olisikohan se ollut SuperYellowin pipoja, ja olisin todellakin ostanutkin ellei niiden "one size fits all but me" -pipot olisi saanut päätäni näyttämään vasikan nuolemalta. Ei kai siinä sitten, tein itse. Pyysin mieheltäni jonkin turhan mainoslippiksen, irrotin lipan, lyhensin sitä (tosin olisi voinut lyhentää kyllä enemmänkin) ja ompelin päällisen kanssa pipon päälli- ja vuorikankaan väliin. Tupsu langoista ja se oli siinä. Kangas on paksua trikoota Marimekon tehtaanmyymälästä monta vuotta sitten ostettu, ihanan pehmeä! Ja on kyllä lämminkin, huh huh! Kuvat hirveetä kännykkäkamerakuraa mutta elämä on.

Ostoskärrypakkomielle, osa 2

Jatkoa on seurannut sitten viime merkinnän.

Ja tällä kertaa Littlephant-vaate vain yhdessä kuvassa!

Blogistania, toinen tuotantokausi

Hei, jos ette ole huomanneet niin Blogistanian toinen tuotantokausi alkoi tiistaina. Ensimmäinen jakso on nyt nähtävillä Yle Areenassa (minäkin katsoin sieltä koska autuaasti unohdin H-hetken vaikka olin tätä toista kautta innolla odottanutkin) ja loput sitten tiistaisin klo 19:30 kakkoselta (ja toki Areenasta). Nihkeästi on löytynyt infoa että ketä on mukana, ilmeisesti 12 blogia kuitenkin joista tällä hetkellä Yle Olotila -sivustolla mainittu neljä.

***

Blogistanian Facebook -sivut

------------------

HEI IHANAA! Kommenttiosastolla oli tietäväistä porukkaa, lista osallisista löytyy täältä, klik!

Kuvia voi tilata kuvapalveluista

Yllättävää?

Monessa blogissa olen viime aikoina nähnyt yhteistyöpostauksia Printic-nimisen palvelun kanssa josta voi tilata instagram-kuvansa paperiversioiksi kätevästi 79 snt:n kappalehintaan. Ja sekös riemastuttavaa, eikö!!!

Tiedoksi nyt kuitenkin ihmiset hyvät, että instagrammit voi teettää aivan normaalisti valokuviksi siinä missä perinteisetkin valokuvat, ja siihen perinteiseen hintaan, noin 10 snt / kpl.

Blogiini tullaan jatkuvasti hakusanoilla joissa etsitään tietoa miten tilata polaroidin näköisiä valokuvia, ja usein multa myös kysytään kun jossain näkyy neliön muotoisia tai polaroideiksi muokattuja paperikuviani, että missä niitä voi teetättää. Nyt ihan erillisenä postauksena jaan tätä itsestäänselvyyden ilosanomaa että ne tilataan aivan kuin mitkä tahansa muutkin kuvat, just niin kuin ne joita mummosikin osaa tilata!

Itse otan instiskuvat iPhonellani jonne ne tallentuvat sekä tavallisten kuvien sekaan että vielä selkeyden vuoksi omaan kansioonsa eli ne ovat todellakin käytettävissä muutenkin kuin instagram-sovelluksen kautta.

Itse tilaan kuvat ja kuvatuotteet aina ifolorilta joten kerron nyt siitä. Ifolorilla on siis kuvantilaus-sovellus jolla kuvat voi tilata suoraan puhelimella. Ei enää yksinkertaisemmaksi voi mennä! Itse olen kuitenkin old school ja siirrän kuvani tietokoneelle (mikä on myöskin järkevää siltä varalta että puhelimelle sattuu jotain) ja tilaan koneella. Omat kuvani siirtyvät koneelleni automaattisesti sitä mukaa kun kuvia otan ja sekä kone että puhelin ovat wlanissa mutta perinteisin menetelmien kuvia voi myös siirtää usb-johdon tai bluetoothin avulla tms mutta nyt ei takerruta siihen vaan pointti on se että jos sulla on kuvia, sä voit teettää niitä.

Toisin kuin 10 vuotta sitten kuvat tulivat normaalisti koossa 10 x 15 cm tai 10 x 13 cm ja väärin valittuasi kuvista leikkaantui osia pois tai muuta ikävää, tämä ei enää päde. Ifolorilta tilatessasi valitset lyhyen sivun pituuden ja pidempi sivu tulee sen mukaan mikä on kuvasuhde kuvatiedostossasi. Instagrameista siis kun on kyse, ne tulevat neliöinä.

Tässä kuvakaappaus ifolorin sivuilta mistä näkyy hinnat ja kuvien mitat:

Ifolorilta ei tosiaan kannata mitään tilata normaalihintaisena koska alennuksia on jatkuvasti! 

Joten siinä sitten miettimään että tilaako ne instagram-kuvansa 79 snt / kpl Printiciltä vai 9 snt / kpl ifolorilta.

Ja jos haluaa niitä polaroidin näköisiä niin on olemassa ohjelmia ja sovelluksia sekä tietokoneelle että älypuhelimiin jossa kuvansa voi yhdellä klikkauksella muuttaa polaroidin näköisiksi. Sitten vaan pistätte tilaukseen ne niin saatte polaroideja paperiversioina. Ei sen mullistavampaa.

Tämä ei ollut maksettu mainos eikä sisällä minkään valtakunnan yhteistyökuvioita.

Design Market ja nukkavierut kädentaitomessut

Kävin tänään sekä Kaapelitehtaalla Design Marketissa että Wanhan sataman kädentaitomessuilla. Olivat kuin yö ja päivä. Mikä siinä on että kädentaitomessut sekä Helsingin messukeskuksessa että tuolla Wanhassa satamassa ovat niin jotenkin "koinsyömiä"? Onko Tampereen messut yhtä kuivat? Mietin tässä kuumeisesti että jaksanko lähteä Tampereelle marraskuussa vaiko en vaikka tuossa sivupalkissa sitä mainostankin koska ovat nostaneet mun blogin framille. Jotenkin sitä toivoisi vähän raikkaampaa otetta, turha valittaa että kädentaidoilla on nukkavieru maine jos aiheeseen kuuluvat messutkin ovat nimenomaan sitä. Design Market oli osaltaan myös käsityöläisyyttä ja meininki kuitenkin aivan täysi eri ja ote niin nuorekas! Luulen että kädentaitomessut joissa keskityttäisiin vain niiden välineiden myyntiin, olisivat enemmän mun makuun, silloin kohderyhmäkin olisi iästä ja intresseistä riippumatta sama kaikille harrastajille. Nyt kun ei jaksanut sitten kiinnostua edes niistä langoista, plaah. (Enkä nyt tarkoita että kaikki siellä oli tylsää, en todellakaan, vaan että yleistunnelma oli jotenkin epäinnostava.)

Design Market oli kyllä jälleen kerran mieleeni, ens vuonna vaan paristokäyttöinen minituuletin ja viiden litran vesipänikkä mukaan! ;)

Ja nyt pliis sanokaa että Tampereen messut on aivan mahtavat, koska haluaisin kyllä mennä!

Kettupaita ja -pipo

Noin kuukausi sitten ostin kettutrikoota kotopuolessa paikallisesta kangaskaupasta (samaa saa myös Eurokankaasta jos sieltä saisi sen verran palvelua että joku sitä kangasta tulisi leikkaamaan) ja oli hirmuinen into ja tarve päästä heti siitä ompelemaan vaikka äitini saumuri oli rikki enkä ole koskaan ommellut ompelukoneen joustinompeleella. Kaava oli myös hakusessa mutta viimein löytyi, en kyllä enää muista että mistä numerosta, mutta suuresta käsityö -lehdestä kuitenkin ja tältä vuosituhannelta (80-luvulla ei taidettu harrastaa trikoovaatteita, ainakaan kaavoista päätellen). Päätin siis heti että mitään nappeja ja neppareita en nyt ala laittaan vaan nopeesti tästä surautan tuollaisen pääntien missä nuo osat menevät hartioilta päällekkäin (löysin siis kaavan ihan sellaista varten, en siis itse soveltanut), onhan se helpoin malli pukeakin. Koska mulla ei ollut trikoovinonauhaa (vai mitä se on?), laitoin resorit. Liian leveät resorit ja nyt olkapäät ovat aika kuninkaallisen näköiset. Ajatuksissani kai oli lisätä resorit hihoihin ja helmaan sitten kotona saumurilla mutta nyt paidantekeleen löytäessäni ja päättäessä tehdä sen valmiiksi, en moista muistanut vaan käänsin reunat ja surautin saumurilla. Hihoista tuli siis vähän lyhyehköt mutta eivätpähän ui puurolautasessa. Helman pituus onneksi juuri ja juuri riitti. Jämämatskuista surautin vielä pipon jossa oranssi kangaspallero tupsuna.

Kuvan otin epähuomiossa niin että tarkensin johonkin minkä lopulta rajasin kuvasta poiskin eli sumeana näkyy varsinainen kohde. Hyvä niin sillä paidassa oli jo räkää. Pipoa ei tietenkään voitu pitää edes kuvan ottamisen ajan koska ollaan sisällä ja "äiti pliis, jätä mut rauhaan, mulla on kuumetta ja nuha".

Flickr ei tietenkään toimi tänään joten pitää ladata kuvat bloggerin kautta sillä täytyyhän mun nyt saada blogata just silloin kun haluan.

Parsakaali ja kukkakaali

Jos joku pyytäisi minua virkkaamaan parsakaaleja, en varmasti vaivautuisi. Mutta jos facessa kysytään yleisesti että olisiko jollain aikaa ja taitoa virkata leikkiruokia joiden oikeille versioille hänen tyttärensä ei ole allerginen, kuten parskaali ja kukkakaali, niin tilanne on aivan eri. Sitä alkaa miettimään että hmm... virkattu parsakaali, hyvin jännä. Ulkomuodoltaan paljon kukkakaalin näköinen, jännästi kuitenkin täysin eri värinen ja makuinen, kolmiulotteinen muoto virkattavaksi, aika haasteellinenkin, enkä ole juurikaan virkannut kuin tasossa, voisinpa kokeilla!

Psst, vien nämä postiin heti kun flunssaltani kykenen!

Extra Yarn

Ostin tämän kirjan Lontoosta ajatuksenani antaa se joululahjaksi siskolleni (hänelle joka on neulonut jäbälle vaikka ja mitä) mutta jos löytää jotain näin mahtavaa niin eihän sitä voi mihinkään jouluun asti säästellä. Niinpä annoin tämän tänään kun hän hoiti jäbää koko päivän jotta minä saan levätä flunssaani pois. Voivat tätä sitten tulevaisuudessa lukea jäbän kanssa yhdessä :) Tämä lastenkirja kertoo laatikosta josta riittää aina vaan lankaa, vaikka mitä neuloisi niin still there is some extra yarn.

Mutta enpä spoilaa enempää :D

Aalloissa siis

Jos nimesin kesäkuussa neulomani vauvapeiton tyttöpeitoksi, tämä olisi sitten poikapeitto koska inspiroidun siitä edellisestä tekemään toisenlaisilla väreillä ja teemoilla.

Sukellusveneen malli on täältä, ylemmät fisut täältä, alemmat kalat sekä valaat ovat ristipistomalleista jostain arkistojeni kätköistä. Muuten tämäkin siis on hyvin Muita Ihania -inspiroitunutta.

Lanka: Novita Miami ja muutama sävy Hjertegarn Roma (huomaa valaskohdasta että on vähän paksumpi lanka kuin tuo Miami).
Puikot 3,5 mm

Ja silmukoita loin 150 kpl, valmiin peiton koko 75 x 62 cm.

Olen tähän erittäin tyytyväinen! Tämä on siis se iso projekti jota tein niillä puhkikuluneilla puikoilla :D Lahjaksi ystävälle joka sai juuri poikavauvan. Tykkään tosi paljon tehdä näitä peittoja mutta musta tuntuu että pitänee ehkä vähän downshiftata näiden vauvalahjojen kanssa, en ehdi tekemään sitä tahtia mitä tällä hetkellä potentiaalisia lahjansaajia syntyy!